Joonian kapina

ensimmäinen suuri persialaissotien yhteenotto 499–494 eaa.

Joonian kapina oli ensimmäinen suuri konflikti Kreikan ja Persian välillä. Kapinointi kesti vuodesta 499 eaa. vuoteen 494 eaa. asti, jolloin kapina päättyi Persian voittoon.

Joonian kapina
Osa persialaissotia
Päivämäärä:

499–494 eaa.

Paikka:

Vähä-Aasia

Lopputulos:

Persian voitto

Osapuolet

Joonian kreikkalaiset
Ateena
Eretria

Persia

Joonian kreikkalaiset nousivat kapinaan vuonna 499 eaa. persialaisia vastaan. Miletoksen tyrannin Aristagoraan johdolla kapina levisi pian koko Jooniaan. Ateena ja Eretria lähettivät kummatkin apua joonialaisille. Yhdessä ateenalaisten ja eretrialaisten kanssa joonialaiset hyökkäsivät paikallisen satraappi Artaferneen pääkaupunkia Sardesta vastaan. Kreikkalaiset pystyivät yllättämään Artaferneen ja polttivat Sardeen maan tasalle. Sardeen tuhon jälkeen kapina levisi Kyprokselle ja Hellespontokselle. Vuoteen 494 eaa. mennessä Persian joukot kuitenkin saivat kapinan kukistettua ja kapinallisille kostettiin hyvin julmasti: Miletos ja sen temppelit ryöstettiin ja väestö siirrettiin Mesopotamiaan tai myytiin orjiksi.[1]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Otavan suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid–Harvey), s. 838, art. Dareios. Otava, 1977. ISBN 951-1-04170-3.