Keihäsjärvi (Ylöjärvi, Kuru)

järvi Ylöjärven Kurussa Pirkanmaalla

Keihäsjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä Kurun kirkonkylässä sijaitseva järvi.[2][1]

Keihäsjärvi
Valtiot Suomi
Koordinaatit 61°53′33″N, 23°42′18″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Keihäsjoen valuma-alue (35.35)
Laskujoki Keihäsjoki [1]
Järvinumero 35.351.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 99,9 m [1]
Rantaviiva 18,5866 km [2]
Pinta-ala 2,18381 km² [2]
Tilavuus 0,00841686 km³ [2]
Keskisyvyys 4,05 m [2]
Suurin syvyys 19 m [2]
Valuma-alue 192 km² [3]
Saaria 22 [2]
Kartta
Keihäsjärvi

Maantietoa

muokkaa

Järven pinta-ala on 220 hehtaaria eli 2,2 neliökilometriä. Se on 3,7 kilometriä pitkä ja 1,6 kilometriä leveä. Järven luoteispäässä työntyy luoteeseen päin matalan Keihäänsalmen taakse Mäntylänlahti. Lahti on Keihäänsalmesta mitattuna 1,1 kilometriä pitkä. Järven kaakkoispäässä Hevossaari jakaa järven kahtia. Saaren itäpuoli on järven puoliskoista pienempi ja siellä sijaitsee järven laskujoen Keihäsjoen luusua. Saaren länsipuolella on järvenpuolisko laajempi ja siinä on kaksi kapeaa lahtea Kentänlahti ja Suitsilahti. Saaren eteläpuolelle jää hyvin kapea salmi, jonka ylittää silta.[2][1]

Järvessä on laskettu olevan 22 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 21 hehtaaria, mikä on noin 8,9 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista vain Hevossaari on yli hehtaarin suuruinen, muista saarista 19 on yli aarin ja loput kaksi alle aarin kokoisia. Hevossaaren pinta-ala on noin 18 hehtaaria, se on yli 700 metriä pitkä ja alle 400 metriä leveä. Siihen tulee Kurun Uudenkylän puolelta tie. Järven pääaltaassa sijaitsee vielä Kanasaari, Kalliosaari, Hirvisaari, Hernesaari ja Korkeasaari, Keihäänlahden edustalla Jauhosaari ja Murhasaari, sekä Mäntylänlahdessa Valtionsaari ja Sikosaari.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 8,4 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0084 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 4,1 metriä ja suurin syvyys on 19 metriä. Järven syvänne sijaitsee Hevossaaren länsipuolella. Syvin kohta sijaitsee aivan Hevossaaren ja Kalliosaaren välissä. Hevossaaren lounaispuolella on yli 10 metriä syvää, mutta se jatkuu kapeana syvänteenä vastarannan Niemenmaan kärkeen asti.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 19 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 5 kilometriä. Rantojen asutus on pääasiassa haja-asutusta ja järven lähiympäristössä sijaitsee ainakin viisi maatilaa. Rannoille on rakennettu yli 50 vapaa-ajan asuntoa. Kurun kirkonkylä sijaitsee Näsijärven Kurunlahden ja Keihäsjärven välissä. Sen asutusalueet seuraavat järvenrantoja Kentänlahdella, Suitsilahdella, Hevossaaressa ja järven luusuan ympäristössä. Järven itärantaa seuraa kantatie 65 ja järven eteläpuolen ohittaa kantatieltä haarautuva seututie 332.[2][1][4]

Luonnontila

muokkaa

Kalasto

muokkaa

Järvessä tavataan yleisienä haukea, ahventa, särkeä, lahnaa, ja madetta. Näiden lisäksi siellä elää muikkua. Järveen on istutettu myös siikaa ja kuhaa.[3]

Vedenlaatu

muokkaa

Järven vedenlaatu riippuu suuresti valumasta, sillä järvi on luonteeltaan läpivirtausjärvi. Veden laskennallinen viipymä järvessä on keskimäärin 84 vuorokautta. Järven valuma-alueella esiintyy runsaasti soita ja metsiä, mutta peltomaata on vain vähän. Vedenväri on tumma johtuen humuksen määrästä ja siksi veden happamuustaso on alhaalla. Happamuus on kuitenkin siedettävällä tasolla, sillä esimerkiksi särki lisääntyy, vaikka ravut eivät sitä enää tee. Veden fosforipitoisuus on lievästi koholla ja tämä on kasvattamut levän määrää vedessä. Järvi voidaan varauksella luokitella lievästi rehevöityneen järven tasolle. Järvi soveltuu hyvin virkistyskäyttöön, mutta vedenlaatu on jo lähellä välttävää tasoa. Joskus järvessä esiintyy happitalouden häiriöitä etenkin syvänteissä.[3]

Historiaa

muokkaa

Vuoden 1958 peruskartassa olivat Kurun kirkonkylän nykyiset asuinalueet peltomaata, joskin Uudenkylän asuinalue oli jo tuolloin reunustettu metsään. Hevossaari oli silloin autio eikä saarelle mennyt tietä. Sellainen näkyy vuoden 1984 kartassa ja saaressa toimi tuolloin leirintäalue.[5][6][7]

Vesistösuhteet

muokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Näsijärven–Ruoveden alueen (35.3) Keihäsjoen valuma-alueella (35.35), jonka Keihäsjärven lähialueeseen (35.351) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 99,9 metriä mpy.[1][3]

Järvi saa pääosan vedestään Keihäsjoen valuma-alueelta. Siellä sijaitsevat muun muassa järven itäpuolella olevat Iso Särkijärvi (77 ha) ja Vähä Särkijärvi (10 ha), jotka laskevat lyhyen ojan kautta Keihäsjärven itärantaan. Työtönjoen varrella sijaitsevat suurimpina järvinä Pitkäjärvi (41 ha), Työtönjärvi (30 ha) ja Kalliojärvi (56 ha). Työtönjoen alajuoksua kutsutaan Pitkäkoskeksi ja se laskee Keihäänsalmen länsirantaan. Keihäsjärven lähialueella on kolme yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Ne ovat Iso Peurajärvi (2 ha), Iso Pahalammi (2 ha) ja Kaakkolammi (1 ha).[3]

Järven laskujoki on Keihäsjoki, jossa on sillalta 200 metrin päässä olevan kosken niskassa pato, jolla järven vedenkorkeutta säädellään. Joen kokonaispituus on 350 metriä ja se laskee Näsijärveen Kurunlahden keskivaiheella.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i j Keihäsjärvi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 25.2.2018.
  3. a b c d e Keihäsjärvi (35.351.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.2.2018.
  4. Keihäsjärvi, Ylöjärvi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  5. Peruskartta 1:20 000. 2213 07 Kuru. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1958. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
  6. Peruskartta 1:20 000. 2213 07 Kuru. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1984. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
  7. Peruskartta 1:20 000. 2213 07 Kuru. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)