Avaa päävalikko

Markku Laakso

suomalainen lääkäri ja akatemiaprofessori

Markku Heikki Sakari Laakso (s. 28. maaliskuuta 1949 Vampula) on suomalainen lääkäri ja akatemiaprofessori,[1] joka johtaa Suomen Akatemian nimittämää huippuyksikköä, Verisuonitautien ja tyyppi 2 diabeteksen tutkimusryhmää Itä-Suomen yliopistossa.[2] Hän on kansainvälisesti tunnettu diabetestutkija, joka on vastaanottanut useita alansa merkittäviä tutkimuspalkintoja, muun muassa Matti Äyräpään palkinnon vuonna 2007.[3]

Markku Laakso
Henkilötiedot
Syntynyt 28. maaliskuuta 1949 (ikä 70)
Vampula
Kansalaisuus suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (VTT, LuK, 1975)
Kuopion yliopisto (LKT, 1986)
Väitöstyön ohjaaja Kalevi Pyörälä
Instituutti Itä-Suomen yliopisto
Kuopion yliopisto
Suomen Akatemia
Kuopion yliopistollinen sairaala
Tutkimusalue diabetes, verisuonitaudit
Tunnetut työt tyypin 2 diabeteksen diagnostiikan, sekä hoidon ja ehkäisyn kehittymiseen johtaneet tutkimukset
Palkinnot Matti Äyräpään palkinto
Castelli Pedroli -palkinto
Kelly West -palkinto
Sydäntutkimuksen suurpalkinto
Suomen tiedepalkinto (2015)

Laakso on ollut monena vuonna Kuopion yliopiston siteeratuin (vuonna 2009 yli 25 000 kertaa[4]) tutkija.[5] Hänen väestötutkimuksistaan eniten huomiota on saanut New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistu tatutkimus, joka osoitti, että tyypin 2 diabeetikoilla, jotka eivät ole sairastaneet sydäninfarktia, on yhtä suuri riski kuolla sydäninfarktiin seitsemän vuoden seurannassa kuin aikaisemmin sydäninfarktin saaneilla ei-diabeetikoilla.[6] Tutkimus muun muassa muutti lipidisuosituksia Yhdysvalloissa.[7] Sittemmin Laakso on panostanut geenitutkimukseen. Hän on tutkimusryhmineen löytänyt muun muassa kaikkiaan 20 geeniä, jotka lisäävät tyypin 2 diabetesriskiä.[5]

Koulutus ja työuraMuokkaa

Laakso väitteli valtiotieteiden tohtoriksi ja luonnontieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1975. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli vuonna 1986 Kuopion yliopistossa. Hänet nimitettiin samana vuonna Kuopion yliopiston sisätautiopin dosentiksi. Hän teki tyypin 2 diabetekseen liittyviä sydänsairauksia käsittelevän väitöskirjansa Kalevi Pyörälän ohjauksessa. Pyörälä aloitti tyypin 2 diabeteksen tutkimuslinjan Kuopion yliopistossa.[8]

Vuosina 1987–1989 Laakso toimi vierailevana tutkijana Kalifornian yliopistossa San Diegossa, Veterans Administration Hospitalissa. Hän vieraili myös Seattlessa 1993–1994 professori Samir S. Deebin laboratoriossa ja kiinnostui tuolloin genetiikasta.[8]

Vuonna 1995 Laakso nimitettiin Kuopion yliopiston sisätautiopin professoriksi. Hän toimi akatemiaprofessorina 2005–2010 ja toisen viisivuotiskauden 2011–2015.[9] Laakso on toiminut myös sisätautien ylilääkärinä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.[2]

Laakso on julkaissut yli 600 alkuperäisartikkelia, yli 100 katsausartikkelia, oppikirjan lukua (sisätautiopin alueelta) tai kirjettä tieteelliselle lehdelle sekä ohjannut 49 väitöskirjaa (2015 mennessä). Hänen tutkimuksiinsa on viitattu yli 63 000 kertaa.[9]

Tutkimusalueet ja löydötMuokkaa

  • Kakkostyypin diabetes (tyypin 2 diabetekseen liittyvät sydänsairaudet ja tyypin 2 diabeteksen genetiikka) ja insuliiniresistenssi (päätutkimusalue), soveltaen aineenvaihdunnan, genetiikan ja eläinmallien menetelmiä.[8]
  • Sydänsairauksien vaaratekijät tyypin 2 diabeetikoilla, erityisesti insuliiniresistenssi. Osoitti ensimmäisenä, että clamp -tekniikalla mitattu insuliiniresistenssi liittyi ultraäänitekniikalla mitattuun oireettomaan valtimonkovettumatautiin. Työryhmän ennen 2000-luvun vaihdetta julkaisemat artikkelit osoittivat ensimmäisten joukossa, että huono glukoositasapaino ennustaa sydänsairauksia tyypin 2 diabeetikoilla. Merkittävin havainto esitettiin vuonna 1998 julkaistussa artikkelissa The New England Journal of Medicinessä. Se osoitti, että tyypin 2 diabeetikoilla, joilla ei ole sepelvaltimotautia lähtötilanteessa, on yhtä suuri vaara kuolla sepelvaltimotautiin kuin infarktin sairastaneilla ei-diabeetikoilla. Tämä osoittaa tyypin 2 diabetes -sairauden vakavuuden. Tutkimus muutti esimerkiksi Yhdysvaltojen lipidisuositukset. Artikkelia oli vuoteen 2006 mennessä siteerattu yhteensä yli 1 300 kertaa.
  • Laakso on osoittanut, että sukupuoliero lipidi- ja lipoproteiinitasoissa ja verenpaineen esiintymisessä selittää osaltaan sitä, miksi tyypin 2 diabetesta sairastavien naisten suhteellinen vaara sepelvaltimotautiin on suurempi kuin miesten.[8][3]
  • Laakso tutkimusryhmineen osoitti jo 1990-luvulla, että hyperglykemia eli korkea verensokeri ja siihen liittyvät aineenvaihdunnan muutokset ennustavat sydänsairauksia vanhoilla ja keski-ikäisillä tyypin 2 diabeetikoilla. Hän osoitti myös, että huono glukoositasapaino ennustaa sepelvaltimotautia myös tyypin 1 diabeetikoilla.[3]
  • Havaitsi ollessaan vierailevana tutkijana San Diegossa professori Alain D. Baronin kanssa, että insuliinilla on verisuonivaikutuksia ja että se lisäsi lihaksen verenkiertoa. Tutkimukset olivat merkittäviä insuliinin verisuonivaikutusten ja valtimokovettumataudin varhaisten muutosten ymmärtämisen kannalta. Ne osoittivat, että insuliiniresistenteissä tiloissa kuten ylipaino ja tyypin 2 diabetes insuliinilla on normaalia huonompi vaikutus lihaksen verenkierron lisääntymiseen. Verenkierron lisääntymisen osoitettiin myöhemmin liittyvän typpioksidin aktivaation lisääntymiseen.[8][3]
  • Vuonna 1998 Nature Genetics -lehdessä julkaistu artikkeli osoitti ensimmäisenä, että PPARγ2-geenin Pro12Ala -polymorfia vaikuttaa insuliiniherkkyyteen ja tyypin 2 diabeteksen riskiin. Tätä polymorfiaa on pidetty tärkeimpänä tyypin 2 diabeteksen geenimuutoksena. Artikkeliin on viitattu tähän mennessä noin 400 kertaa.[8]
  • Tutkimusryhmä on vuodesta 2002 lähtien selvittänyt tyypin 2 diabeteksen vaaraa ennustavia geenejä kahdessa tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksessa: suomalaisessa DPS-tutkimuksessa yhteistyössä professori Matti Uusituvan kanssa ja kansainvälisessä STOP-NIDDM -tutkimuksessa. Tutkimuslinja on tuottanut useita merkittäviä havaintoja, esimerkiksi ne ovat osoittaneet, että insuliinieritystä säätelevät geenit ovat tärkeitä diabetesriskin kannalta myös ylipainoisilla henkilöillä. Tämä on uusi havainto, joka on varmennettu myös muissa väestöissä.[8]
  • Löysi yhdessä LT Hanna Huopion kanssa uuden diabeteksen alatyypin tutkiessaan perinnöllisen hyperinsulineemisen hypoglykemian geneettistä taustaa. E1506K -mutaatio SUR1-geenissä aiheutti edellä mainitun taudin syntymän jälkeen, mutta myöhemmällä iällä henkilöille, joilla oli kyseinen mutaatio, puhkesi insuliininpuutteesta johtuva diabetes.[8]

Viime aikojen tutkimuskohteetMuokkaa

  • Energiankulutusta säätelevien geenien vaikutus sokeritasapainoon.[2]
  • Geenidiagnostiikka yhden geenin aiheuttamiin sairauksiin.[2] Laakso kehitti diagnostiikkamenetelmän harvinaisille, yhden geenivirheen aiheuttamille taudeille. Sitä käytetään nykyisin harvinaisten diabetestyyppien sekä sydän- tai aineenvaihduntasairauksien diagnosointiin geeninäytteistä Kuopion yliopistossa.[10]

Toukokuussa 2009 Laakso sai kaksivuotisen, 100 000 euron tutkimusapurahan Diabetestutkimussäätiöltä. Hänen tutkimuksensa on "DNA- ja RNA-analyysi tyypin 2 diabeteksen uusien geenien indentifioimisessa".[11] 11. toukokuuta 2009 Nature Genetics -lehdessä julkaistiin Laakson, hänen vaimonsa lääkäri-professori Johanna Kuusiston, sekä 93 eurooppalaisen ja amerikkalaisen keskuksen laaja tutkimus, jonka tuloksena löydettiin 8 verenpainetasoon vaikuttavaa geeniä.[12]

Toukokuussa 2010 Sydäntutkimussäätiö myönsi Laaksolle 180 000 euron tutkimusapurahan.[13] Hänen ryhmänsä tutkii insuliiniresistenttien geenien merkitystä sydänsairauksien riskitekijöinä.[13]

NäkemyksiäMuokkaa

Laakson mielestä roskaruoka täytyisi laittaa verolle, yhteiskunnan tulisi hinnoittelun kautta suosia terveellisempiä vaihtoehtoja ja koululiikuntaa pitäisi myös lisätä. Ehkäisevää terveydenhuoltoa hän ei pidä kuin pelkkänä puheena, jos sitä ei aleta nähdä muuten kuin lisäkuluna.[2] Laakso on tuonut ilmi myös syvän pettymyksensä yhteiskunnan arvoihin – hän kokee kaiken pyörivän rahan ympärillä.[10] Tämän Laakso kertoo näkyvän myös sairaalamaailmassa, jossa osastoista on tullut tulosyksiköitä.[10]

»Jokaisen suomalaisen pitäisi tehdä yksi hyvä kansalaisteko, palkatta.»
(Markku Laakso, 26.9.2009.[10])

TunnustuksetMuokkaa

Vuonna 1999 professori valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi.[14] Vuonna 2003 Laakso vastaanotti pohjoismaisen NovoNordisk Foundation -diabetespalkinnon.[10] Loppusyksystä 2006 hän sai Euroopan diabetestutkijoiden seuran EASD:n Castelli Pedroli -palkinnon merkittävästä ja korkeatasoisesta diabetestutkimuksesta[8].

Tammikuussa 2007 Laaksolle myönnettiin Matti Äyräpään palkinto. Keväällä 2008 hän vastaanotti American Diabetes Associationin Kelly West -palkinnon.[7] Syksyllä 2009 hän sai Sydäntutkimussäätiön Sydäntutkimuksen suurpalkinnon[5][4].

Vuonna 2011 Laakso sai Düsseldorfin Heinrich-Heine yliopiston Jühling-palkinnon ansioistaan diabetestutkimuksessa.[15] Vuonna 2015 hänelle myönnettiin Suomen tiedepalkinto Tiedefoorumi-tapahtumassa.[9]

PerheMuokkaa

Laaksolla on kolme lasta ja hän on toista kertaa naimisissa. Hänen vaimonsa on Itä-Suomen yliopiston professori Johanna Kuusisto. He tutustuivat noin 20 vuotta sitten, kun Laakso ohjasi Kuusiston väitöskirjan. Sittemmin Kuusisto on ollut mukana lukuisissa Laakson tutkimuksissa.[10]

LähteetMuokkaa

  1. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 353. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. a b c d e Elo, Aulikki: Laaksolle taas huippupalkinto. Savon Sanomat, 5.1.2007, 100. vsk.
  3. a b c d Markku Laaksolle Matti Äyräpään palkinto (Arkistoitu sivu) 4.1.2007. Kuopion yliopisto. Viitattu 23.10.2016.
  4. a b Sydäntutkimuksen Suurpalkinto akatemiaprofessori Markku Laaksolle 25.9.2009. Kuopion yliopisto. Viitattu 23.10.2016.
  5. a b c Hedberg, Katja: Markku Laaksolle 20 000 euron suurpalkinto Savon Sanomat. 25.9.2009. Viitattu 23.10.2016.
  6. Claude Bernard -palkinto akatemiaprofessori Markku Laaksolle Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 23.10.2016.
  7. a b Akatemiaprofessori Markku Laaksolle Kelly West -diabetespalkinto 13.5.2008. Kuopion yliopisto. Viitattu 23.10.2016.
  8. a b c d e f g h i Euroopan diabetestutkimuspalkinto akatemiaprofessori Markku Laaksolle 15.9.2006. Kuopion yliopisto. Viitattu 23.10.2016.
  9. a b c Suomen tiedepalkinto akatemiaprofessori Markku Laaksolle 20.5.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö, minedu.fi. Viitattu 31.1.2016.
  10. a b c d e f Hedberg, Katja: Tutkija tietää mitä tahtoo. Savon Sanomat, 26.9.2009, s. 16.
  11. Elo, Aulikki: Markku Laaksolle suurapuraha. Savon Sanomat, 14.5.2009, s. 6.
  12. Korhonen, Niina & Sallinen, Eira: Kansainvälinen läpimurto. Savon Sanomat, 11.5.2009, s. 5.
  13. a b Sydäntutkimussäätiö jakoi 1,5 miljoonaa euroa. Helsingin Sanomat, 7.5.2010, s. C8.
  14. Suomalaisen Tiedeakatemian kotiimaiset jäsenet 16.5.2017. Suomalainen Tiedeakatemia, acadsci.fi. Viitattu 19.5.2017.
  15. Diabetestutkija Markku Laakso Kuopiosta sai Suomen tiedepalkinnon Savon Sanomat. 20.5.2015. Viitattu 28.10.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa