Persialaissodat
Persialaissodat (m.kreik. οἱ περσικοὶ πόλεμοι, hoi persikoi polemoi) olivat sotia, jotka käytiin Kreikan kaupunkivaltioiden ja Persian valtakunnan välillä vuosina 499 eaa. – 448 eaa.[1]
| Persialaissodat | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kreikkalainen falangi taistelussa
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
Historia
muokkaaTausta
muokkaaSodat saivat alkunsa Joonian kapinasta vuonna 499 eaa. Ensin Miletoksen ja sitten muutkin Joonian kreikkalaiset, jotka tuolloin kuuluivat Persian alaisuuteen, nousivat kapinaan Persiaa vastaan. Ateena ja Eretria lähettivät apua kapinoitsijoille ja vuonna 498 eaa. kreikkalaiset tuhosivat Lyydian maakunnan pääkaupungin Sardiksen. Vuonna 494 eaa. persialaiset kuitenkin kukistivat kreikkalaiset laivastot ja valtasivat Joonian takaisin.
Ensimmäinen hyökkäys
muokkaaVuonna 492 eaa. persialainen kenraali Mardonios teki kostoretken Kreikkaan ja valtasi Makedonian ja Traakian. Vuonna 490 eaa. Dareios I hyökkäsi meritse Attikaan, mutta Miltiadeen johtamat ateenalaiset onnistuivat lyömään persialaiset Marathonin taistelussa. Ateena oli pyytänyt apua sotureistaan kuuluisalta Spartalta, mutta uskonnollisista syistä johtuen spartalaiset eivät olleet päässeet lähtemään liikkeelle ajoissa ja myöhästyivät taistelusta.
Toinen hyökkäys
muokkaaTakaiskusta suivaantunut ja kostonhimoinen Kserkses I, Dareios I:n poika, lähti vuonna 480 eaa. valtaisan sotajoukon kanssa tosissaan kukistamaan kreikkalaisia. Herodotoksen mukaan persialaisten vahvuus oli 1,7 miljoonaa miestä, mutta tätä lukua on epäilty. Vaikka se pitäisikin paikkansa, todellinen taisteluvahvuus lienee ollut huomattavasti pienempi, koska luku sisältää suuren määrän huolto- ja muita tukijoukkoja. Persialaisia vastaan muodostettiin niin kutsuttu helleeninen liitto, jota johtivat Sparta ja Ateena. Kuitenkin monet kreikkalaiskaupungit, mm. Theba, asettuivat persialaisten puolelle, joita pitivät sodan varmoina voittajina.[2]
Kreikkalaisliittouma yritti pysäyttää persialaisten etenemisen Thermopylain solassa, joka muodosti ainoan helppokulkuisen reitin Pohjois-Kreikasta Keski-Kreikkaan. Thermopylain taistelua johti Spartan kuningas Leonidas I, jolla oli alaisuudessaan kolmesataa spartalaista soturia sekä muutamia tuhansia liittolaisia. Taistelu sujui hyvin, kunnes eräs persialaisosasto pääsi kiertoteitse kreikkalaisten selustaan, minkä jälkeen kreikkalaisten vastarinta murtui.
Tämän jälkeen Ateena evakuoitiin ja kreikkalaisten laivasto perääntyi Salamiksen saarelle samalla kun armeijat perääntyivät Korintin kannakselle. Vastoin odotuksia kreikkalaiset onnistuivat lyömään ylivoimaisen persialaisen laivaston Salamiin meritaistelussa. Menetettyään laivastonsa Kserkses palasi Persiaan, mutta jätti maasotajoukkonsa Mardonioksen johdolla Kreikkaan talvehtimaan. Seuraavana vuonna Spartan ja Ateenan johtama liittouma löi nämä joukot Plataiain taistelussa. Tätä taistelua pidetään persialaissotien ratkaisevana ja viimeisenä suurena taisteluna. Tradition mukaan kreikkalaisten laivasto tuhosi persialaisten laivaston rippeet täsmälleen samana päivänä Mykalen taistelussa.
Myöhemmin
muokkaaEräänlaisena jatkona persialaissodille voidaan nähdä Aleksanteri Suuren noin 150 vuotta myöhemmin aloittama sotaretki, jossa persialaiset kukistettiin täydellisesti.[3][4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 163–169. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3
- ↑ Michael Roaf: Cultural Atlas of Mesopotamia and ancient Near East, s. 212-213. Oxford: Equinox, 1990. ISBN 0-8160-2218-6 (englanniksi)
- ↑ Herodotos: Herodotos, historia. (Ruotsiksi kääntänyt Claes Lindskog) Pan. ISBN 9172635339 (ruotsiksi)
- ↑ Tom Holland: Persian tuli: Idän ja lännen ensimmäinen taistelu. Suomentanut Pekka Tuomisto. Karisto Oy, 2007. ISBN 978-951-2349050
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Persialaissodat Wikimedia Commonsissa
