Impilahti (Karjalan tasavalta)
Impilahti (ven. Импила́хти) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla 27 kilometriä maanteitse Pitkärannasta luoteeseen.[1] Taajamassa on 900 ja kunnassa 1 000 asukasta (vuonna 2012)[2].
| Impilahti Импилахти |
|
|---|---|
 Suomalaisajalta säilynyt Kononovin talo. |
|
 vaakuna |
|
  Impilahti |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Pitkärannan piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 427,2 km² |
| Väkiluku (2012) | 1 000 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
.svg)
Maantiede ja asutusMuokkaa
Impilahden kunnan pinta-ala on 427,2 neliökilometriä tai ilman Laatokan vesialuetta 194 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu luoteessa Pitkärannan piirin Läskelän ja koillisessa Suojärven piirin Loimolan kuntiin, idässä Pitkärannan kaupunkiin sekä etelässä ja lännessä Laatokan kautta Sortavalaan[4]. Maapinta-alasta valtaosa on metsää[5].
Kunnan alueella virtaavat Syskyänjoki, Mustaoja, Pokamonjoki ja Hiihnijoki. Suurimmat järvet ovat Laatokan ohella Ruokojärvi, Satisenjärvi (ven. Andronino) ja Hippolanjärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluvat graniitti, gneissigranitti, amfiboliitti, liuskekivi, hiekka ja sora.[6] Seudulle suunnitellaan Laatokan saariston kansallispuistoa[7].
Impilahden taajaman lisäksi kuntaan kuuluu kahdeksan kylää: Kirkonkylä, Kitelä, Leppäsilta, Metsäkylä, Sumeria, Syskyä, Tervanselkä ja Vuorilampi. Keskustaajaman jälkeen toiseksi suurin asutuskeskus on 60 asukkaan Leppäsilta. Vuorilammella ei ole lainkaan vakituista asutusta.[8] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 74 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 9 % valkovenäläisiä, 7 % karjalaisia, 3 % ukrainalaisia ja 2 % suomalaisia[9].
HistoriaMuokkaa
Ennen talvi- ja jatkosotaa alue kuului Suomeen. Nykyinen Impilahden kunta käsittää suunnilleen entisen Suomen Impilahden kunnan länsiosan.
Liikenne, talous ja palvelutMuokkaa
Impilahden kautta kulkee Aunuksen ja Sortavalan välinen A130-maantie sekä Lotinapellon ja Jänisjärven välinen rautatie. Taajamasta on linja-autoyhteydet Pitkärantaan ja Sortavalaan. Rautatiellä on Leppäsillan asema sekä Impilahden ja Kitelän pysäkit.[10]
Kunnassa toimii vuonna 2003 perustettu Stora Enson saha,[11] kaksi kalanviljelylaitosta, karjatila, ompelimo ja rakennustarviketeollisuutta[12]. Impilahdella on metsänhoitoalueen konttori, Pietarin yliopiston geologian tiedekunnan ja Venäjän tiedeakatemian limnologian tutkimusinstituutin tutkimusasemat[13].
Keskustaajaman palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema, posti ja joukko kauppoja. Taajamassa on kirkko.[14]
Nähtävyydet ja matkailuMuokkaa
Leppäsillan itäpuolella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Impilahden taajamalla on historiallisen asutuksen status. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat suomalaisajalta säilyneet Impilahden pappila, koulutalo, pankki ja hotelli sekä kaksi asuintaloa. Seudulla on talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden neuvostoliittolaisten ja suomalaisten sotilaiden sekä neuvostoliittolaisten sotavankien hautapaikat.[15]
Kunnassa on useita lomakyliä ja metsästysmajoja[16].
LähteetMuokkaa
- Generalnyi plan Impilahtinskogo selskogo poselenija Pitkjarantskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme gradeco.ru. Arkistoitu 2.6.2016. Viitattu 21.3.2013. (venäjäksi)
ViitteetMuokkaa
- ↑ Karelija: entsiklopedija. Tom 1, s. 369. Petrozavodsk: Petropress, 2007. ISBN 978-5-8430-0123-0.
- ↑ Generalnyi plan, s. 3–4.
- ↑ Generalnyi plan, s. 3.
- ↑ Generalnyi plan, s. 9.
- ↑ Generalnyi plan, s. 42.
- ↑ Generalnyi plan, s. 13–14.
- ↑ Generalnyi plan, s. 44.
- ↑ Generalnyi plan, s. 4.
- ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 19–20.
- ↑ Stora Enso: Impilahti Sawmill storaenso.com. Arkistoitu 9.2.2012. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 27.
- ↑ Generalnyi plan, s. 22.
- ↑ Generalnyi plan, s. 21–22.
- ↑ Generalnyi plan, s. 17–18.
- ↑ Generalnyi plan, s. 21.