Läskelä
Läskelä (ven. Ля́скеля) on taajama ja entinen maalaiskunta Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laatokan pohjoispuolella Jänisjoen varrella 38,5 kilometriä Pitkärannasta luoteeseen.[2] Taajamassa oli noin 1 700 asukasta vuonna 2012[3].
| Läskelä Ля́скеля |
|
|---|---|
.jpg) |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Läskelä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Pitkärannan piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| Pinta-ala (entinen kunta) | |
| – Kokonaispinta-ala | 555,6 km² |
| Väkiluku (2023) (kunta[1]) | 2 888 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
| Postinumero | 186804 |
.svg)
Läskelän kunta lakkautettiin vuoden 2023 huhtikuussa, jolloin Pitkärannan piirin paikallishallinto uudistettiin.[4] Kunnassa oli vuoden alussa 2 630 asukasta.[1]
Maantiede ja asutus
muokkaaLäskelän kunnan pinta ala oli 555,6 neliökilometriä. Se rajoittui koillisessa Loimolan, kaakossa Impilahden, lounaassa Sortavalan ja luoteessa Harlun kuntiin.[2] Pinta-alasta 71 % oli metsää[5].
Entisen kunnan alueella virtaavat Jänisjoki ja Hiihnijoki. Järviä ovat Laatokka, Hiihniäjärvi ja Tenjärvi.[6] Hyötykaivannaisiin kuuluvat rakennus- ja verhoilukivi, hiekka ja sora, turve, mineraalivärit ja savi[7]. Suunniteltuja luonnonsuojelualueita ovat Laatokan saarten kansallispuisto ja Pikamonjoen luonnonmuistomerkki[8].
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuului neljä kylää: Hiidenselkä, Jänis, Kerisyrjä ja Paussu[2]. Läskelän ohella toinen suurempi asutuskeskus on 1 500 asukkaan Hiidenselkä. Paussun kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[3] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 82 % oli kansallisuudeltaan venäläisiä, 8 % valkovenäläisiä, 4 % karjalaisia ja 3 % ukrainalaisia[9].
Historia
muokkaaLäskelä oli alun perin osa Sortavalan maalaiskuntaa ja kuului myöhemmin Suomen Neuvostoliitolle luovuttamaan Harlun kuntaan.[10] Siellä toimineiden sahalaitosten viereen perustettiin vuonna 1899 puuhiomo ja vuonna 1905 käärepaperia valmistanut Läskelän paperitehdas. Toisen maailmansodan jälkeen tehdas tuotti myös sanomalehtipaperia. Läskelän paperitehdas sekä Harlun selluloosa- ja paperitehdas yhdistettiin samaksi yritykseksi vuonna 1958. Vuodesta 1973 aina 1990-luvulle saakka Läskelän tehdas valmisti neljäsosan Neuvostoliiton tapettipaperista sekä lisäksi myös kirjoituspaperia.[11] Se lopetti toimintansa vanhentuneena maaliskuussa 2004. Tehtaan täydellistä uusimista on suunniteltu.
Liikenne, talous ja palvelut
muokkaaLäskelän kautta kulkee Aunuksen ja Sortavalan välinen maantie A130[2] sekä Lotinapellon ja Jänisjärven välinen rautatie[12]. Taajamasta on linja-autoyhteydet Pitkärantaan, Sortavalaan, Petroskoihin ja Pietariin[13]. Läskelän rautatieasemalla pysähtyvät Jänisjärven ja Pitkärannan väliset paikallisjunat sekä Jänisjärven ja Lotinapellon väliset kaukojunat, joihin on liitetty Petroskoihin ja Pietariin menevät vaunut[12]. Hiidenselässä Laatokan rannalla on laivalaituri[14].
Seudun tärkein teollisuusyritys on Hiidenselässä sijaitseva Laatokan saha. Läskelässä toimii myös selluloosa- ja kartonkitehdas, sepelintuotantolaitoksia ja puunhankintayrityksiä sekä maastopukuja valmistava ompelimo. Maataloutta edustaa maitoa ja lihaa tuottava maatalousyritys Ladožskoje ja joukko yksityistiloja.[15]
Keskustaajaman palveluihin kuuluu keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto ja paikallissairaala[16]. Paikkakunnalla toimii posti, säästökassa, huoltoasema, useita kauppoja ja kahvila[17]. Läskelässä on Inkerin kirkon Harlun seurakunta ja evankelinen kirkko. Rakenteilla on myös ortodoksinen kirkko.[18]
Nähtävyydet ja matkailu
muokkaa
Mäkisalon saaressa on kaksi muinaislinnaa. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat 1800–1900-lukujen vaihteesta olevat Läskelän paperitehtaan rakennus, rautatieasema hotellirakennuksineen ja Hiidenselän sahan konttori. Muita nähtävyyksiä ovat Kalkkisaaren marmorilouhos sekä toisen maailmansodan aikana kaatuneiden neuvostosotilaiden yhteishauta.[19]
Läskelässä toimii pieni motelli. Retkeilijöitä houkuttelee Jänisjokea pitkin Jänisjärveltä Hiidenselälle kulkeva melontareitti.[20]
Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle johtava matkailutie Sininen tie kulkee Läskelän kautta.
Lähteet
muokkaa- Generalnyi plan Ljaskelskogo selskogo poselenija Pitkjarantskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju 2012. Penza: Penzenskoje zemleustroitelnoje projekto-izyskatelnoje predprijatije. Arkistoitu 15.2.2015. Viitattu 22.2.2013. (venäjäksi)
- Kaupungin verkkosivu
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po munitsipalnym obrazovanijam na 1 janvarja 2023 goda (xlsx) (taulukko 27) 1.1.2023. Rosstat. Arkistoitu 9.4.2024. Viitattu 16.4.2025. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Generalnyi plan, s. 13.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 32.
- ↑ Zakon Respubliki Karelija "O preobrazovanii vseh poseleni, vhodjaštših v sostav Pitkjarantskogo munitsipalnogo rajona, putem ih objedinenija i nadelenii vnov obrazovannogo munitsipalnogo obrazovanija statusom munitsipalnogo okruga publication.pravo.gov.ru. 28.4.2023. Petrozavodsk. Arkistoitu 23.3.2025. Viitattu 16.4.2025. (venäjäksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 28.
- ↑ Generalnyi plan, s. 20–21.
- ↑ Generalnyi plan, s. 24.
- ↑ Generalnyi plan, s. 100–101.
- ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Uusi tietosanakirja, 23. osa, s. 112. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1963.
- ↑ Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 73. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 71.
- ↑ Generalnyi plan, s. 77.
- ↑ Generalnyi plan, s. 72.
- ↑ Generalnyi plan, s. 41–49.
- ↑ Generalnyi plan, s. 57–61.
- ↑ Generalnyi plan, s. 65, 67.
- ↑ Generalnyi plan, s. 63.
- ↑ Generalnyi plan, s. 95.
- ↑ Generalnyi plan, s. 98.
Aiheesta muualla
muokkaa- Läskelän kunnan sivusto (venäjäksi)