Akademeia
Akademeia (m.kreik. Ἀκαδήμεια, Akadēmeia, alun perin Ἑκαδήμεια, Hekadēmeia; lat. Academia)[1][2] eli ”Akatemia” oli antiikin aikainen lehto sekä gymnasion eli voimistelu- ja urheilupaikka Ateenassa Kreikassa. Se sijaitsi Ateenan esikaupungeissa noin kuusi stadioninmittaa eli noin 1,5 kilometriä kaupungista luoteeseen. Akademeia tunnetaan erityisesti Platonin perustaman filosofikoulun Platonin Akatemian toimintapaikkana Platonin itsensä aikana ja vielä pitkään hänen jälkeensä.[3][4][5]
| Akademeia | |
|---|---|
| Ἀκαδήμεια | |
 Akademeian gymnasionin arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | Akadimía Plátonos, Ateena, Attika, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | gymnasion |
| Käyttäjä | mm. Platonin Akatemia |
 |
|
Platonin koulun kautta lehdon nimi on sanan ”akatemia” alkuperä. Akademeian ja Platonin Akatemian arkeologinen alue sijaitsee siitä nimensä saaneessa nykyisessä Akadimía Plátonoksen kaupunginosassa. Arkeologinen puisto Archaiologikó Párko Akadimías Plátonos on avoinna yleisölle. Sen yhteydessä toimii pieni museotila Psifiakó Mouseío.[6]
Historia
muokkaaVarhaishistoria
muokkaaAkademeia tai Hekademeia on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla. Alue sai nimensä sen alun perin omistaneesta heeros Akademoksesta tai Hekademoksesta, joka jätti sen ateenalaisille urheilupaikaksi. Sinne rakennettiin gymnasion arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa., ja se oli yksi Ateenan kolmesta tärkeimmästä gymnasionista Kynosargeen ja Lykeionin ohella. Hipparkhos ympäröi alueen muurilla. Kimon puolestaan kaunisti sitä klassisen kauden alussa 400-luvun eaa. alkupuolella puuistutuksin ja lähdekaivoin sekä järjesti alueen kastelun.[3][4][5][7] Akademoksen ja Akademeian nimet olivat niin kunnioitettuja, etteivät spartalaisetkaan, jotka usein miehittivät Attikan aluetta Ateenan ympärillä peloponnesolaissodan aikana, koskaan aiheuttaneet siellä tuhoja.[8][9]
Platonin kouluna
muokkaa- Pääartikkeli: Platonin Akatemia
Idyllisenä lehtona Akademeia oli sopiva filosofian ja muusisten taitojen harjoittamiseen. Filosofi Platon omisti alueelta isänperintönä pienen puutarhan ja talon, ja avasi sinne oman filosofikoulunsa noin vuonna 388/387 eaa. Myös Platonin seuraajat jatkoivat opettamista samalla paikalla Platonin kuoleman vuonna 347 eaa. jälkeen. Tästä sai nimensä akatemialaisiksi ja Platonin Akatemiaksi kutsuttu filosofian koulukunta, josta puolestaan on peräisin nykyinen sanan ”akatemia” käyttö.[3][4][5]
Päin vastoin kuin Aristoteleen koulu Lykeionissa ja kyynikkojen koulu Kynosargeessa, Akatemia ei näin varsinaisesti toiminut Akademeian gymnasionissa vaan Platonin kotona ja mailla, jotka vain sijaitsivat Akademeian laajalla alueella.[8]
Myöhempi historia
muokkaaAkademeian alue toimi pitkään filosofian pyhäkkönä, ja säästyi vihollisten aiheuttamilta tuhoilta aina Sullan johtamaan roomalaisten hyökkäykseen vuonna 86 eaa. saakka. Sulla hakkautti Akademeian puut Ateenaa piirittäessään, ja niitä käytettiin piirityskoneiden rakentamiseen.[5][10] Myöhemmnin puut istutettiin uudelleen.[5] Tuho merkitsi kuitenkin todennäköisesti varsinaisen Platonin Akatemian toiminnan loppua ainakin Akademeiassa,[8] sillä myöhempi uusplatonilainen Akatemia toimi ilmeisesti muualla, kuten Prokloksen talossa. Akademeian alue säilyi asuttuna 500-luvulle jaa. saakka.[11]
Kaivaukset
muokkaa1800- ja 1900-lukujen kuluessa nykyinen Ateenan kaupunki laajeni alueen ympärille. Akademeian paikka tunnistettiin jo 1800-luvulla paitsi sijaintia koskevien antiikin aikaisten kuvausten kautta myös siitä, että sen nimi oli säilynyt paikalla muodossa Kathímeia (kreik. Καθήμεια). Oikean suunnan vahvistivat myös Kerameikoksen arkeologiset kaivaukset vuonna 1872. Akademeian alueella suoritti ensimmäisenä kaivauksia P. Kastriótis vuonna 1908, kuitenkaan ilman huomattavia tuloksia.[3][12]
Varsinaiset kaivaukset aloitti Panagiótis Aristófron vuonna 1929. Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 1929–1940 kaivauksia suoritettiin Ateenan akatemian rahoittamina, ja toisessa vaiheessa vuosina 1955–1963 F. Stavrópouloksen johdolla ja Ateenan arkeologisen seuran rahoittamina. Kaivauksia on jatkettu edelleen 2000-luvulla, ja aluetta on pyritty kohentamaan arkeologisena puistona.[3][8][11][12]
Rakennukset ja löydökset
muokkaaAkademeiaan johti tie Kerameikoksesta kaupunginmuurin eli Themistokleen muurin Dipylon-portilta.[8] Akademeiassa oli sekä varjoisaa lehtoa että avoimempia alueita. Sinne oli istutettu erityisesti plataani- ja oliivipuita. Akademeain alueella oli myös gymnasioniin liittyneitä rakennuksia, pyhäköitä, lähdekaivoja, kuvapatsaita ja merkittävien miesten hautoja.[4][5][13] Alue sai vetensä Kefissos-joesta sekä mahdollisesti myös Eridanos-joesta Kimonin rakennuttamia vesijohtoja pitkin.[8]
Pyhäköt ja pyhät oliivipuut
Antiikin kirjallisten lähteiden mukaan Akademeian sisäänkäynnillä oli Eroksen patsas ja alttari. Alueen sisäpuolella olivat Athenelle omistettu temppeli sekä muun muassa Akademoksen, muusien, Prometheuksen, Herakleen ja Zeus Kataibatoksen pyhäköt tai alttarit. Prometheuksen alttarilta sai alkunsa lampadeforia eli soihtujuoksu, joka päättyi Dipylon-portille.[3][5][14]
Akademeian pyhät oliivipuut, jotka tunnettiin nimellä Moriai (Μορίαι), sijaitsivat Athenen temppelin lähellä. Ateenalaisen perinteen mukaan ne oli istutettu Akropoliin Erekhtheionin pyhän oliivipuun pistokkaista. Sitä taas pidettiin koko Attikan ensimmäisenä, Athenen itsensä antamana oliivipuuna. Pausaniaalle taas esiteltiin yhtä Akademeian puista kaikkien aikojen toisena oliivipuuna. Akademeian puiden suojelijana pidettiin Zeus Moriosta. Niiden öljyllä täytettiin Panathenaia-juhlien kisoissa jaetut palkintoamforat.[4][5]
Gymnasion
Alueen suurin arkeologinen löytö ovat suurikokoisen gymnasionrakennuksen rauniot. Ne on ajoitettu myöhäiselle hellenistiselle kaudelle tai varhaiselle roomalaiselle kaudelle. Gymnasion on saattanut olla Platonin Akatemian käytössä kyseisellä aikakaudella, mutta ei ollut olemassa vielä Platonin itsensä aikana. Esinelöytöihin lukeutuu muun muassa suuri määrä kirjoitustauluja. Rauniot sijaitsevat arkeologisen alueen eteläosassa Tripóleos-kadulta tulevan pääsisäänkäynnin ja Pyhän Tryfonin (Ágios Trýfonas) kirkon välisellä alueella ().[8][15]
Peristyylirakennus
Toinen merkittävä rakennuslöytö ovat neliönmuotoisen peristyylirakennuksen perustukset 300- tai 200-luvulta eaa. Niiden koko on noin 40 × 40 metriä. Rakennuksen käyttötarkoitusta ei tunneta. Erään ehdotuksen mukaan se olisi ollut gymnasionin palaistra. Alueelta on löydetty 500-luvulle eaa. ajoitettua keramiikkaa, minkä perusteella paikalla on saattanut olla rakennus jo varhaisemmin. Rauniot sijaitsevat lähellä nykyisten Plátonos- ja Efklídou-katujen risteystä ().[8][15]
Platonin Akatemian tilat
Platonin omistama ja Akatemian alun perin käyttämä puutarha rakennuksineen sijaitsi ilmeisesti Akademeian muurien ulkopuolella siitä koilliseen sijainneen Kolonos Hippeioksen kukkulan suunnassa. Sen paikkaa ei tunneta. Arkeologisessa puistossa esiintyy kuitenkin vanhoja opasteita, jotka kutsuvat yllä mainittuja hellenistisen ja roomalaisen kauden gymnasionin rakennelmia ”Platonin Akatemiaksi”.[8]
Pyhä talo
Arkeologisen alueen pohjoisosassa sijaitsevat alueen vanhimmat rakennusjäänteet. Ne ovat niin kutsuttu Pyhä talo (Hiera oikia), joka on ajoitettu geometriselle kaudelle 700-luvulle eaa., sekä varhaiselle helladiselle kaudelle noin 2500 eaa. ajoitettu apsis-päätyinen talo. Rauniot sijaitsevat nykyisen Drákontos-kadun varrella ja ne on katettu suurella katoksella ().[15]
Muut rakennelmat
Arkeologisissa kaivauksissa on löydetty muurien osia ja rajakiviä, jotka suunnilleen osoittavat Akademeian alueen rajat.[8] Alueelta on löydetty myös muun muassa kaivoja ja hautoja.[12] Antiikin lähteiden perusteella Akademeian ja Kolonos Hippeioksen välillä sijaitsivat Platonin hauta ja Timonin torni.[5][14]
Lähteet
muokkaa- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: Ἀκαδήμεια A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: Ἑκαδήμεια A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Ακαδημία Πλάτωνος: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 30.7.2020. Viitattu 21.1.2019.
- ↑ a b c d e Peck, Harry Thurston: Harpers Dictionary of Classical Antiquities perseus.tufts.edu. 1898. Viitattu 21.1.2019.
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Attica”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Ψηφιακό Μουσείο Ακαδημία Πλάτωνος. Viitattu 21.1.2019.
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Kimon 13; Pausanias: Kreikan kuvaus 1.29; Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 3.7; Suda, Ἱππάρχου τειχίον.
- ↑ a b c d e f g h i j Leonard, John: Plato's Academy in sad state of neglect Ekathimerini. 28.12.2010. Viitattu 21.1.2019.
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Theseus 32.
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Sulla 12; Appianos: Mithridateen sodat 30.
- ↑ a b Upgrade for archaeological site of Plato's Academy Archaeology News Network. 6.8.2011. Arkistoitu 13.2.2019. Viitattu 21.1.2019.
- ↑ a b c Από την ιστορία στις πρώτες αρχαιολογικές ανασκαφές. Ακαδημίας Πλάτωνος - η Εφημερίδα, Απρίλιος-Μάιος-Ιούνιος 2012, nro 10, s. 7. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 12.1.
- ↑ a b Pausanias: Kreikan kuvaus 1.30.
- ↑ a b c Ακαδημία Πλάτωνος: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 21.1.2019.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akademeian arkeologinen alue Wikimedia Commonsissa
