Matra
Mécanique Avion TRAction eli Matra oli muun muassa autoja, polkupyöriä, ilmailutekniikkaa ja aseita valmistanut ranskalainen yritys.[1][2] Siitä tuli vuonna 1994 Lagardère-ryhmän tytäryhtiö, ja se toimii nykyisin tuolla nimellä.
| Mécanique Aviation Traction | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Perustettu | 1937 |
| Perustaja | Marcel Chassagny |
| Lakkautettu | 2003 |
| Avainhenkilöt |
Jean-Luc Lagardère, Sylvain Floirat |
| Kotipaikka |
 Romorantin-Lanthenay, Ranska |
| Toimiala | Teollisuus |
| Tuotteet | Autot, polkupyörät, aseet, ilmailu- ja televiestintätekniikka |
Matra tuli tunnetuksi 1960-luvulla, kun se aloitti autonvalmistuksen ostettuaan vuonna 1964 Automobiles René Bonnet -yhtiön.[1] Matra Automobile valmisti urheilu- ja kilpa-autoja, ja ne menestyivät kilpailuissa hyvin.
Matra Hautes Technologies
muokkaaMatra Hautes Technologies (MHT, suom. Matra Huipputeknologia) toimi ilmailu-, puolustus- ja tietoliikennealoilla. Helmikuussa 1999 se yhdistyi Aérospatialen kanssa muodostaen Aérospatiale-Matran.[3][4] 10. heinäkuuta 2000 Aérospatiale-Matrasta tuli osa EADS:ää.
Tytäryhtiöt (Aérospatialeen yhdistymisen jälkeen)
muokkaa- Matra Systèmes & Information
- Matra Défense
- Matra BAe Dynamics (50 % British Aerospacen omistuksessa)
- Vuonna 1996 perustettu Matra BAe Dynamics yhdisti BAe:n ohjustoiminnan (BAe Dynamics) ja puolet Matra Défensen ohjustoiminnasta. (Toinen puolikas oli Aerospatiale Matra Missiles).
- Matra Marconi Space (49 % General Electric Companyn omistuksessa)
- Matra Espace oli Matran avaruusosasto, joka yhdistyi GEC:n avaruustoimintojen (Marconi Space Systems) kanssa vuonna 1989 muodostaen Matra Marconi Spacen. Vuonna 2000 se yhdistyi DaimlerChrysler Aerospace AG:n (DASA) avaruusosaston kanssa muodostaen Astriumin. Se nimettiin myöhemmin uudelleen EADS Astriumiksi.
- Matra Nortel Communications (50 % Nortel Networksin omistuksessa)
Matra Automobile
muokkaaMatra Automobile syntyi kun Matra osti vuonna 1964 Automobiles René Bonnet -yhtiön. Matra-nimeä käytettiin henkilöautoissa ensimmäisen kerran huhtikuussa 1965 Renault-moottorisessa Matra Bonnet Djet V -mallissa (Djet lausutaan kuten englannin sana ”Jet”), joka oli päivitetty versio René Bonnet Djetistä.
Djet korvattiin Matra 530 -mallilla, jossa oli Ford Taunuksen V4-moottori. Matra ryhtyi 1970-luvulla myös läheiseen yhteistyöhön Simcan kanssa, valmistaen Simcan tekniikkaan perustuvia urheiluautoja, kuten Bagheeraa ja Murenaa. Matra valmisti myös Ranchoa, yhtä ensimmäisistä SUV-luokan autoista, joka tosin oli etuvetoinen. Rancho perustui Simca 1100:n pick-up-mallin tekniikkaan. Se pysyi tuotannossa 1980-luvulle asti, vielä Peugeot’n otettua Simcan haltuunsa.
Vuonna 1984 Renault julkaisi Espace-tila-auton, joka oli Matran valmistama, ja alun perin Chrysler UK:n kehittämä. Autosta tuli hyvin suosittu, ja se loi yhdessä Mitsubishi Chariotin ja Plymouth Voyagerin kanssa nykyaikaisten tila-autojen markkinaryhmän.
Matran suunnitteleman ja valmistaman Renault Avantimen huonon menestyksen jälkeen Matra ilmoitti 27. helmikuuta 2003 suunnittelevansa Romorantinin autotehtaansa sulkemista. Syyskuussa 2003 Pininfarina osti Matra Automobilen kehitys-, testaus- ja prototyyppitoiminnot. Yhtiö sai nimekseen Matra Automobile Engineering.
Katuautomallit
muokkaa- Matra Djet
- Matra 530
- Matra Bagheera (myytiin nimillä Matra-Simca Bagheera ja Talbot-Matra Bagheera)
- Matra Murena (myytiin nimellä Talbot-Matra Murena)
- Matra Rancho (myytiin nimillä Matra-Simca Rancho (1977–1979) ja Talbot-Matra Rancho (1980–1985))
- Renault Espace
- Renault Avantime
Matra autourheilussa
muokkaa- Pääartikkeli: Equipe Matra Sports
Matra osallistui 1960- ja 1970 luvuilla sekä valmistajana että tallina muun muassa Le Mansin 24 tunnin ajoihin ja Formula 1 -sarjaan.
1960-luvun puolivälissä Matra saavutti menestystä Formula 3- ja Formula 2 -sarjoissa erityisesti monokokkiin perustuneella MS5-autolla, voittaen Ranskan ja Euroopan mestaruudet. Vuonna 1967 Jacky Ickx hämmästytti Formula 1 -piirejä kellottamalla aika-ajoissa kolmanneksi nopeimman ajan (8.14) Saksan GP:ssä Nürburgringilla 1600 kuutiosenttimetrin moottorilla varustetulla MS7 F2-autollaan, päästen kilpailemaan 3000 cm³ -moottorisia F1-autoja vastaan. Kilpailu päättyi kuitenkin keskeytykseen.[5][6]
Matra tuli täysipainoisesti mukaan Formula 1 -sarjaan kaudelle 1968, jolloin Jackie Stewart voitti kolme kilpailua Ken Tyrrelin tallin Matra MS10:llä, joka kilpaili varsinaisen Matran tehdastallin rinnalla.[1][2][7] Auton polttoainetankit olivat lentokoneiden tapaan osa auton kantavaa rakennetta.
Matran toimitusjohtaja teki radikaalin päätöksen ennen kautta 1969: Matran tehdastalli ei osallistuisi Formula 1:siin, vaan Matra antaisi tukensa Tyrrellin tallille, joka oli tuolloin nimeltään Matra International, ja rakentaisi uuden, Cosworth DFV -moottorisen auton rakenteellisilla polttoainetankeilla, vaikka ne olivatkin seuraavalle kaudelle kiellettyjä. Stewart voitti vuoden 1969 maailmanmestaruuden helposti uudella Cosworth-moottorisella Matra MS80:lla joka korjasi suurimman osan MS10:n heikkouksista.[1][8] Valmistajien titteli oli ensimmäinen, joka voitettiin ranskalaisella autolla, ja nykypäivään mennessä ainoa, joka on voitettu Ranskassa valmistetulla autolla. Se oli huomattava saavutus valmistajalta, joka kilpaili vasta toista kauttaan F1:ssä.
Cosworthin moottorein varustetuin Lotuksen ja McLarenin tavoin Matra teki nelivetokokeiluja kauden 1969 aikana. Johnny Servoz-Gavinista tuli ensimmäinen ja ainoa kuljettaja joka saavutti pisteen nelivetoautolla sijoittuessaan Matra MS84:llä kuudenneksi Kanadan GP:ssä.[9] MS84 oli Brabham BT26A:n ohella yksi viimeisistä putkirunkoisista F1-autoista.
Kaudeksi 1970, kun Matra ryhtyi yhteistyöhön Simcan kanssa, se pyysi Tyrrelliä käyttämään omaa V12-moottoriaansa Cosworthin sijasta.[1] Tyrrellin rahoituksesta suuri osa tuli kuitenkin Fordilta, joten Matran ja Tyrrellin yhteistyö päättyi ja Matra ajatti sen sijaan omaa tehdastalliaan vuoteen 1972 asti.
Matran V12 toimi Ligierin Formula 1 -autojen voimanlähteenä kausilla 1976–1978 ja 1981–1982.[1][10]
Matra saavutti menestystä myös V12-moottoroiduilla urheiluautoillaan. Matra 670 voitti Le Mansissa vuosina 1972–1974.[11][12][13] Se toi Matralle myös urheiluautojen valmistajien maailmanmestaruuden vuosina 1973 ja 1974.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Matra Teams. ESPN. Arkistoitu 9.8.2018. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Matra (Car Manufacturer) Cars. ChicaneF1.com. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
- ↑ European Aeronautic Defence and Space Company Encyclopaedia Britannica. Viitattu 15.7.2018.
- ↑ Special Report : Aerospatiale/Matra merger defense-aerospace.com. Arkistoitu 25.9.2020. Viitattu 19.7.2018.
- ↑ 1967 German Grand Prix - RACE RESULT Results - Archive 1950-2017. Formula1.com. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Hulme extends lead with Nurburgring victory ESPN. Arkistoitu 9.8.2018. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Hill takes title for the grieving Lotus team ESPN. Arkistoitu 21.9.2018. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Jackie Stewart is unbeatable in the Matra ESPN. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Ickx leads home Brabham one-two ESPN. Arkistoitu 12.6.2018. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Ligier Teams. ESPN. Arkistoitu 30.9.2018. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
- ↑ 1972 24 Hours of Le Mans Results and Competitors 40èmes Grand Prix d`Endurance les 24 Heures du Mans 1972. Experience Le Mans. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
- ↑ 1973 24 Hours of Le Mans Results and Competitors 41èmes Grand Prix d`Endurance les 24 Heures du Mans 1973. Experience Le Mans. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)
- ↑ 1974 24 Hours of Le Mans Results and Competitors 42èmes Grand Prix d`Endurance les 24 Heures du Mans 1974. Experience Le Mans. Viitattu 9.8.2018. (englanniksi)