Wikipedia

Panathenaia

vuosittainen juhla antiikin Ateenassa

Panathenaia (m.kreik. Παναθήναια, Panathēnaia, lat. Panathenaea, ”Kaikkien ateenalaisten juhla”)[1] oli antiikin Ateenassa vuosittain vietetty juhla, joka oli omistettu Athene Poliaalle. Sitä vietettiin Hekatombaion-kuun 28. päivän ympärillä eli nykyisen heinä-elokuun aikoihin. Panathenaia oli Ateenan vanhin ja tärkein juhla, ja siihen kuului musiikki-, runous- ja urheilukilpailuita sekä uhritoimituksia.[2][3]

Panathenaia
Παναθήναια
Panathenaian kisojen juoksijoita kuvattuna mustakuviotekniikalla koristellussa Panathenaia-amforassa, n. 530 eaa.
Panathenaian kisojen juoksijoita kuvattuna mustakuviotekniikalla koristellussa Panathenaia-amforassa, n. 530 eaa.
Tyyppi uskonnollinen juhla sekä musiikki- ja urheilukisat Athene Poliaan kunniaksi
Päivämäärä Hekatombaion 23.–30. (Suuri Panathenaia)
Hekatombaion 28.–29.(?) (Pieni Panathenaia)
(heinä-elokuu)
Järjestämistiheys vuosittain, suurena joka neljäs vuosi
Tapahtumapaikka mm. Akropolis ja Panateenalainen stadion
Paikkakunta Ateena, Attika, Kreikka

Panathenaia-juhlaa vietettiin kahdessa muodossa. Joka neljäs vuosi vietettiin kahdeksanpäiväistä Suurta Panathenaiaa, johon kuului enemmän kilpailuita sekä suurempi juhlakulkue. Kaksi tai kolme päivää kestänyttä Pientä Panathenaiaa vietettiin väliin jääneinä kolmena vuonna.[2][4][5]

Historia muokkaa

Panathenaia-juhla juhlisti Athenen syntymäpäivää, joka sijoitettiin joskus Hekatombaion-kuun 28. päivään. Tuolloin jumalatar oli myytin mukaan syntynyt Zeuksen päästä.[6] Yleensä Athenen syntymäpäivää vietettiin kuitenkin myös jokaisen attikalaisen kalenterin kuukauden kolmantena päivänä, joten Hekatombaion 28. saattoi olla omistettu myös jumalattaren voitolle gigantomakhiassa.[7] Juhla oli Ateenan tärkein, koska Athene oli kaupungin suojelijatar.[8] Koska juhla sijoittui attikalaisen kalenterin ensimmäiseen kuukauteen, se juhlisti samalla uuden vuoden alkamista ja vuodenkiertoa.[9]

Juhlan alkuperäinen nimi oli Athenaia (Ἀθήναια, Athēnaia), ja se oli hyvin vanhaa alkuperää. Ateenalaisille itselleen se oli yhtä vanha kuin kaupunki itse, ja perinteen mukaan sen olisi pannut alulle kaupungin myyttinen kuningas Erekhtheus (tai Erikhthonios) 729 vuotta ennen vuonna 776 eaa. järjestettyjä ensimmäisiä Olympian kisoja. Tämän vuoksi juhla oli omistettu Athenen lisäksi myös Erektheukselle. Sen jälkeen kun Theseus yhdisti Attikan kylät yhdeksi Ateenan kaupunkivaltioksi, juhlan nimeksi tuli Panathenaia.[4][10][11] Yhdistämisen itsensä kunniaksi hieman ennen Panathenaiaa, Hekatombaion-kuun 16. päivä, järjestettiin Synoikia-juhla, joka voidaan nähdä Panathenaian esijuhlana.[12]

Panathenaia-juhla uudistettiin vuonna 566/565 eaa. Tuolloin perustettiin Suuri Panathenaia ja siihen kuuluneet Panathenaian kisat. Erilaisia kilpailuja oli kuulunut ohjelmaan jo aikaisemminkin, mutta nyt kisat mallinnettiin Olympian kisoja ja muita panheellenisiä kisoja esikuvana käyttäen. Uudistuksen pani alulle joko Peisistratos tai toisten tietojen mukaan samaan aikaan arkonttina toiminut Hippokleides.[7][9][10] Peisistratoksen vuonna 546 eaa. alkaneella tyrannikaudella sekä tämän poikien Hippiaan ja Hipparkhoksen aikana juhlaa laajennettiin edelleen. Mukaan otettiin muun muassa Homeroksen runosäkeiden lausunta, minkä myötä myös Homeroksen eeposten tekstimuoto vakiinnutettiin.[7] Perikleen aikana vuonna 446 eaa. mukaan otettiin musiikkikilpailut.[12]

Roomalaisella kaudella Panathenaia-juhla siirrettiin kevääseen, mahdollisest jotta se osuisi yksiin 19.–23. maaliskuuta vietetyn Minervalle omistetun Quinquatrus-juhlan kanssa.[12] Panathenaia-juhlaa järjestettiin aina noin vuoteen 410 jaa. saakka.[9]

Athenen peplos muokkaa

 
Athenen peploksen laskostamiseksi usein tulkittu kohtaus Parthenonin friisissä. British Museum.

Juhlassa Athenea kunnioitettiin paitsi uhrein myös pukemalla tämä vuosittain uuteen juhla-asuun, peplokseen, kulttikuvansa kautta. Vaate sopi lahjaksi siksikin, että Athene oli monen muun ohella myös käsityötaitojen jumaluus. Myyteissä kulttikuvan pukemisen peplokseen katsottiin saaneen alkunsa Kekropsin tyttären Aglauroksen toimiessa Athenen papittarena.[9]

Perinteisen käsityksen mukaan peploksia olisi ollut yksi, jonka kutoivat Ateenan ylhäisiä sukuja edustaneet naiset (ergastinai) ja arrheforoi-tytöt Athenen papittarien ohjauksessa.[9] Usein esiintyy myös tulkinta, jonka mukaan peplos olisi vaihdettu vain Suuressa Panathenaiassa joka neljäs vuosi. Uudemman tutkimuksen mukaan peploksia oli kuitenkin ainakin klassisella kaudella kaksi: suurempi vaihdettiin Suuren Panathenaian yhteydessä ja pienempi vuosittain muina vuosina Pienen Panathenaian yhteydessä. Suuremman kutoivat ammattimaiset miespuoliset kutojat, ja sen sivujen pituus oli jopa 4–8 metriä. Se otettiin käyttöön oletettavasti Salamiin taistelun jälkeen noin 474/470 eaa., ja siksi se oli purjeen kokoinen. Pienemmän kutoivat naiset ja tytöt, ja sen koko vastasi tavallista vaatetta.[7][13]

Peploksen kutominen alkoi noin yhdeksän kuukautta aiemmin Khalkeia-juhlassa.[9] Kumpikin peploksista oli koristeltu koruompelella, joka esitti Athenen voittoa Enkeladoksesta sekä muita gigantomakhian tapahtumia.[13] Koristelu oli värikäs, ja siinä käytettiin ainakin sinistä, keltaista ja purppuraa. Pohjakangas oli sahraminkeltainen.[9] Sekä peploksen koristelu että sen yhdistäminen purjeeseen kuvaavat selvästi Athenen ja Ateenan voittoa vihollisistaan.[7]

Suuri Panathenaia muokkaa

Suuri Panathenaia (τὰ μεγάλα Παναθήναια, ta megala Panathēnaia)[1] oli juhlan laajennettu versio, joka perustettiin vuonna 566/565 eaa. Panathenaia-juhla vietettiin suurena joka neljäs vuosi, aina olympiadin 3. vuonna. Se laajensi juhlan kahdeksan päivän pituiseksi. Suureen Panathenaiaan kuului enemmän kilpailuja kuin Pieneen Panathenaiaan. Samoin juhlien kohokohta eli Hekatombaion-kuun 28. päivänä järjestetty juhlakulkue oli paljon suurempi.[2][8][12]

 
Panathenaia-kisojen voittajan palkintoamfora eli niin kutsuttu Panathenaia-amfora, n. 520 eaa. Panathenaia-amforat koristeltiin koko niiden historian ajan mustakuviotekniikalla.[14]

Ohjelma muokkaa

Suuren Pathenaian ohjelman oletetaan olleen seuraava:[7][8][15]

  • Päivä 1 (Hekatombaion 23): Musiikki- ja rapsodiakilpailu
  • Päivä 2 (Hekatombaion 24): Poikien ja nuorukaisten urheilukilpailut
  • Päivä 3 (Hekatombaion 25): Miesten urheilukilpailut
  • Päivä 4 (Hekatombaion 26): Hevosurheilulajien kilpailut
  • Päivä 5 (Hekatombaion 27): Heimokilpailut
  • Päivä 6 (Hekatombaion 28): Yöllinen soihtujuoksu (lampadēdromia) ja juhla sekä suuri juhlakulkue ja uhri
  • Päivä 7 (Hekatombaion 29): Heimojen purjehduskilpailu ja hevosurheilulajeista apobates-kilpailu
  • Päivä 8 (Hekatombaion 30): Palkintojenjako ja suuret juhlat

Kilpailut muokkaa

Suureen Panathenaia-juhlaan kuuluivat moni­lajiset kisat, johon kuului musiikki-, runo- ja urheilukilpailuja. Panathenaian kisat olivat luonteeltaan panhelleeniset eli yleiskreikkalaiset, toisin sanoen niihin otti osaa paljon ihmisiä myös muista kaupungeista eri puolilta kreikkalaista maailmaa. Kisat eivät kuitenkaan koskaan kohonneet varsinaisisten panhelleenisten kisojen joukkoon, koska ne olivat muita kisoja selkeämmin yhden suuren kaupungin hallinnassa, eivät puolueettomalla maaperällä.[3] Toisaalta osa kisaohjelmasta, kuten heimokilpailut ja osa hevoskilpailuista, oli tarkoitettu vain ateenalaisille. Kuten yleensä, naiset eivät saaneet kilpailla.[15][16]

Musiikkikilpailuiden voittajat saivat palkinnoksi kultaisen seppeleen, jonka arvo saattoi olla tuhat drakhmaa.[7] Urheilukilpailuiden voittajat saivat Athenelle pyhitettyjen oliivi­puiden lehvistä tehdyt seppeleet sekä amforoita, niin kutsuttuja Panathenaia-amforoita, jotka oli täytetty samojen puiden sadosta saadulla öljyllä.[12] Amforoiden toiselle puolelle oli kuvattuna Athene-jumalatar kahden pylvään välissä; toisella puolella oleva kuva esitti sitä urheilu­lajia, josta palkinto myönnettiin.[5] Amforoita annettiin useita, esimerkiksi 300-luvulla eaa. nuorten stadionjuoksun voittaja sai niitä 60. Öljyä yhdessä amforassa oli noin 38–39 litraa.[7] Näin palkintojen arvo oli rahallisesti laskettuna huomattava,[16] ja yksiin kisoihin niitä valmistettiin yli tuhat kappaletta.[7] Amforoita on säilynyt lukuisia, ja niitä on löydetty eri puolilta kreikkalaista maailmaa.[6][12] Osasta lajeja myönnettiin pronssisia kolmijalkoja. Heimokilpailuiden voittajaheimoille annettiin rahaa ja härkiä.[7]

 
Panathenaia-juhlan musiikkikilpailuja esittävää kuvitusta pseudo-Panathenaia-amforassa, n. 500–485 eaa.
 
Viisiottelun kilpailijoita kuvattuna Panathenaia-amforassa, n. 530 eaa.

Kisojen järjestämisestä vastasivat athlothetai-virkamiehet, joita oli kymmenen. Nämä valittiin arvalla neljäksi vuodeksi, Suuresta Panathenaiasta seuraavaan.[7]

Musiikkikilpailut muokkaa

Panathenaia-juhlaan kuului Peisistratoksen ajoista lähtien rhapsodien eli runonlaulajien kilpailut, joissa lausuttiin säkeitä Homeroksen Iliaasta ja Odysseiasta. Perikleen ajoista lähtien juhlan yhteydessä pidettiin myös musiikkikilpailut. Niitä oli neljä: laulu aulos-huilun säestyksellä, aulos-huilun soittaminen, laulu kitharan säestyksellä sekä kitharan soittaminen. Kilpailut järjestettiin juhlan ensimmäisenä päivänä.[10][8] Ainakin musiikkikilpailut järjestettiin Perikleen odeionilla.[12]

Yleisurheilukilpailut muokkaa

Kisojen yleisurheilulajien kilpailulajeina oli muun muassa eripituisia juoksuja (stadion, diaulos eli kaksi stadionia, hippikon eli kaksi diaulosta sekä dolikhos), myös soihtujuoksu, sekä paini (pale), viisiottelu (pentathlon) ja pankration. Kilpailut järjestettiin juhlan toisena ja kolmantena päivänä, alun perin joko Agoralla tai Arkaaisella agoralla ja myöhemmin Panateenalaisella stadionilla. Stadion jälleenrakennettiin vuoden 1896 ensimmäisiä nykyaikaisia olympiakisoja varten.[10][5][16][8]

Hevosurheilukilpailut muokkaa

Kisojen hevoskilpailuihin kuuluivat nelivaljakkoajot, keihäänheitto ratsastettaessa sekä apobates eli vaunukilpailu, jossa ohjastaja hyppäsi välillä juoksemaan vaunujen viereen.[8] Viimeksi mainittu laji oli kilpailulajina lähinnä vain Ateenassa.[17] Kilpailut järjestettiin juhlan neljäntenä päivänä, mutta apobates vasta seitsemäntenä. Puolisotilaalliset hevoslajit järjestettiin Agoralla, muut hippodromilla.[16]

Heimokilpailut muokkaa

Muihin kilpailuihin kuului heimokilpailuja, jossa kilpailivat Attikan kymmenen fyleä eli heimoa. Kilpailuita oli kolmea lajia, miehuus- ja voimakilpailu (euandria), purjehduskilpailu sekä kilpailu pyrrhisessä sotatanssissa (pyrrhikhē, pyrrhikhios) aulos-huilun säestyksellä.[8][18] Purjehduskilpailut järjestettiin Pireuksessa todennäköisesti Kantharoksesta niemen toiselle puolelle Munikhiaan, ja niitä pidettiin ainakin noin vuodesta 380 eaa. lähtien.[8][19]

Yöllinen juhla, kulkue ja uhri muokkaa

 
 
Kohtauksia Parthenonin friiseistä, tulkittu usein esittävän Panathenaia-juhlan kulkuetta. British Museum.

Hekatombaion-kuun 28. päivä alkoi soihtujuoksulla (lampadēdromia) ja yöllisillä juhlilla (pannykhis). Soihtujuoksu juostiin Dipylon-portilta Athene Poliaan alttarille. Jokaisella kilpailijalla oli palava soihtu, ja voittaja sai sytyttää alttarilla palaneen tulen, jota käytettiin uhriseremoniassa. Yöllisiin juhliin kuului laulua ja tanssia Athenen kunniaksi.[8]

Juhlan huipentuma oli juhlakulkue, joka kuljetti Athenelle uuden peploksen.[4] Suuressa Panathenaiassa kulkue oli suurempi ja peplos suurempaa kokoa.[13] Kulkue alkoi aamunkoitteessa.[9] Se sai alkunsa Kerameikoksesta Pompeion-rakennukselta, jota käytettiin kulkueen valmistelupaikkana. Kulkue kulki Agoran poikki niin kutsuttua Panathenaia-juhlan tietä pitkin ja nousi ylös Akropoliille. Matkaa oli hieman yli kilometrin verran. Ainakin hellenistisellä kaudella Athenen peplos kuljetettiin kulkueessa pyörillä varustetussa laivassa ikään kuin sen purjeena.[4][7] Parthenonin friisin on perinteisesti tulkittu esittävän Panathenaia-juhlan kulkuetta,[12] vaikkakin siitä on myös muita tulkintoja, joissa friisin on nähty kuvaavan ennemmin myyttistä aikaa.[20]

Kulkueeseen osallistuivat papit ja kaupungin kaikki virka­kunnat, athlothetait, peploksen neulomiseen osallistuneet ja edeltävien päivien kilpailuiden voittajat, sekä kaiken ikäisiä ylhäisten perheiden miehiä, naisia ja lapsia, kaneforoksia, hipparkkien johtamaa ratsuväkeä ja efebejä. Siihen ottivat osaa myös muiden kaupunkien ja erityisesti siirtokuntien lähettiläät, sekä metoikkien edustajat, joilla oli kulkueessa palvelutehtäviä alemman asemansa merkkinä. Kulkueessa kuljetettiin myös uhrieläimet. Kun kulkue oli saapunut Akropoliille, Athene Poliaan alttarilla suoritettiin suuri teurasuhri eli hekatombi (”sadan härän uhri”), jossa teurastettiin niin monta nautaa kuin tarvittiin koko juhlaväen ruokkimiseksi.[12][7]

Peplos vietiin Athene Poliaan muinaiselle puiselle kultikuvalle, joka sijaitsi aiemmin Athene Poliaan temppelissä ja klassiselta kaudelta lähtien sen aseman perineessä Erekhtheionissa.[9] Suurempaa peplosta ei kuitenkaan puettu kulttikuvan ylle pienemmän tavoin, vaan se oletettavasti ripustettiin pyhäkön seinälle.[7] Seremonian jälkeen seurasivat suuret juhlapidot.[12]

Pieni Panathenaia muokkaa

Pieni Panathenaia (τὰ μικρὰ Παναθήναια, ta mikra Panathēnaia)[1] eli ”vuotuinen Panathenaia” (τὰ κατ᾽ ἐνιαυτὸν Παναθήναια, ta kat' eniauton Panathēnaia) oli juhlan alkuperäinen muoto. Se kesti kaksi tai kolme päivää Hekatombaion-kuun 28. päivän ympärillä;[7] mahdollisesti kyseessä olivat 28.–29. päivä.[12] Alun perin juhlaa kutsuttiin vain Athenaiaksi tai Panathenaiaksi, mutta suuremman juhlan perustamisen jälkeen sitä alettiin kutsua Pieneksi Panathenaiaksi. Ajan kuluessa sen merkitys väheni suuremman juhlan maineen kasvaessa.[10]

Ohjelma muokkaa

Pienen Panathenaian ohjelma tunnetaan huonosti verrattuna Suureen Panathenaiaan. Varsinaiseen juhlapäivään (Hekatombaion 28, alkoi auringonlaskusta) ajoittuivat suuremman juhlan tavoin soihtujuoksu, yöllinen juhla, juhlakulkue ja uhri.[16] Juhlakulkueessa kuljetettiin pienempi peplos Athenen kulttikuvalle, ja puettiin sen ylle.[13][9] Uhritoimituksessa uhrattiin kymmenittäin nautoja, kaunein Athene Niken temppelillä ja loput Athene Poliaan alttarilla.[16] Seremonian jälkeen seurasivat suuret juhlapidot.[12]

Lisäksi juhlaan tiedetään kuuluneen ainakin kuoro- ja dithyrambiesityksiä tai -kilpailuita sekä ilmeisesti heimojen asetanssikilpailu. Urheilukilpailuista ei ole tietoa, ja oletetaan, että eivät olleet ohjelmassa. Näin ohjelma vaikuttaa olleen jossain määrin samanlainen kuin Suuressa Panathenaiassa, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa. Pieni Panathenaia vaikuttaakin olleen lähinnä paikallinen attikalainen juhla, siinä missä Suuri Panathenaia keräsi osallistujia myös muualta kreikkalaisesta maailmasta.[16][12]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c Liddell, Henry George & Scott, Robert: Παναθήναια, τά A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 633. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  3. ↑ a b Roberts, J. W.: City of Sokrates: An Introduction to Classical Athens, s. 129–130. Routledge, 1998. ISBN 0203194799.
  4. ↑ a b c d Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Panathenaia”, Antiikin käsikirja, s. 398. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  5. ↑ a b c Flacelière, Robert: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa, s. 189. Suomentanut Marja Itkonen-Kaila. Porvoo: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00183-X.
  6. ↑ a b Simon, Erika: Festivals of Attica: An Archaeological Commentary, s. 55–. Wisconsin studies in classics, ISSN 2472-7474. University of Wisconsin Press, 2002. ISBN 0299091848. Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Hurwit, Jeffrey M.: The Athenian Acropolis: History, Mythology, and Archaeology from the Neolithic Era to the Present, s. 44–46. CUP Archive, 1999. ISBN 0521417864. Teoksen verkkoversio.
  8. ↑ a b c d e f g h i Greenley, Ben & Menashe, Dan & Renshaw, James: OCR Classical Civilisation GCSE Route 1: Myth and Religion, s. 84–87. Bloomsbury Publishing, 2017. ISBN 1350014885. Teoksen verkkoversio.
  9. ↑ a b c d e f g h i j Hǻland, Evy Johanne: Athena’s Peplos: Weaving as a Core Female. Activity in Ancient and Modern Greece University of Athens. Arkistoitu 28.3.2018. Viitattu 5.11.2018.
  10. ↑ a b c d e Panathenaia Theoi Greek Mythology. Viitattu 5.11.2018.
  11. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: Ἀθήναια, τά A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  12. ↑ a b c d e f g h i j k l m Peck, Harry Thurston: Panathenaea Harpers Dictionary of Classical Antiquities. 1898. Viitattu 5.11.2018.
  13. ↑ a b c d Stamatopoulou, Zoe: Weaving Titans for Athena: Euripides and the Panathenaic Peplos (Hec. 466–74 and IT 218–24). The Classical Quarterly, 2012, 62. vsk, nro 1, s. 72–80. Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ Panathenaic amphora Perseus Encyclopedia.
  15. ↑ a b Neils, Jenifer & Tracy, Stephen V.: Tonathenethenathlon: The Games at Athens, s. 16–17. Excavations of the Athenian Agora: Picture book, nide 25. ASCSA, 2003. ISBN 0876616414. Teoksen verkkoversio.
  16. ↑ a b c d e f g Tracy, Stephen V.: ”Games at the Lesser Panathenaia?”. Teoksessa Palagia, Olga & Spetsieri-Choremi, Alkestis: The Panathenaic Games: Proceedings of an International Conference held at the University of Athens, May 11-12, 2004, s. 53–57. Oxbow Books, 2015. ISBN 1782979859. Teoksen verkkoversio.
  17. ↑ Apobates Brill’s New Pauly. BrillOnline Reference Works. Viitattu 5.11.2018.
  18. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: πυρρίχη, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  19. ↑ Kyle, Donald G.: Athletics in Ancient Athens, s. 193–194. Mnemosyne : Bibliotheca Classica Batava: Supplementum, nide 95. Brill, 1993. ISBN 9004097597. Teoksen verkkoversio.
  20. ↑ Silverman, David L.: The Parthenon Frieze Reed College. Viitattu 5.11.2018.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Neils, Jenifer: Goddess and Polis: The Panathenaic Festival in Ancient Athens. Hood Museum of Art, Dartmouth College, 1992. ISBN 0691002231.
  • Neils, Jenifer: Worshipping Athena: Panathenaia And Parthenon. Wisconsin Studies in Classics. University of Wisconsin Press, 1996. ISBN 029915114X.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Panathenaia&oldid=22013774”