Kerameikos

antiikin Ateenan kaupunginosa
Tämä artikkeli käsittelee antiikin aikaista kaupunginosaa ja arkeologista aluetta. Kerameikós on myös nykyinen kaupunginosa Ateenassa.

Kerameikos (m.kreik. Κεραμεικός, lat. Cerameicus, Ceramicus) eli Kerameis (Κεραμεῖς) oli antiikin Ateenan kaupunginosa ja Akamantis-fyleen kuulunut Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen demos. Se kuului fylen asty-trittykseen eli kaupunkialueen demoksiin.[1][2][3]

Kerameikos
Κεραμεικός
Kerameikoksen arkeologista aluetta.
Kerameikoksen arkeologista aluetta.
Sijainti

Kerameikos
Koordinaatit 37°58′42″N, 23°43′4″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Kerameikós, Ateena, Attika
Historia
Tyyppi kaupunginosa ja demos
Perustettu 508 eaa.
Kulttuuri antiikin Kreikka
Alue Attika
Kaupunki Ateena
Fyle Akamantis
Trittys asty
Demonyymi ek Kerameōn (ἐκ Κεραμέων),
Kerameus (Κεραμεύς)
Bulen jäseniä 6
  ei tiedossa (vsta 201 eaa.)
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Kerameikos Commonsissa

Kerameikos sijaitsi Ateenan Agoran luoteispuolella siitä nimensä saaneen nykyisen Kerameikóksen kaupunginosan alueella.[4] Demos jakaantui Sisempään ja Ulompaan Kerameikokseen. Sisempi Kerameikos sijaitsi kaupunginmuurin eli Themistokleen muurin sisäpuolella, ja koostui asuinkortteleista. Ulompi Kerameikos, joka tunnetaan erityisesti hautausmaastaan, sijaitsi heti muurin ulkopuolella.[5][6]

Kerameikoksen arkeologisen alueen yhteydessä toimii Kerameikoksen arkeologinen museo.[1]

HistoriaMuokkaa

 
Kerameikoksen hautamuistomerkkejä ja niiden kopioita Hautojen kadulla.
 
Eridanos-joen uomaa Kerameikoksessa.

Kerameikoksen kaupunginosa sai nimensä lukuisista siellä asuneista ja toimineista savenvalajista ja maljakkomaalareista. Samaa juurta on sana ”keramiikka”. Savenvalanta alueella perustui kaupunginosan halki virranneen pienen Eridanos-joen rantojen hyvään saviainekseen. Kerameikos oli tunnetun, antiikin Kreikan merkittävimpiin paikalliskeramiikkoihin kuuluneen attikalaisen keramiikan päätuotantopaikka.[1] Kreikkalaisessa mytologiassa alueen nimi perustui heeros Keramokseen, joka oli Dionysoksen ja Ariadnen poika.[7]

Muurin ulkopuolella Eridanoksen rannat kärsivät usein joen tulvimisesta, ja siksi aluetta käytettiin lähinnä hautausmaana. Se kehittyi ajan kuluessa antiikin Ateenan tärkeimmäksi hautausmaaksi. Alueen varhaisimmat haudat on ajoitettu jo varhaiselle helladiselle kaudelle noin ajalle 2700–2000 eaa., ja hautausmaa on laajentunut huomattavasti submykeneläisellä kaudella noin 1100–1000 eaa. ja edelleen geometrisella (n. 1000–700 eaa.) ja arkaaisella kaudella (n. 700–480 eaa).[1]

Kerameikoksen demos perustettiin Kleistheneen uudistuksessa arkaaisen kauden lopulla vuonna 508 eaa. Sillä oli kuusi edustajaa Ateenan bulessa eli neuvostossa.[8] Demoksen kansalaisesta käytettiin demonyymiä ek Kerameōn (ἐκ Κεραμέων) tai Kerameus (Κεραμεύς).[2]

Kerameikoksen hautausmaa säilyi käytössä läpi klassisen, hellenistisen ja roomalaisen kauden aina varhaiselle kristilliselle kaudelle noin 500-luvulle jaa. saakka.[1] Hautausmaalle haudattiin erityisesti merkkihenkilöitä sekä sodissa kaatuneita. Perikles piti tunnetun Perikleen hautajaispuheen hautausmaalla peloponnesolaissodan alkupuolella vuonna 430 eaa.[5]

Kerameikos kärsi suuria vaurioita Sullan johtamien roomalaisten hyökkäyksessä vuonna 86 eaa. Roomalaiset valtasivat lopulta Ateenan murtautumalla kaupunginmuurien läpi juuri Kerameikoksen kohdalla.[9]

Kerameikoksen alueen arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1870. Niitä suoritti Ateenan arkeologinen seura Stéfanos Koumanoúdiksen johdolla. Tämän jälkeen kaivauksia jatkoivat saksalaiset arkeologit Alfred Brueckner ja Ferdinand Noack. Vuodesta 1913 kaivauksia on suorittanut Saksan arkeologinen instituutti Ateenassa. Aluetta kunnostettiin merkittävästi arkeologisena nähtävyytenä Ateenan olympialaisten vuonna 2004 alla.[1]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Kerameikoksen arkeologinen alue sijaitsee Ateenan nykyisen keskustan länsipuolella. Sitä rajaavat nykyiset kadut Ermoú, Peiraiós ja Agíon Asomáton. Alueen sisäänkäynti on Ermoú-kadun puolelta.[1][5]

Arkeologinen alue koostuu osasta antiikin aikaista kaupunginmuuria eli Themistokleen muuria sekä sen kahden portin, Dipylon-portin ja Pyhän portin, sekä niiden kautta kulkeneiden teiden alueesta. Pääosa arkeologisesta alueesta on kaupunginmuurin pohjoispuolella sijainneen Kerameikoksen hautausmaan aluetta, jossa on useita hautamuistomerkkejä ja niiden kopioita. Arkeologiseen alueeseen kuuluu myös pieni osa muurin eteläpuolista aluetta, jonka merkittävin rakennus on Pompeion. Arkeologinen museo sijaitsee alueen lounaiskulmassa.[5][6]

 
Kaavakuva Kerameikoksen arkeologisesta alueesta.

Kerameikoksen merkittävimpiä rakennuksia ja rakennelmia ovat (numerot viittaavat kaavakuvaan):

  1. Dipylon-portti
  2. Pyhä portti
  3. Themistokleen muuri
  4. Kimonin muuri
  5. Pompeion
  6. Lähdekaivo
  7. Tritopatreion
  8. Tuntematon pyhäkkö
  9. Hekaten pyhäkkö
  10. Lakedaimonialaisten hauta
  11. Thersandroksen, Simykoksen ja Pythagoraan hauta
  1. Deksileoksen hauta
  2. Pamfilen ja Demetrian hauta
  3. Perhehautoja
  4. Pyöreä muistomerkki
  5. Kylpylä
  6. Akademeian tie
  7. Pyhä tie
  8. Hautojen katu
  9. (Arkeologinen museo)
  10. (Pyhän Kolminaisuuden kirkko)

Themistokleen muuri ja sen portit alueella

Themistokleen muurina tunnettu Ateenan kaupunginmuuri rakennettiin persialaissotien jälkeen vuonna 478 eaa. suojaksi spartalaisia vastaan. Se kiersi koko kaupungin. Kerameikoksessa muuri jakoi kaupunginosan kahteen osaan, muurien sisäpuolella olleeseen Sisempään Kerameikokseen ja muurien ulkopuolelle jääneseen Ulompaan Kerameikokseen. Muuri leikkaa kaupunginosan alueen suunnilleen koillis-lounaissuunnassa, ja osa siitä on säilynyt arkeologisen alueen eteläosassa.[5][6]

Muurissa oli kaupunginosan alueella kaksi porttia, jotka tunnettiin nimillä Dipylon-portti ja Pyhä portti. Dipylon-portti oli muurin suurin ja merkittävin portti. Sen läpi kulki tie, joka tunnettiin portilta kaupunkiin eli kaakkoon päin Panathenaia-juhlan tienä. Se johti Agoran läpi Akropoliille, ja sitä käytti muun muassa Panathenaia-juhlan kulkue. Portilta ulospäin sama tie tunnettiin Akademeian tienä, sillä se johti kyseiseen gymnasioniin ja Platonin Akatemialle. Pyhän portin läpi kulki puolestaan Pyhä tie, joka johti Ateenasta Eleusiihin ja oli Eleusiin mysteereiden vuotuisen kulkueen käyttämä tie.[5][6] Dipylon-portilla sisäänkäynnin vasemmalla puolella oli lähdekaivorakennus, joka rakennettiin noin vuonna 307–304 eaa. ja tarjosi matkaajille juomavettä.[10]

Pompeion

Pompeion sijaitsi Pyhän portin ja Dipylon-portin välissä Panathenaia-juhlan tien alkupisteessä juuri muurien sisäpuolella. Antiikin Ateenan merkittävimmän juhlan Panathenaia-juhlan suuri juhlakulkue sai alkunsa rakennukselta, ja sitä käytettiin kulkueen valmisteluihin, kuten hekatombiuhrin eli 100 naudan uhraamiseen. Rakennus koostui suuresta pylväiden ympäröimästä peristyylipihasta. Pompeion rakennettiin 400-luvun eaa. loppupuolella ja se tuhoutui Sullan johtamien roomalaisten hyökkäyksessä vuonna 86 eaa.[5][6]

Haudat ja hautalöydöt

Kerameikoksen alueelta on löydetty tuhansia hautoja ja suuri määrä hautamuistomerkkejä. Hautausmaa on ollut hyvin laaja, ja ulottunut kauas arkeologisen alueen ulkopuolelle, sillä hautoja on löydetty myös muun muassa lännempänä sijaitsevan Kerameikóksen metroaseman rakennustöiden yhteydessä.[6]

Monet haudat oli sijoitettu alueen teiden varsille, ja monet hautamuistomerkit ovat suurikokoisia ja hienosti koristeltuja. Tunnetuimpiin kuuluvat Deksileoksen, Hegeson, Lysimakhideen, Demetrian ja Pamfilen, Thersandroksen, Simykoksen sekä Pythagoraan haudat sekä Dionysios Kollytoslaisen hauta suurine härkämuistomerkkeineen.[5] Monet tärkeimmät haudat ovat Pyhästä tiestä haarautuvan niin kutsutun Hautojen kadun varrella alueen länsiosassa. Alueella on lukuisia hautamuistomerkkejä ja niiden kopioita, sillä monet merkittävimmistä muistomerkeistä on siirretty suojaan alueen arkeologiseen museoon. Kerameikoksesta peräisin olevia hautakiviä on myös Kansallisessa arkeologisessa museossa. Alueen tunnettuihin veistoslöytöihin lukeutuvat muun muassa Dipylonin kuros ja Pyhän portin kuros.

Kerameikoksen haudoista ovat peräisin monet merkittävimmät ateenalaiset keramiikkalöydöt. Ne antavat hyvän kuvan attikalaisen keramiikan kehityksestä geometriselta kaudelta klassiselle kaudelle. Merkittäviä varhaisia löytöjä ovat monet niin kutsutut Dipylon-vaasit, kuten Dipylon-amfora. Löytöihin lukeutuu myös muun muassa niin kutsuttu Dipylonin oinokhoe, joka tunnetaan siinä olevasta Dipylon-piirtokirjoituksesta. Se on yksi varhaisimpia kreikkalaisella aakkostolla kirjoitettuja tekstejä (n. 740 eaa.).[1]

Eridanos-joki

Kerameikoksen alueen poikki virtasi kaakkois-luoteissuunnassa pieni Eridanos-joki. Sillä oli kaupunginmuurissa oma holvattu aukko Pyhän portin kohdalla. Joki muuttui antiikin aikana osin katetuksi viemäriksi. Se oli hautautuneena noin 8–9 metrisen maakerroksen alle ja saatettiin uudelleen näkyviin arkeologisissa kaivauksissa 1960-luvulla.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i Kerameikos: History Ministry of Culture and Sports. Viitattu 23.8.2017.
  2. a b Smith, William: ”Attica”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Smith, William: ”Athenae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Traill, J. et al.: Places: 97294452 (Kerameikos) Pleiades. Viitattu 21.8.2017.
  5. a b c d e f g h Kerameikos: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 23.8.2017.
  6. a b c d e f Ancient Site of Kerameikos Greeka.com. Viitattu 23.8.2017.
  7. Dionysos Family Theoi Greek Mythology. Viitattu 21.8.2017.
  8. Traill, John S.: The Political Organization of Attica: A Study of the Demes, Trittyes, and Phylai, and Their Representation in the Athenian Council. Hesperia 14. Princeton: American School of Classical Studies at Athens (ASCSA), 1975. ISBN 0876615140.
  9. Kerameikos Ancient Athens 3D. Viitattu 23.8.2017.
  10. Archaeological Site of Kerameikos Greek Travel Pages. Viitattu 23.8.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa