Impilahti (Karjalan tasavalta)

Tämä artikkeli käsittelee Karjalan tasavallan taajamaa ja kuntaa. Suomeen kuuluneesta Impilahden kunnasta on oma artikkelinsa.

Impilahti (ven. Импила́хти) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Pitkärannan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla 27 kilometriä maanteitse Pitkärannasta luoteeseen.[1] Taajamassa on 900 ja kunnassa 1 000 asukasta (vuonna 2012)[2].

Impilahti
Импилахти
Suomalaisajalta säilynyt Kononovin talo.
Suomalaisajalta säilynyt Kononovin talo.
vaakuna
vaakuna

Impilahti

Koordinaatit: 61°40′10″N, 31°9′30″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Pitkärannan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 427,2 km²
Väkiluku (2012) 1 000
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)









Impilahden kunta Pitkärannan piirin kartalla.

Maantiede ja asutus

muokkaa

Impilahden kunnan pinta-ala on 427,2 neliökilometriä tai ilman Laatokan vesialuetta 194 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu luoteessa Pitkärannan piirin Läskelän ja koillisessa Suojärven piirin Loimolan kuntiin, idässä Pitkärannan kaupunkiin sekä etelässä ja lännessä Laatokan kautta Sortavalaan[4]. Maapinta-alasta valtaosa on metsää[5].

Kunnan alueella virtaavat Syskyänjoki, Mustaoja, Pokamonjoki ja Hiihnijoki. Suurimmat järvet ovat Laatokan ohella Ruokojärvi, Satisenjärvi (ven. Andronino) ja Hippolanjärvi. Hyötykaivannaisiin kuuluvat graniitti, gneissigranitti, amfiboliitti, liuskekivi, hiekka ja sora.[6] Seudulle suunnitellaan Laatokan saariston kansallispuistoa[7].

Impilahden taajaman lisäksi kuntaan kuuluu kahdeksan kylää: Kirkonkylä, Kitelä, Leppäsilta, Metsäkylä, Sumeria, Syskyä, Tervanselkä ja Vuorilampi. Keskustaajaman jälkeen toiseksi suurin asutuskeskus on 60 asukkaan Leppäsilta. Vuorilammella ei ole lainkaan vakituista asutusta.[8] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 74 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 9 % valkovenäläisiä, 7 % karjalaisia, 3 % ukrainalaisia ja 2 % suomalaisia[9].

Historia

muokkaa

Ennen talvi- ja jatkosotaa alue kuului Suomeen. Nykyinen Impilahden kunta käsittää suunnilleen entisen Suomen Impilahden kunnan länsiosan.

Liikenne, talous ja palvelut

muokkaa

Impilahden kautta kulkee Aunuksen ja Sortavalan välinen A130-maantie sekä Lotinapellon ja Jänisjärven välinen rautatie. Taajamasta on linja-autoyhteydet Pitkärantaan ja Sortavalaan. Rautatiellä on Leppäsillan asema sekä Impilahden ja Kitelän pysäkit.[10]

Kunnassa toimii vuonna 2003 perustettu Stora Enson saha,[11] kaksi kalanviljelylaitosta, karjatila, ompelimo ja rakennustarviketeollisuutta[12]. Impilahdella on metsänhoitoalueen konttori, Pietarin yliopiston geologian tiedekunnan ja Venäjän tiedeakatemian limnologian tutkimusinstituutin tutkimusasemat[13].

Keskustaajaman palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kirjasto, lääkintäasema, posti ja joukko kauppoja. Taajamassa on kirkko.[14]

Nähtävyydet ja matkailu

muokkaa

Leppäsillan itäpuolella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Impilahden taajamalla on historiallisen asutuksen status. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat suomalaisajalta säilyneet Impilahden pappila, koulutalo, pankki ja hotelli sekä kaksi asuintaloa. Seudulla on talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden neuvostoliittolaisten ja suomalaisten sotilaiden sekä neuvostoliittolaisten sotavankien hautapaikat.[15]

Kunnassa on useita lomakyliä ja metsästysmajoja[16].

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Karelija: entsiklopedija. Tom 1, s. 369. Petrozavodsk: Petropress, 2007. ISBN 978-5-8430-0123-0
  2. Generalnyi plan, s. 3–4.
  3. Generalnyi plan, s. 3.
  4. Generalnyi plan, s. 9.
  5. Generalnyi plan, s. 42.
  6. Generalnyi plan, s. 13–14.
  7. Generalnyi plan, s. 44.
  8. Generalnyi plan, s. 4.
  9. Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  10. Generalnyi plan, s. 19–20.
  11. Stora Enso: Impilahti Sawmill storaenso.com. Arkistoitu 9.2.2012. Viitattu 21.3.2013. (englanniksi)
  12. Generalnyi plan, s. 27.
  13. Generalnyi plan, s. 22.
  14. Generalnyi plan, s. 21–22.
  15. Generalnyi plan, s. 17–18.
  16. Generalnyi plan, s. 21.