Ykä Babitzin
Georgij ”Ykä” Babitzin (ven. Георгий Бабицын; s. 27. maaliskuuta 1955 Helsinki[1]) on suomalainen muusikko. Hän on julkaissut yhden soololevyn ja levyttänyt muutamia kappaleita sisaruksiensa kanssa. Ykä on ollut mukana albumeilla Babitzin'it konsertissa (1975) sekä Kirka, Muska, Sammy, Anna ja Ykä Babitzin (1983).
Hän osallistui Suomen euroviisukarsintoihin 1974 kappaleella ”Senhän sanoo järkikin” (duetto yhdessä Muskan kanssa).
Ykä Babitzinin tuotanto on määrältään vähäinen, sillä muutaman levytyksen jälkeen hän päätti tehdä elämänuransa muualla kuin musiikin parissa. Hän perusti keramiikka-alan yrityksen, joka valmistaa keraamisia maatuvia tuhkauurnia, ja toimii alan yrittäjänä edelleen.
Suku
muokkaaYkän isän Leon (s. 1914 Pietarissa Venäjällä) perhe pakeni bolševikkien marraskuussa 1917 suorittamaa lokakuun vallankaappausta Suomeen. Ykän äiti Jelizaveta eli Elisabeth (o.s. Zarubina, s. 1917) syntyi Suomen myöhemmin luovuttamassa osassa Karjalaa ja oli osittain juuriltaan saksalainen Reininmaalta.[2][3] Äidin isä oli ollut komendantti Venäjän laivastossa ja teki itsemurhan, kun bolševikit tulivat hakemaan häntä.[2] Ykän vanhempien suvuissa oli muitakin tsaarin armeijan upseereita.[2] Putkimies Leo ja kotiäiti Elisabeth asuivat lastensa kanssa Helsingin Eirassa näiden ollessa pieniä ja kotikieli oli venäjä. Myöhemmin perhe muutti Helsingin Maunulaan.[2] Babitzinien sisarussarjaan kuuluvat Ykän lisäksi myös musikaaliset Aleksandr (Sammy) (1948–1973), Kirill (Kirka) (1950–2007), Marija (Muska) (s. 1952) ja Anna (s. 1961).[4] Lisäksi perheeseen oli jo aiemmin syntynyt Leo (1946–1948), joka hukkui kaksivuotiaana.[2][5]
Diskografia
muokkaaAlbumit
muokkaa- Ykä alias George Babitzin (EMI, 1975)
Singlet
muokkaa- Yli taivaan – yli maan / Hei mies pieni (1974)
- Gee baby / Mister Bisnes (1974)
- Sä oot pliisu (Muska) / Senhän sanoo järkikin (1974)
Lähteet
muokkaa- ↑ Latva, Tony & Tuunainen, Petri: Iskelmän tähtitaivas, s. 35–36. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3
- ↑ a b c d e Margit Arvonen: Muska-siskon haastattelu www.iltalehti.fi. Viitattu 28.1.2011.
- ↑ Raila Kinnunen, Tää on mun juttuni, Apu (Arkistoitu – Internet Archive) luettu 23.5.2008
- ↑ * Babitzin, Kirill & Kinnunen, Raila: Enimmäkseen Kirkasta. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23644-6
- ↑ Kirkan viralliset kotisivut: Kirka-story: 1950 www.kirka.com. Arkistoitu 30.12.2013. Viitattu 31.1.2007.