Liberaalipuolue – Vapaus valita

suomalainen puolue

Liberaalipuolue – Vapaus valita (lyhenne Lib.,[3] ruots. Liberalpartiet – Frihet att välja) on suomalainen liberalistinen puolue, joka kannattaa yksilönvapauksia, julkisen sektorin pienentämistä sekä tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa.[4][5][6]

Liberaalipuolue
– Vapaus valita
Liberalpartiet – Frihet att välja

Perustettu 2014
Puheenjohtaja Lassi Kivinen[1]
Puoluesihteeri Aarne Leinonen
Varapuheenjohtajat

Tiia Lehtisalo

Joni-Petteri Kivistö
Ideologia
Toimisto Tapionkatu 19 A 17
33500 Tampere[2]
Värit      oranssi
Kunnanvaltuustot
0 / 8 859
(2021)
Naisjärjestö Liberaalinaiset ry
Nuorisojärjestö Liberaalinuoret ry
Kotisivu liberaalipuolue.fi

Historia muokkaa

Perustettaessa puolue otti nimekseen Kansallinen Viskipuolue. Idea puolueen perustamiseen lähti liikkeelle vuonna 2014, kun viranomaiset kielsivät Olut & Viski Expo -tapahtumaa käyttämästä nimessään sanaa ”viski”.[7]

Puoluekokous 14. toukokuuta 2016 päätti muuttaa puolueen nimen muotoon Liberaalipuolue.[8] Patentti- ja rekisterihallitus ei kuitenkaan hyväksynyt uutta nimeä, sillä se muistutti liikaa Suomen Liberaalinen Puolue ry:n ja Liberaalit ry:n nimiä.[9][10] 17. kesäkuuta 2016 uusi puoluekokous päätti muuttaa nimen nykyiseen muotoonsa Liberaalipuolue – Vapaus valita. Nimi hyväksyttiin 21. kesäkuuta Patentti- ja rekisterihallituksessa, sillä nimen ”lisäosa” Vapaus valita riitti erottamaan sen edellisen nimenmuutoksen estäneiden yhdistysten nimistä.[10]

Tammikuussa 2017 liberaalipuolue sai ensimmäisen kunnanvaltuutettunsa, kun Pudasjärvellä Toivo Miettinen erosi perussuomalaisista ja siirtyi liberaalipuoleen Oulun piirijärjestöön.[11]

Kuntavaaleissa 2017 puolueen puheenjohtaja Juhani Kähärä valittiin Espoon kaupunginvaltuustoon, jonka lisäksi Helsinki sai ensimmäiset liberaalipuolueen varavaltuutettunsa Amos Aholan ja Leo Bergmanin.

Toukokuussa 2022 puoluekokous valitsi helsinkiläisen Lassi Kivisen puolueen puheenjohtajaksi.[12] Puoluesihteerinä toimii helsinkiläinen Aarne Leinonen.

Eduskuntavaalien 2023 jälkeen oikeusministeriön puoluerekisteristä poistettiin yhdeksän puoluetta, jotka eivät olleet saaneet yhtäkään kansanedustajaa kaksissa peräkkäisissä vaaleissa.[13] Puolue palasi puoluerekisteriin tammikuussa 2024.[14]

Politiikka muokkaa

Liberaalipuolue kuvaa itseään laajaa yksilönvapautta ja elinkeinovapautta edistämään pyrkiväksi puolueeksi.

Puolue katsoo, että ”jokaisella on oikeus elää elämäänsä kuten parhaaksi näkee, kunhan ei aiheuta haittaa toisille ihmisille, eläimille tai ympäristölle”, ja kannattaa esimerkiksi taksi-, ammattiajo-, anniskelu- ja rahankeräysluvan sekä alkoholi-, uhkapeli-, raideliikenne- ja sähkönsiirtomonopolin lakkauttamista.[6]

Puolue haluaa Suomeen olosuhteet, joissa yrittäminen ja työn tekeminen on kannattavaa. Puolueen mukaan aikuisten ihmisten holhoamisesta ja kaikkia elämänalueita säätelevästä byrokratiasta tulee luopua.[4]

Talouspolitiikka muokkaa

Julkinen sektori muokkaa

Liberaalipuolueen mielestä julkista sektoria on pienennettävä, minkä lisäksi julkisesti rahoitetuille tehtäville on oltava vankat perusteet. Lähtökohtana puolue pitää sitä, että julkisin varoin kustannetaan vain sellaiset yhteiskunnan toiminnot, joita ei pystytä järjestämään toimivasti tai turvallisesti ilman viranomaisvalvontaa.

Osana vuoden 2022 varjobudjettiaan liberaalipuolue on julkaissut sosiaalisessa mediassa #LeikattavaaLöytyy-kampanjassa leikkauskohteita noin kuuden miljardin euron arvosta. Leikkaukset ovat kohdistuneet mm. yritystukiin, järjestötukiin, kulttuuriin, maataloustukiin ja muihin valtion ydintehtäviin verrattuna toissijaisiksi koettuihin menoihin. [15][16]

Vähiten tarpeellisen julkisen toiminnon tulisi tuottaa enemmän hyvinvointia kuin mitä haitallisin verotuskohde aiheuttaa haittaa.[6] Palvelut tulee tuottaa tavoilla, joilla parhaiten pystytään vastaamaan asetettuihin vaatimuksiin.[17]

Veropolitiikka muokkaa

Liberaalipuolue kannattaa julkisen sektorin toimintojen karsimista ja valtion budjetin pienentämistä. Puolue kannattaa verotuksen painopisteen siirtoa pois työn verotuksesta haittaveroihin, ja muihin sellaisiin veroihin, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän taloudellista hukkaa.

Puolue kannattaa auto-, ajoneuvo-, Yle-, kirkollis- ja varainsiirtoverojen lakkauttamista.[6]

Sosiaali- ja terveyspolitiikka muokkaa

Liberaalipuolueen mukaan työmarkkinoita pitäisi vapauttaa esimerkiksi purkamalla työehtosopimusten yleissitovuus. Puolue haluaa purkaa sosiaaliturvan kannustinloukkuja siirtymällä perustuloon tai sosiaaliturvatilimalliin.[6] Puolueen mielestä tämänhetkinen (2016) eläkejärjestelmä ei ole oikeudenmukainen sukupolvien välillä, koska eläkemaksuja on korotettu vaikka suurin osa eläkemaksuista käytetään nykyisten eläkeläisten eläkkeiden maksuun.

Puolueen mielestä jokaiselle kansalaiselle tulee taata mahdollisuus terveydenhuoltoon, ja viime kädessä pääsy tarpeellisiin terveyspalveluihin tulee turvata julkisen sektorin toimesta. Kuitenkin mahdollisuutta terveyspalveluiden valitsemiseen olisi lisättävä.[6]

Koulutuksessa valtion tulee taata kansalaisilleen tasaveroiset mahdollisuudet kehittää itseään. Lahjakkaille oppilaille tulee kuitenkin antaa mahdollisuudet opiskella nopeammin. Lisäksi kaikille lapsille on tarjottava mahdollisuus varhaiskasvatukseen, sillä puolueen mukaan se parantaa heikko-osaisten mahdollisuuksia sekä ehkäisee syrjäytymistä.[6]

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka muokkaa

Liberaalipuolueen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtana ovat liberaalit arvot, kuten demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perus- sekä ihmisoikeuksien turvaaminen.

Puolue pitää Euroopan unionia tärkeänä vapaakaupan takaajana ja kokee, että EU:n tulisi keskittyä turvaamaan vapaakauppaa sekä vapaata liikkuvuutta. Puolueen mukaan liittovaltiokehitykseen tulee suhtautua pragmaattisesti; on asioita, joissa EU voisi ottaa isompaa roolia, mutta liittovaltio ei ole itseisarvo.

Puolue kannattaa NATO-jäsenyyden hakemista. Suomella tulee olla uskottava kansallinen puolustus, mutta kansainvälistä yhteistyötä on lisättävä sen vahvistamiseksi.

Puolue kannattaa nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän korvaamista kaikkia kansalaisia koskevalla valikoivalla asepalveluksella. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tulee edistää ja tukea.[6]

Maahanmuuttopolitiikka muokkaa

Liberaalipuolue kannattaa työperäisen maahanmuuton esteiden poistamista. Kaikille, joilla on mahdollisuus elättää itsensä, tulee myöntää toistaiseksi voimassa oleva oleskelulupa. Työvoiman tarveharkinnasta tulee luopua. Yliopistoista ja korkeakouluista valmistuville ulkomaan kansalaisille tulee myöntää nykyistä suuremmat vapaudet työnhakuun.

Puolueen mukaan ihmisten auttamisen konfliktien lähialueilla tulee olla ensisijainen humanitäärinen tavoite. Kannustimet turvapaikan hakemiseen ei-humanitäärisestä syystä tulee poistaa. Maahanmuuttopolitiikan painopisteen tulee olla laadukkaassa kotouttamisessa maassa jo oleskeleville hakijoille.

Mikäli turvapaikanhakija työllistyy turvapaikkaprosessin aikana, hänelle tulee myöntää toistaiseksi voimassa oleva oleskelulupa.[6]

Kulttuuripolitiikka muokkaa

Puolue leikkaisi kulttuurin tuet pois. Puolueen julkaisemassa #LeikattavaaLöytyy-kampanjassa ehdotetaan että taiteen ja kulttuurin tuotannon tulee olla valtiollisesta toimijasta riippumatonta. Puolue ei kuitenkaan leikkaisi valtion muistiorganisaatiotyöstä sillä kampanjan mukaan kansallisen kulttuuriperinnön säilyttäminen ja arkistointi on keskeinen valtion tehtävä. [18]

Vaalimenestys muokkaa

Kuntavaalit muokkaa

Kuntavaaleissa 2017 liberaalipuolue saavutti yhden valtuustopaikan Espoossa. Espoossa puolueen kannatus oli suurinta Otaniemessä, jossa se sai 6,6 prosenttia äänistä.[19] Parikkalassa liberaalien listalta valittiin neljä sitoutumatonta valtuutettua, jotka kuitenkin muodostavat oman liberaaleista erillisen valtuustoryhmänsä.[20] Lisäksi puolueella on varavaltuutetut Akaassa ja Nurmijärvellä sekä kaksi varavaltuutettua Helsingissä. Puolueen kannatus koko maan alueella oli 0,2 prosenttia.[21]

Vuosi Valtuutettuja Kannatus Lähteet
2017 5 4 117 0,16 % [21][22]
2021 0 947 0,04 % [23]

Eduskuntavaalit muokkaa

Vuosi Edustajia Kannatus Lähteet
2019 0 5 014 0,16 % [24]
2023 0 14 982 0,48 % [25]

Europarlamenttivaalit muokkaa

Vuosi Edustajia Kannatus Lähteet
2019 0 3 015 0,16 % [26]

Aluevaalit muokkaa

Vuosi Valtuutettuja Kannatus Lähteet
2022 0 939 0,05 % [27]

Puheenjohtajat muokkaa

Puoluesihteerit muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Liberaalipuolueen puoluekokous järjestettiin Helsingissä 22.5.2022. Liberaalipuolue. Viitattu 1.9.2022.
  2. Yhteystiedot Liberaalipuolue. Viitattu 1.9.2022.
  3. Puolueiden nimet ja lyhenteet Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.7.2023.
  4. a b Liberaalipuolue – Järjen ja vapauden puolesta Liberaalipuolue. Viitattu 23.1.2017.
  5. Yleisohjelma – Liberaalipuolue Liberaalipuolue. Viitattu 23.1.2017.
  6. a b c d e f g h i Puolueohjelma 22.10.2016. Liberaalipuolue. Viitattu 4.1.2017
  7. Viskipuolue vaihtaa nimensä Liberaalipuolueeksi verkkouutiset.
  8. Viskipuolueesta tulee liberaalipuolue Yle Uutiset. Viitattu 16.5.2016.
  9. Viskipuolueen nimen vaihtaminen liberaalipuolueeksi ei onnistu, Verkkouutiset 19.5.2016
  10. a b Haapanen, Liisa: Viskipuolue muuttaa nimensä sittenkin – "Sanaan liberaali ei voi saada yksinoikeutta" Yle Uutiset. 22.6.2016. Yleisradio. Viitattu 23.6.2016.
  11. Lehdistötiedotteet - Liberaalipuolue saa ensimmäisen kunnanvaltuutettunsa Pudasjärvelle 19.12.2016. Liberaalipuolue. Viitattu 17.1.2017.
  12. https://liberaalipuolue.fi/lehdistotiedotteet/liberaalipuolue-vapaus-valita-rp-puoluekokous-jarjestettiin-helsingissa/
  13. Yhdeksän puoluetta poistettu puoluerekisteristä Vaalit.fi. 19.4.2023. Oikeusministeriö. Viitattu 19.4.2023.
  14. https://oikeusministerio.fi/-/liberaalipuolue-vapaus-valita-on-merkitty-puoluerekisteriin
  15. https://liberaalipuolue.fi/leikattavaaloytyy/
  16. Puoluejohtaja Kivinen AlfaTV:n Uutisplus-ohjelmassa 14.9.2022 https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=192819701 (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. Kuntavaaliohjelma 2017 Liberaalipuolue. Arkistoitu 18.1.2017. Viitattu 17.1.2017.
  18. LeikattavaaLöytyy liberaalipuolue.fi. 2023. Viitattu 20.1.2024.
  19. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat - Kuntavaalit 2017, puolueiden kannatus[vanhentunut linkki]
  20. Sitoutumattomat liberaalipuolueen listalle Parikkalassa Kuntalehti. Viitattu 14.4.2017.
  21. a b Liberaalipuolue – Vapaus valita – Kuntavaalit 2017 Vaalikone Kuntavaalit 2017. Yle. Viitattu 10.4.2017.
  22. Koko maa - Kuntavaalit 2017 - Vaalien tulospalvelu Yle. Viitattu 10.4.2017.
  23. Koko maa - Kuntavaalit 2021 - Vaalien tulospalvelu Yle. Viitattu 19.6.2021.
  24. Paikat puolueittain - Eduskuntavaalit 2019 - Vaalien tulospalvelu Yle. Viitattu 9.2.2023.
  25. Koko maa, Ehdokasasettajakohtaiset tulokset tulospalvelu.vaalit.fi. Viitattu 6.4.2023.
  26. Puolueiden kannatus - Europarlamenttivaalit 2019 - Vaalien tulospalvelu Yle. Viitattu 9.2.2023.
  27. Koko maa - Aluevaalit 2022 - Vaalien tulospalvelu Yle. Viitattu 9.2.2023.