Boniitti (Katsuwonus pelamis) on keskikokoinen tonnikalansukuinen, kautta maailman lämpimissä merissä elävä kala. Boniitti on maailman tärkeimpiä saaliskaloja, jota käytetään varsinkin japanilaisessa keittiössä. Boniitti liikkuu suurissa, jopa 50 000 yksilön parvissa.

Boniitti
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Scombroidei
Heimo: Makrillit Scombridae
Alaheimo: Scombrinae
Suku: Katsuwonus
Kishinouye, 1915
Laji: pelamis
Kaksiosainen nimi

Katsuwonus pelamis
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Boniitti Wikispeciesissä
  Boniitti Commonsissa

Boniittiparvi.

Boniittia kutsutaan yleisesti myös englanninkielisellä kauppanimellään skipjack. Laji ja suku on nimetty japaninkielisen nimensä katsuo mukaan.

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Boniitti voi kasvaa metrin pituiseksi ja suurimmillaan 32 kilon painoiseksi; keskimääräinen paino on 9 kg.[2] Kala voi elää 12 vuoden ikäiseksi. Boniitti muistuttaa paljon Thunnus-suvun aitotonnikaloja, mutta se luokitellaan oman sukunsa Katsuwonus ainoaksi lajiksi. Boniitti on lähes kaikkialta hopean ja harmaan eri sävyjen värinen. Sen tunnistaa helpoiten raidoista vatsassa ja kyljissä lähempänä pyrstöä kuin päätä. Boniitin liha on raakana punaista kuten aidoilla tonnikaloilla.

Levinneisyys muokkaa

Boniittia tavataan yleisenä kaikissa maailman lämpimissä merissä paitsi itäisestä Välimerestä ja Mustastamerestä. Pohjanmerestä sitä on saatu vain harvoin, sillä se pysyttelee yleensä vesissä, joiden lämpötila on yli 15 °C.[2][3]

Kalastus ja käyttö muokkaa

FAOn kalastustilastossa boniitti on kolmannella sijalla luonnosta pyydettyjen kalalajien vuotuisessa saalismäärässä, perunsardellin ja alaskanseidin jälkeen. Vuoden 2012 tilastoitu boniittisaalis maailmassa oli 2,8 miljoonaa tonnia.[4]

Boniittia kalastetaan pitkälläsiimalla, troolilla, nuotalla ja vapavälineillä.

Suurin osa purkkitonnikalasta on boniittia.[5][6] Sen lihan elohopeapitoisuus on pieni, vaikka se on ravintoketjun loppuosassa. Japanissa boniitista tehdään hyvin monia erilaisia ruokia, esimerkiksi sushia ja sashimia.[7] Katsuobushi eli keitetty, savustettu, kuivattu ja hiutaleiksi höylätty boniitti on tärkeä osa japanilaista keittiötä. Sitä käytetään muun muassa yleismausteena ja dashi-liemen perusosana.

Lähteet muokkaa

  1. Collette, B., Acero, A., Amorim, A.F., Boustany, A., Canales Ramirez, C., Cardenas, G., Carpenter, K.E., de Oliveira Leite Jr., N., Di Natale, A., Fox, W., Fredou, F.L., Graves, J., Guzman-Mora, A., Viera Hazin, F.H., Juan Jorda, M., Kada, O., Minte Vera, C., Miyabe, N., Montano Cruz, R., Nelson, R., Oxenford, H., Salas, E., Schaefer, K., Serra, R., Sun, C., Teixeira Lessa, R.P., Pires Ferreira Travassos, P.E., Uozumi, Y. & Yanez, E.: Katsuwonus pelamis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 09.08.2013. (englanniksi)
  2. a b Animal Diversity Web
  3. Katsuwonus pelamis (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  4. Poissons, crustacés, mollusques, etc: Captures par principales espèces en 2012 FAOn kalastustilasto ftp.fao.org
  5. Ojanperä, Sini: Boniitti on opiskelijoiden perusruokaa – mutta kuinka moni tietää syövänsä sitä? Yle Uutiset 27.3.2015.
  6. Tuna Types The Nibble
  7. Bonito (Arkistoitu – Internet Archive) Uwajimaya, Inc