Avaa päävalikko

Naurun maantiede rajoittuu yhteen Tyynenmeren fosfaattisaareen Marshallinsaarten eteläpuolella.

Sisällysluettelo

Sijainti ja pinnanmuodotMuokkaa

 
Nauru satelliittikuvassa (2002).

Naurun saari on atolli ja yksi Tyynenmeren kolmesta suuresta fosfaattikivisaaresta. Toisin kuin muut Tyynenmeren valtiot, Nauruun kuuluu vain yksi saari. Nauru sijaitsee valtameren eteläosassa, Marshallinsaarista etelään, 41 kilometriä päiväntasaajan eteläpuolella. Lähin saari on 305 kilometrin päässä sijaitseva Kiribatille kuuluva Banaba. Naurun pinta-ala on 21 km² ja sen korallisen rantaviivan pituus 30 km. Ellipsin muotoisen saaren suurin halkaisija on 5,6 km ja pienin 4 kilometriä. Itse saaren lisäksi valtioon kuuluu 22 kilometriä rantaviivasta asti ulottuva vesialue, ja sillä on kalastusyksinoikeudet 370 kilometriin asti.lähde? Maan korkein kohta, joka on 65 metriä merenpinnan yläpuolella, sijaitsee saaren keskellä olevalla fosfaattikiviylängöllä. Fosfaatin kaivusta johtuen saaren keskiosa on asuin- ja viljelykelvotonta. Rannikkolla sijaitsee noin 150–300 metriä leveä viljelykelpoinen vyöhyke.[1][2]

Saarella ei ole jokia eikä merkittäviä järviä, joten sen makeavesivarannot ovat rajallisia. Saaren eteläosassa sijaitsee kuitenkin noin 1,2 neliökilometrin laajuinen Buadan laguuni. Tarvittava vesi saadaan keräämällä sadevettä.[1]

LuontoMuokkaa

Naurulla ei elä lainkaan kotoperäisiä nisäkkäitä, tai muitakaan maalla eläviä selkärankaisia. Ihminen on kyllä tuonut mukanaan tahtomatta tai tahtoen rottia, hiiriä, sikoja ja muita kotieläimiä. Lintuja saarella elää melko vähän, vaikkakin monet muuttolinnut pysähtyvät matkansa varrella Naurulla. Tiirat ja fregattilinnut ovat tavallisimpia lintulajeja. Uhanalaista mariaanienrastaskerttusta tavataan ainoastaan Naurulla ja kahdella Pohjois-Mariaanien saarella.[3] Sen kannaksi on arvioitu noin 5 000 yksilöä. Naurua ympäröivässä meressä elää runsaasti tonnikalaa, muun muassa valkotonnikalaa, ja boniittia.[2] Vesissä on myös tiikerihaita. Selkärangattomista Naurulla elää maailman suurin maalla elävä niveljalkainen, kookosrapu.

Naurun kasvillisuutta hallitsee matala pensaikko ja köynnöskasvillisuus. Rannan lähettyvillä kookospalmut ja Pandanus-suvun kasvit ovat yleisiä. Värikkäitä hibiskuksien (Hibiscus) ja temppelipuiden (Plumeria) kukkia kasvaa saarella, joskaan ei yhtä runsain mitoin kuin muualla Tyynellä valtamerellä.[2]

IlmastoMuokkaa

Naurun ilmasto on trooppinen ja kostea, ilmankosteus on noin 80 prosenttia. Lännestä puhaltavat monsuunituulet tuovat saarelle marraskuusta helmikuuhun kestävän sadekauden, kunnes itäiset pasaatituulet tuovat mukanaan kuivempaa ilmaa. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 2 060 millimetriä, mutta se vaihtelee merkittävästi vuosittain. Nauru sijaitsee Tyynenmeren syklonialueen ulkopuolella, joten sadekautena myrskyistä ei aiheudu henkilö- tai materiavahinkoja toisin kuin esimerkiksi Fidžillä tai Tongalla. Korkein koskaan mitattu ilmanlämpötila Yarenissa on 37 °C ja matalin 21 °C.

Naurun (Yaren) ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 30 30 30 30 30 30 30 30 30 31 31 31 ka. 30,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 25 ka. 25
Vrk:n keskilämpötila (°C) 27 27 27 27 27 27 27 27 27 28 28 27 ka. 27,2
Sademäärä (mm) 280 250 190 190 120 110 150 130 120 100 120 260 Σ 2 020
Sadepäivät (d) 16 14 13 11 9 9 12 14 11 10 13 15 Σ 147
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
30
25
30
25
30
25
30
25
30
25
30
25
30
25
30
25
30
25
31
25
31
25
31
25
S
a
d
a
n
t
a
280
250
190
190
120
110
150
130
120
100
120
260


Lähde: Yaren, Nauru (Kaikki tiedot keskimääräisiä) Weatherbase. Viitattu 15.4.2009. (englanniksi)

LähteetMuokkaa

  1. a b Sophie Foster: Nauru Encyclopedia Britannica. Viitattu 15.4.2009. (englanniksi)
  2. a b c Worldmark Encyclopedia of the Nations, s. 565
  3. Acrocephalus luscinius Julkaisija =IUCN Red list 2008 iucnredlist.org. Viitattu 15.4.2009. (englanniksi)