Kose järv

järvi Mustveen kunnassa Virossa Kääpa jõen valuma-alueella
Tämä artikkeli kertoo järvestä Jõgevamaalla. Harjumaalla on myös Kose veskijärv.

Kose järv (myös Kose paisjärv, Koseveski paisjärv) on Virossa Jõgevamaalla Mustveen kunnan Koseveskin kylässä sijaitseva Kääpa jõgeen padottu järviallas.[1]

Kose järv
Valtiot Viro
Paikkakunta Mustveen kunta
Koordinaatit 58°43′55″N, 26°52′23″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Järveen tulevat joet Kääpa jõgi
Laskujoki Kääpa jõgi [1]
Järvinumero VEE2055800
Mittaustietoja
Pituus 0,32 km [1]
Leveys 0,13 km [1]
Pinnankorkeus 38,1 m mpy. [1]
Pinta-ala 2,4 ha [1]
Rantaviiva 0,77 km [1]
Valuma-alue 282 km²
Saaria ei saaria [1]
Kose järv

MaantietoaMuokkaa

Järvi on 320 metriä pitkä, 130 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,4 hehtaaria. Se sijaitsee Koseveskin kylän pienialaisen peltoalueen ympäröimänä. Järveä ympäröi kylän asutus ja sen padon vieressä sijaitsee suuri vesimyllyyn liittyvä rakennus. Padon ylittää pieni kylätie, mutta sen tekojärven länsipuolella menee Saaresta tuleva ja pohjoisessa Mustveelle johtavalle maantielle kulkeva paikallistie.[1][2][a]

Vesivoima, kalatie ja luontoarvojaMuokkaa

Koseveskin vesivoimalaitos (vir. Koseveski hüdroelektrijaam) on kapasiteetiltaan 40 kilowattia eli 0,040 megawattia, joten luokitellaan minivoimalaitokseksi. Se on tyypiltään jokivoimalaitos, sillä sen patojärvi on pieni. Voimalan vuosituotanto on kuitenkin hyvin vaatimaton.[3][4]

Paikalla on ollut vesivoimaa tuottavia laitoksia kauan, mutta nykyinen vesivoimalaitos on alkanut tuottamaan sähköenergiaa vasta vuodesta 2001 alkaen. Silloin vahvistettiin patoa ja patoaltaan rantoja, uusittiin sähkögeneraattori ja vesiturbiini noin neljällä miljoonalla kroonilla.[5]

Patoaltaan luontoarvoja ei ole arvioitu tutkimuksilla. Siinä elää samoja kalalajeja kuin joessakin eli pääasiassa lahnaa ja särkeä. Kalat voivat nousta tai laskea padon ohi sen vasemmalle rannalle rakennettua kalatietä myöten. Kalatie rakennettiin vuonna 2001 [5] ja ne ovat kalaportaan muotoinen. Sitä pitkin toivotaan lahnojen, haukien, seipien ja ankeriaiden nousevan Peipsijärvestä joen keskijuoksulle kutemaan.[6]

VesistösuhteitaMuokkaa

Kose järv kuuluu Kääpa jõen valuma-alueeseen, jossa Kääpa jõgi on Kullavere jõen sivu-uoma. Tekojärvi on padottu Kääpa jõgeen Koseveskin kylässä, mutta patoallas on pinta-alaltaan 2,4 hehtaaria eli hyvin pieni. Vesi virtaa altaan läpi varsin lyhyessä ajassa. Järven valuma-alueen pinta-ala on 282 neliökilometriä. Kullavere jõgi laskee Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][a]

HuomautuksiaMuokkaa

  1. a b Kohteen ympäristön kasvillisuutta, asutusta ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j Keskkonnaregister: Kose järv (VEE2055800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 7.10.2020. (viroksi)
  2. Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.10.2020). (viroksi)
  3. Koseveski hüdroelektrijaam, veskivaramu.ee, viitattu 7.10.2020
  4. Eesti elektrisüsteemi tarbimisnõudluse Rahuldamiseks vajaliku tootmisvaru hinnang (PDF) 2014. Tallinna: Elering. Viitattu 7.10.2020. (viroksi)
  5. a b Koseveskil rajatakse hüdroelektrijaama, äärileht.ee, 2001, viitattu 7.10.2020
  6. Kose järv (Kose paisjärv, Koseveski paisjärv), kalapeedia.ee, viitattu 7.10.2020

Aiheesta muuallaMuokkaa