Läskelä
Läskelä (ven. Ля́скеля) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laatokan pohjoispuolella Jänisjoen varrella 38,5 kilometriä Pitkärannasta luoteeseen.[1] Taajamassa on 1 700 ja kunnassa 3 650 asukasta (vuonna 2012)[2].
| Läskelä Ля́скеля |
|
|---|---|
 Jänisjoen Läskelänkoski syksyllä 2008. |
|
 vaakuna |
|
  Läskelä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Pitkärannan piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 555,6 km² |
| Väkiluku (2012) | 3 650 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
.svg)
Maantiede ja asutusMuokkaa
Läskelän kunnan pinta ala on 555,6 neliökilometriä. Se rajoittuu koillisessa Loimolan, kaakossa Impilahden, lounaassa Sortavalan ja luoteessa Harlun kuntiin.[1] Pinta-alasta 71 % on metsää[3].
Kunnan alueella virtaavat Jänisjoki ja Hiihnijoki. Järviä ovat Laatokka, Hiihniäjärvi ja Tenjärvi.[4] Hyötykaivannaisiin kuuluvat rakennus- ja verhoilukivi, hiekka ja sora, turve, mineraalivärit ja savi[5]. Suunniteltuja luonnonsuojelualueita ovat Laatokan saarten kansallispuisto ja Pikamonjoen luonnonmuistomerkki[6].
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluu neljä kylää: Hiidenselkä, Jänis, Kerisyrjä ja Paussu[1]. Läskelän ohella toinen suurempi asutuskeskus on 1 500 asukkaan Hiidenselkä. Paussun kylässä ei ole lainkaan vakituista asutusta.[2] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 82 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 8 % valkovenäläisiä, 4 % karjalaisia ja 3 % ukrainalaisia[7].
HistoriaMuokkaa
Läskelä oli alun perin osa Sortavalan maalaiskuntaa ja kuului myöhemmin Suomen Neuvostoliitolle luovuttamaan Harlun kuntaan.[8] Siellä toimineiden sahalaitosten viereen perustettiin vuonna 1899 puuhiomo ja vuonna 1905 käärepaperia valmistanut Läskelän paperitehdas. Toisen maailmansodan jälkeen tehdas tuotti myös sanomalehtipaperia. Läskelän paperitehdas sekä Harlun selluloosa- ja paperitehdas yhdistettiin samaksi yritykseksi vuonna 1958. Vuodesta 1973 aina 1990-luvulle saakka Läskelän tehdas valmisti neljäsosan Neuvostoliiton tapettipaperista sekä lisäksi myös kirjoituspaperia.[9] Se lopetti toimintansa vanhentuneena maaliskuussa 2004. Tehtaan täydellistä uusimista on suunniteltu.
Liikenne, talous ja palvelutMuokkaa
Läskelän kautta kulkee Aunuksen ja Sortavalan välinen maantie A130[1] sekä Lotinapellon ja Jänisjärven välinen rautatie[10]. Taajamasta on linja-autoyhteydet Pitkärantaan, Sortavalaan, Petroskoihin ja Pietariin[11]. Läskelän rautatieasemalla pysähtyvät Jänisjärven ja Pitkärannan väliset paikallisjunat sekä Jänisjärven ja Lotinapellon väliset kaukojunat, joihin on liitetty Petroskoihin ja Pietariin menevät vaunut[10]. Hiidenselässä Laatokan rannalla on laivalaituri[12].
Kunnan tärkein teollisuusyritys on Hiidenselässä sijaitseva Laatokan saha. Läskelässä toimii myös selluloosa- ja kartonkitehdas, sepelintuotantolaitoksia ja puunhankintayrityksiä sekä maastopukuja valmistava ompelimo. Maataloutta edustaa maitoa ja lihaa tuottava maatalousyritys Ladožskoje ja joukko yksityistiloja.[13]
Keskustaajaman palveluihin kuuluu keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto ja paikallissairaala[14]. Paikkakunnalla toimii posti, säästökassa, huoltoasema, useita kauppoja ja kahvila[15]. Läskelässä on Inkerin kirkon Harlun seurakunta ja evankelinen kirkko. Rakenteilla on myös ortodoksinen kirkko.[16]
Nähtävyydet ja matkailuMuokkaa
Mäkisalon saaressa on kaksi muinaislinnaa. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat 1800–1900-lukujen vaihteesta olevat Läskelän paperitehtaan rakennus, rautatieasema hotellirakennuksineen ja Hiidenselän sahan konttori. Muita nähtävyyksiä ovat Kalkkisaaren marmorilouhos sekä toisen maailmansodan aikana kaatuneiden neuvostosotilaiden yhteishauta.[17]
Läskelässä toimii pieni motelli. Retkeilijöitä houkuttelee Jänisjokea pitkin Jänisjärveltä Hiidenselälle kulkeva melontareitti.[18]
Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle johtava matkailutie Sininen tie kulkee Läskelän kautta.
LähteetMuokkaa
- Generalnyi plan Ljaskelskogo selskogo poselenija Pitkjarantskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju 2012. Penza: Penzenskoje zemleustroitelnoje projekto-izyskatelnoje predprijatije. Viitattu 22.2.2013. (venäjäksi)
ViitteetMuokkaa
- ↑ a b c d Generalnyi plan, s. 13.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 32.
- ↑ Generalnyi plan, s. 28.
- ↑ Generalnyi plan, s. 20–21.
- ↑ Generalnyi plan, s. 24.
- ↑ Generalnyi plan, s. 100–101.
- ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Uusi tietosanakirja, 23. osa, s. 112. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1963.
- ↑ Karelija: entsiklopedija, tom 3, s. 73. Petrozavodsk: Petropress, 2011. ISBN 978-5-8430-0127-8.
- ↑ a b Generalnyi plan, s. 71.
- ↑ Generalnyi plan, s. 77.
- ↑ Generalnyi plan, s. 72.
- ↑ Generalnyi plan, s. 41–49.
- ↑ Generalnyi plan, s. 57–61.
- ↑ Generalnyi plan, s. 65, 67.
- ↑ Generalnyi plan, s. 63.
- ↑ Generalnyi plan, s. 95.
- ↑ Generalnyi plan, s. 98.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Läskelän kunnan sivusto (venäjäksi)