Avaa päävalikko

Ajosjärvi (Mänttä-Vilppula)

järvi Mänttä-Vilppulassa Pirkanmaalla

Ajosjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Mänttä-Vilppulassa Vilppulan taajaman länsipuolella sijaitseva järvi.[2][1]

Ajosjärvi
Sijainti Mänttä-VilppulaView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 62°01′52″N, 24°27′04″E
Pinnankorkeus 97,9 m [1]
Pinta-ala 4,15725 km² [2]
Rantaviiva 24,8402 km [2]
Suurin syvyys 10,7 m [2]
Keskisyvyys 2,9 m [2]
Tilavuus 0,012065 km³ [2]
Laskujoki oja Ruoveden Huutoselkään [1]
Saaria 38 [2]
Järvinumero 35.335.1.001
Ajosjärvi

MaantietoaMuokkaa

Järven pinta-ala on 416 hehtaaria eli 4,2 neliökilometriä. Se on 3,5 kilometriä pitkä ja 2,4 kilometriä leveä. Järven ympäristö on melko alavaa maata. Järven itäpuolelta sen ohittaa pohjois-etelä- suuntainen harjujakso, josta Ajosharju sijaitsee järven kohdalla. Länsiranta nousee loivasti länteen jättäen järven painaumaan. Sen länsirannasta kohoaa selvästi vain Kuoppaniemestä nouseva 30 metrin korkeuteen kohoava nimetön mäki.[2][1]

Järvessä on laskettu olevan 38 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 31 hehtaaria, mikä on noin 7 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista Peltosaari, Kohosaari, Tervasaari, Selkisaari, Jokisaari ja Latosaari ovat yli hehtaarin suuruisia, 21 ovat yli aarin ja loput 11 ovat alle aarin kokoisia. Muita nimettyjä saaria ovat esimerkiksi Latosaaren vieressä Huvilasaari, sekä Mikonsaari, Koivukari ja Raatosaari, Kotiniemen lähellä Loukkusaari ja Koivuniemensaari, ja luoteisosassa Kokkosaari ja Mertasaari.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 12 miljoonaa kuutiometriä eli 0,012 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 2,9 metriä ja suurin syvyys on 10,7 metriä. Syvin kohta sijaitsee Peltosaaren ja Kohosaaren välisen salmen pohjoispuolella. Muita lähes kymmenmetrisiä syvänteitä sijaitsee esimerkiksi järven kaakkoisosassa, Huvilasaaren pohjoispuolella, Kuoppaniemen edustalla ja järven pohjoisosan lahden kapeikossa.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 25 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 9 kilometriä. Sen rannat ovat silmämäärin puolet peltomaata ja loput metsämaata. Soistuneita rantoja on vain vähän. Järven itärantaan Ajosharjulle ulottuu Vilppulan taajaman asutusta, mutta muualla se on pääasiassa haja-asutusta tai vapaa-ajan asutusta. Kotiniemessä sijaitsee Vilppulan vankila, joka on perustettu vuonna 1988. Vankila-alue on entistä Kotiniemen kasvatuslaitosta, joka on Museoviraston suojelemaa.[2][1][3][4][5]

VesistösuhteetMuokkaa

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Näsijärven–Ruoveden alueen (35.3) Ruoveden alueella (35.33), jonka Ajosjärven valuma-alueeseen (35.335) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 97,9 metriä mpy. Järvi saa kaiken veden omalta valuma-alueeltaan, koska se on osa vesistönsä latvavesiä.[1][6]

Ajosjärven valuma-alueella on kuusi yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Ne ovat Huhtilammi (9 ha), joka laskee Huhtipuroa myöten järven pohjoispäähän ja jonka valuma-alueella ovat myös Kurkkujärvi (23 ha), Valkeislammi (2 ha) ja Soutuanlammi (4 ha). Iso Kangasjärvi (43 ha) laskee Ajosjärven itärantaan Peltosaaren kohdalla ja Likasenlammi (5 ha) sen lounaisrantaan. Järven laskuoja lähtee sen kaakkoisrannasta ja se laskee 350 metrin jälkeen Ruoveden Huutoselän Mäkitalonlahteen, Kirkkosalmen suun lähelle.[1][6]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j Karttapaikka: Ajosjärvi, Mänttä-Vilppula (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  2. a b c d e f g h i j k l SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 30.12.2017.
  3. Karttapaikka: Ajosjärvi, Mänttä-Vilppula (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
  4. Vilppulan vankila, viitattu 30.12.2017
  5. Kotiniemen kasvatuslaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 30.12.2017.
  6. a b Ajosjärvi (35.335.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.12.2017.