Avaa päävalikko

Marija ”Muska” Babitzin (ven. Мария Бабицын; s. 28. kesäkuuta 1952 Helsinki) on suomalainen laulaja. Hän on musikaalisen venäläisen emigranttiperheen tytär, joka vietti lapsuutensa Helsingin Eirassa.

Muska
Muska vuonna 2008.
Muska vuonna 2008.
Henkilötiedot
Koko nimi Marija Babitzin
Syntynyt 28. kesäkuuta 1952 (ikä 67)
Muusikko
Taiteilijanimi Muska
Laulukielet suomi
Aktiivisena 1969–
Tyylilajit rock, poprock, iskelmä
Yhtyeet Orfeus
The Hot Dogs
Levy-yhtiöt Love Records
Johanna Kustannus
Poptori

Uransa vuonna 1969 aloittanutta Muskaa on pidetty Suomen ensimmäisenä naispuolisena rocklaulajana.[1][2][3] Hänen rockhenkinen tyylinsä erosi voimakkaasti suomalaisten naisartistien siihen asti suosimasta laulutyylistä. Muskan ensimmäinen suuri hitti oli vuonna 1971 julkaistu ensisingle ”Kirjoita postikorttiin”, jota seurasi vuonna 1973 ”Krokotiilirock”. Suosio alkoi laskea 1970-luvun puolivälin jälkeen, minkä jälkeen Muska keskittyi työskentelemään ohjelmatoimistossa ja muutti miehensä kanssa 1980-luvun lopulla Yhdysvaltoihin. Muska osallistui 1990-luvulla muutaman kerran Syksyn sävel -kilpailuun ja levytti kaksi albumia. Suomeen palattuaan hän aloitti jälleen keikkailun.[4]

Lapsuus ja nuoruusMuokkaa

Marija ”Muska” Babitzin syntyi Helsingin Eirassa 28. kesäkuuta 1952 venäläistaustaiseen emigranttiperheeseen. Hänen isänsä Leo Babitzin oli putkimies ja äiti Elisabeth Babitzin kotiäiti. Muskan sisaruksia ovat niin ikään musikaaliset Aleksandr (Sammy) (1948–1973), Kirill (Kirka) (1950–2007), Georgij (Ykä) (s. 1955) ja Anna (s. 1960).[5] Lisäksi perheeseen oli jo aiemmin syntynyt Leo (1946–1948), joka hukkui kaksivuotiaana.[6][7]

Perheen kotikieli oli venäjä, ja Muska opiskeli yksityisessä venäjänkielisessä Tabunoffin koulussa Rauhankadulla. Muska vietti lapsuuttaan Huvilakatu 27:ssä, josta perhe muutti Maunulaan, jossa Muska siirtyi suomenkieliseen kouluun.[6] Nuoruudessaan Muska haaveili arkeologin ammatista. Kuitenkin sisarustensa tavoin hän alkoi kiinnostua musiikista, vaikka isä olisikin halunnut heidän opiskelevan ja hankkivan ”kunnon ammatit”.[8] Muska kävi Kirkan kanssa pianotunneilla, mutta he lopettivat sen pian, koska eivät pitäneet opettajasta.[9]

UraMuokkaa

Laulajanuraa luoneet Muskan veljet Sammy ja Kirka olivat vihjanneet Dannylle, että myös heidän siskonsa Muska kannattaisi ottaa mukaan tämän ohjelmatoimistoon, D-tuotantoon. Sen kautta Muska pääsi kesällä 1969 Kirkan kiertueen taustalaulajaksi ja laulamaan muutaman soolon.[9] Vuoteen 1971 asti hän esiintyi myös Dannyn kesäkiertueilla. Muskan ohjelmistoon kuului muun muassa Janis Joplinin ja Tina Turnerin kappaleita.[10]

Danny ehdotti Muskalle levyttämistä, ja ensisingle ja ensimmäinen suuri hitti ”Kirjoita postikorttiin” (alun perin Shocking Bluen ”Send Me a Postcard”[9]) ilmestyi vuoden 1971 helmikuussa. Muskan taustayhtyeeksi tuli syksyllä 1971 Hannu Salakan johtama Orfeus.[9][6] Pian Muska ja Salakka kuitenkin perustivat uuden yhtyeen Muska & Hot Dogs, joka 1970-luvun alussa teki yhteiskiertueita muun muassa Hurriganesin ja Rauli Badding Somerjoen kanssa.[10] Progressiivista rockia esittäneeseen Orfeukseen verrattuna Muska & Hot Dogs oli tyyliltään kaupallisempi.[9]

Vuonna 1972 Muska siirtyi Love Recordsin artistiksi.lähde? Vuonna 1973 ilmestyi esikoisalbumi Muska, joka on ensimmäinen naisen tekemä rockalbumi Suomessa. Levyllä on esimerkiksi Chuck Berryn, Nazarethin, Suzi Quatron ja Sladen kappaleita.[10] Albumille kuuluvasta ”Krokotiilirock”-singlestä (Elton Johnin ”Crocodile Rock”) tuli suuri hitti,[4][10] joka lisäsi keikkamyyntiä.[9] Albumilla soittava yhtye on käytännössä Wigwam lisättynä Albert Järvisellä.[9]

Muska ja veljensä George eli ”Ykä” osallistuivat Suomen euroviisukarsintaan 1974 Erik Lindströmin säveltämällä ja Saukin sanoittamalla kappaleella ”Senhän sanoo järkikin”. Se sijoittui kilpailun kuudenneksi.[11] Seuraavana vuonna 1975 ilmestyi albumi Anna, Ykä, Muska, Kirka & The Islanders Odeon-levymerkille.

Uuden aallon musiikki alkoi vähentää Muskan keikkakysyntää.[9] Muutamien singlejulkaisujen jälkeen vuonna 1977 ilmestyi Muskan toinen albumi Tää se päivä on, joka jäi kohtalaisen vähälle huomiolle.lähde?

Muska muutti 1980-luvulla Yhdysvaltoihin ja esiintyi Suomessa vain kesäisin. Hän ei ollut levyttänyt yli vuosikymmeneen, kun Kisu Jernström vuonna 1990 soitti hänelle ja ehdotti uuden musiikin tekemistä. Kappaleesta ”Pidä kii” tuli hitti, ja Muska aktivoitui uudelleen musiikin parissa. Hän muutti takaisin Suomeen vuonna 1994.[9]

Vuonna 1993 ilmestyi neljäs pitkäsoittolevy Pienet suuret pojat, joka kuitenkin menestyi kaupallisesti vaisusti.lähde? Tätä seurasi jälleen pitkä levytystauko, ja seuraava albumi oli vuonna 2001 julkaistu Paha silmä.[12] Muskan viimeiset kolme studioalbumia Anna mulle aikaa (2005), Kulissit (2010) ja Majakanvartija (2015) ovat omakustanteita.[12][9] Muskan mukaan hän ei ole saanut levy-yhtiöiltä levytyssopimusta.[9]

Muskan levytyksistä on julkaistu kolme kokoelmalevyä. Vuonna 1997 ilmestynyt 20 suosikkia: Krokotiilirock sisältää levytyksiä vuosilta 1971-1991. Vuonna 2001 julkaistu Hitit puolestaan sisältää uusia versioita Muskan aiemmin levyttämistä kappaleista. Viimeisin kokoelmista on vuonna 2007 julkaistu tupla-cd Krokotiilirockista Kaipuuseen – 32 pientä ja suurta hittiä 1971–2007.

Muskalle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2015.[13]

SukuMuokkaa

Babitzinien suvun juuret ovat 1200-luvun Venäjällä. Suomeen he tulivat vuonna 1917. Muskan isän Leon (s. 1914 Pietarissa Venäjällä) perhe pakeni bolševikkien marraskuussa 1917 suorittamaa lokakuun vallankaappausta Suomeen. Muskan äiti Jelizaveta eli Elisabeth (o.s. Zarubina, s. 1917) syntyi Suomen myöhemmin luovuttamassa osassa Karjalaa ja oli osittain juuriltaan saksalainen Reininmaalta.[6][14] Äidin isä oli ollut komendantti Venäjän laivastossa ja teki itsemurhan, kun bolševikit tulivat hakemaan häntä. Muskan vanhempien suvuissa oli muitakin tsaarin armeijan upseereita.[6]

Muskan avopuoliso on kitaristi Hannu Salakka.[8] He asuivat vuonna 2019 Helsingin Töölössä.[9]

DiskografiaMuokkaa

AlbumitMuokkaa

[12]

KokoelmatMuokkaa

SingletMuokkaa

  • Kirjoita postikorttiin / Hei, on meillä bailut (1971)
  • Mulla on uudet rullaluistimet / Lennetään lehdellä (Muska & Zape) (1972)
  • Sininen tarina / Miten on päällikkö? (1973)
  • Krokotiili rock / Jambalaya (1973)
  • Paha tyttö / Kun oot 52 (1974)
  • Sä oot pliisu / Senhän sanoo järkikin (Muska + Ykä) (1974)
  • Johnny B. Goode / Häämuistojen valssi (1974)
  • Löysä nainen / Muska & Coitus Int: Heitän hetulaa (1975)
  • Kulman kingi / Vähän ennen kyyneleitä (1976)
  • Tää se päivä on / Jytä Urpo (1977)
  • Tanssin kuitenkin / Ota kyytiin (1977)
  • Valentino / Sua idoloin (1977)
  • Kalifornian aurinkoon / Tennessee-valssi (1979)
  • Aikuiset anteeksi antaa (Anna & Kirka & Muska) / Pienet hiiret (Anna & Kirka & Muska) (1979)
  • Hallelujah (Anna & Kirka & Muska) / Jos koko maailma oppis laulun tään (Juhani Markola) (1979)
  • Pidä kii / Irwin Goodman: Ai ai ai, kun nuori ois (1990)
  • Sininen heki / Yöllinen vieras (1991)
  • Krokotiili rock / Kun oot 52 (1992)
  • Jari ja Mari / Hämärän taa (1993)
  • Ei meillä oo aikaa / Teinitwist (1999)
  • Lähden (promo-single) (2000)
  • Ensimmäinen / Paha silmä (2001)
  • Vähän ennen kyyneleitä (2001)
  • Etelän juna (2004)
  • Anna mulle aikaa (2005)
  • Kaipuu (promo-single) (2007)
  • Nuku vaan (promo-single) (2008)
  • Sitä rakkaudeksi sanotaan (promo-single) (2009)

LähteetMuokkaa

  • Latva - Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004

ViitteetMuokkaa

  1. Ruuska, Ari-Matti: Suomirockin keisarinna piipittäjien maailmassa Turun Sanomat. 14.1.2006. Viitattu 9.5.2019.
  2. Ylimutka, Leena: Muska: Tupakka pitää ääneni kunnossa Iltalehti. 26.10.2015. Viitattu 9.5.2019.
  3. Trötschkes, Rita: Flinkkilä & Tastula: Kymmenen kysymystä Muskasta Yle. 5.5.2018. Viitattu 9.5.2019.
  4. a b Jukka Lindfors: Muska: Kirjoita postikorttiin 22.7.2008. Yle Elävä arkisto. Viitattu 13.10.2019.
  5. Babitzin, Kirill & Kinnunen, Raila: Enimmäkseen Kirkasta. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23644-6.
  6. a b c d e Muska Babitzinin suru: Veli hukkui vesitynnyriin Iltalehti. 13.10.2008. Viitattu 13.10.2019.
  7. Kirkan viralliset kotisivut: Kirka-story: 1950 www.kirka.com. Viitattu 31.1.2007.
  8. a b Anne Flinkkilä: Flinkkilä & Tastula: Muska Babitzinin valot ja varjot 30.4.2018. Yle. Viitattu 14.10.2019.
  9. a b c d e f g h i j k l Koppinen, Mari: Rokkimimmi Muska Helsingin Sanomat. 12.10.2019. Viitattu 23.10.2019.
  10. a b c d Muska Muska.fi. Viitattu 18.10.2019.
  11. Rytsä, Paavo: Muska & George: Senhän sanoo järkikin Yle Elävä arkisto. 9.2.2009. Viitattu 23.10.2019.
  12. a b c Muska discografia Muska.fi. Viitattu 18.10.2019.
  13. Vihdoin helpotusta arkeen – Muskalle myönnettiin taiteilijaeläke 3.7.2015. MTV.fi. Viitattu 11.7.2015.
  14. Raila Kinnunen, Tää on mun juttuni, Apu luettu 23.5.2008

Aiheesta muuallaMuokkaa