Marski

korkea sotilasvirka Ruotsin valtakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee historiallista ruotsalaista virkaa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Marski (ruots. marsk) tai valtakunnanmarski (riksmarsk) oli Ruotsissa 1200-luvulta 1600-luvulle saakka käytössä ollut korkea virkanimike, joka yleensä merkitsi sotavoimien ylipäällikköä. Viran merkitys vaihteli eri aikoina ja se oli usein pitkiä aikoja täyttämättä. Myös Tanskassa oli samoihin aikoihin samanniminen vastaava virkanimike.

Historia Ruotsissa muokkaa

Sanan marski etymologia on yhteinen sanan marsalkka kanssa: molemmat tarkoittivat muinaisessa germaaniyhteisössä hallitsijan tallimestaria.[1] Ruotsissa kuninkaan henkilökohtaisen aseistetun seurueen eli hirdin yhteydessä mainitaan 1200-luvun alkupuolella tallinhoitajan (stallare) asema, jonka seuraajaksi marskin nimike lienee alkuaan luotu. Kuninkaan marskista (marscalcus) on Ruotsissa ensimmäinen maininta eräässä kirjeessä vuodelta 1268.[2][3]

Marski oli hallitsijan palveluksessa ollut korkea arvohenkilö, jolla ei alkuaikoina tiedetä olleen tarkemmin määriteltyä asemaa tai tehtäviä. Vähitellen marskin tehtäväksi vakiintui asevoimien ylipäällikkyys sodan aikana.[1][2][3] Marskin viralla oli kuitenkin keskiajalla ylhäisön kunniatoimen luonne, joten keskiajan tunnetuimpien marskien Torkkeli Knuutinpojan ja Kaarle Knuutinpoika Bonden asema Ruotsin tosiasiallisina johtajina johtui pääasiassa heidän henkilökohtaisesta vaikutusvallastaan.[4] Vuonna 1436 marskille määriteltiin tanskalaisten esikuvien mukaiset hyvin laajat valtaoikeudet,[3][5] mutta kun silloinen marski Kaarle Knuutinpoika myöhemmin kruunattiin kuninkaaksi, aleni marskin merkitys jälleen.[3]

Marskin virka oli usein pitkiä aikoja täyttämättä.[6] Näin oli esimerkiksi valtionhoitajien hallitessa Ruotsia unioniajan lopulla.[3] Vanhemmalla Vaasa-ajalla marski oli korkea-arvoinen sotilasvirka ilman pysyvästi määriteltyjä toimivaltuuksia,[2] vaikka sellaisia yritettiin hahmotella Eerik XIV:n aikana.[3]

Vuonna 1630 marskista tehtiin sotaneuvoston puheenjohtaja. Vuoden 1634 hallitusmuodossa marski oli sotaneuvoston seuraajan eli sotakollegion puheenjohtaja sekä valtaneuvoston jäsen.[3][6][2] Tämän jälkeen marski oli yksi viidestä valtakunnan ylimmästä virkamiehestä, joiden tehtäviin kuului muun muassa holhoojahallituksen johtaminen.[6] Viimeiseksi marskiksi jäi Carl Gustaf Wrangel, jonka kuoltua vuonna 1676 virkaa ei enää täytetty.[1] Sitä ei myöskään perustettu uudelleen 1700-luvulla toisin kuin joitain muita lakkautettuja korkeita virkoja.[3]

Suomalaisille tuttuja marskeja ovat edellä mainittujen ohella olleet muun muassa Klaus Fleming ja Jaakko De la Gardie.

Historia Tanskassa muokkaa

Myös Tanskassa marskin (tansk. marsk) virka sai alkunsa hirdin yhteydessä toimineesta tallinhoitajan tehtävästä ja kehittyi 1200-luvulla ylipäällikön viraksi. Vuonna 1536 alettiin käyttää nimitystä valtakunnanmarski (rigsmarsk). Tanskan viimeinen marski oli Anders Bille, jonka kuoltua vuonna 1657 virkaa ei enää täytetty.[7]

Luettelo Ruotsin valtakunnanmarskeista muokkaa

Nimi kuva Syntymäaika Viran aloittamisaika Viran lopettamisaika Kuolinaika
Karl Gustafsson Tuntematon Kuningas Maunu Ladonlukon valtakaudella (1275–1290) Luultavimmin 1280 Vuoden 1280 jälkeen
Magnus Haraldsson Tuntematon 1280 1281
Håkan Tunesson Tuntematon 1281 1288
Håkan Mattsson vanhempi Tuntematon 1289
Torkkeli Knuutinpoika
(Torgils Knutsson)
Tuntematon 1289? 6. joulukuuta 1305 10. helmikuuta 1306
Matts Håkansson (Vinstorpa) Tuntematon 1310
Håkan Jonsson Läma Tuntematon 1312 1318 Tuntematon
Erengisle Näskonungsson Tuntematon 1318 1324 Tuntematon
Knut Bryniolfsson Tuntematon 1330? 1331? 1333
Håkan Mattsson nuorempi Tuntematon 1335? 1336? 1337
Anund Finvidsson (Stallare) Tuntematon Mainitaan marskina aikaisintaan 1340 Viimeisin maininta marskina 1345 Tuntematon
Karl Ulfsson (Sparre av Tofta) Tuntematon 1364 1371 17. helmikuuta 1410
Sten Bengtsson (Bielke) Noin 1343 1374 1387 20. heinäkuuta 1408
Erik Kettilsson (Puke) Tuntematon 1388 1389 1396
Erik Erlandsson (Sparre av Rackeby) Tuntematon 1414 1403
Kaarle Knuutinpoika Bonde 1. lokakuuta 1408 tai 1409 Lokakuussa 1435 Lokakuussa 1438 15. toukokuuta 1470
Nils Stensson (Natt och Dag) Tuntematon Maaliskuussa 1439 Marraskuussa 1439
Tord Karlsson (Bonde) Tuntematon 1453 tai 1454 16. toukokuuta 1456
Murhattiin
Ture Turenpoika Bielke
(Ture Turesson Bielke)
Noin 1425 1457
marski Kristian I:n valtakaudella
1464 1490
Svante Niilonpoika Sture
(Svante Nilsson Sture)
Noin 1460 14971501 Vuosien 1501 ja 1503 välillä 31. joulukuuta 1511 tai 2. tammikuuta 1512
Erik Abrahamsson (Leijonhufvud) Tammikuussa1513 8. syyskuuta 1520
Lars Siggesson (Sparre) Noin 1492 Kesäkuussa 1523 12. tammikuuta 1554
Svante Steninpoika Sture   1. toukokuuta 1517 1560 tai 1561 1564 24. toukokuuta 1567
Gustaf Olofinpoika Stenbock
(Gustaf Olofsson Stenbock)
  Vuosien 1502 ja 1504 välillä 1569 24. toukokuuta 1571
Klaus Fleming
(Clas Eriksson Fleming)
Noin 1530 1590 13. huhtikuuta 1597
Antti Lennartinpoika
(Anders Lennartsson)
Tuntematon 1600 17. syyskuuta 1605
Magnus Brahe   25. syyskuuta 1564 1607 1612 4. maaliskuuta 1633
Axel Ryning   1552 1612 8. tammikuuta 1620
Jakob De la Gardie   20. kesäkuuta 1583 1620 12. elokuuta 1652
Gustaf Horn   22. lokakuuta 1592 1653 10. toukokuuta 1657
prinssi Aadolf Juhana
(Adolf Johan)
  11. lokakuuta 1629 13. helmikuuta 1660 1. toukokuuta 1660 14. lokakuuta 1689
Lars Kagg   1. toukokuuta 1595 1660 19. marraskuuta 1661
Carl Gustaf Wrangel   23. joulukuuta 1613 13. toukokuuta 1664 25. kesäkuuta 1676

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Suomalainen tietosanakirja, osa 5, s. 383. Weilin+Göös 1991.
  2. a b c d marsk (ruotsiksi) Nationalencyklopedin. Viitattu 30.3.2023.
  3. a b c d e f g h Nordisk familjebok (1912), s. 1077–1079 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 30.3.2023.
  4. Facta 2001, osa 11, s. 75. WSOY 1984.
  5. Marsk (ruotsiksi) Förvaltningshistorisk ordbok, Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 30.3.2023.
  6. a b c Kaisu-Maija Nenonen ja Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 324. WSOY 1998.
  7. marsk (tanskaksi) Den Store Danske. Viitattu 31.3.2023.