Kuusjärvi (Ylöjärvi)
Kuusjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä sijaitseva järvi.[2][1]
| Kuusjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Ylöjärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Jakaman valuma-alue (35.34) |
| Laskujoki | Kuuskoski [1] |
| Järvinumero | 35.341.1.005 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 107,1 m [1] |
| Rantaviiva | 25,0976 km [2] |
| Pinta-ala | 2,33524 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00695124 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 2,98 m [2] |
| Suurin syvyys | 18,6 m [2] |
| Saaria | 18 [2] |
 Kuusjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaJärven pinta-ala on 230 hehtaaria eli 2,3 neliökilometriä. Se on 2,9 kilometriä pitkä ja 2,1 kilometriä leveä. Järven muoto on kuitenkin rikkomainen ja levein kohta järvessä on vain 1,3 kilometriä pitkä. Keskellä järveä sijaitseva Pilpusniemi yhdessä Heinäsaaren kanssa jakaa järven kahtia. Puoliskojen yhtenäisyyttä rikkovat lännessä Hevossaari ja idässä Haapastenniemi. Järven lähiympäristö on metsävaltaista ja mäkistä seutua. Rannat voivat paikoin olla jyrkästi veteen viettäviä. Korkeita mäkiä, jotka näkyvät järvelle asti, ovat esimerkiksi etelärannassa Laitakuusenmäki, joka kohoaa 50 metriä vedenpinnan yläpuolelle, tai luoteisrannassa kallioinen Kastarinvuori.[2][1]
Järvessä on laskettu olevan 18 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 38 hehtaaria, mikä on noin 14,1 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista Hevossaari, Heinäsaari ja Kuikkalansaari ovat yli hehtaarin suuruisia, kymmenen muuta saarta ovat yli aarin ja loput viisi ovat alle aarin kokoisia. Hevossaari on suurin saari ja sen pinta-ala on lähes 20 hehtaaria [3]. Muita saaria ovat Kalliosaari, joita on kaksi, ja vielä Tervasaari ja Tynnörisaari. Järven keskellä kulkee Sikkilän–Kuusjärven harju, jonka on eteläisin pää on Heinäsaari ja Pilpunniemi. Harju jatkaa pohjoiseen ja seuraa Sikkilänjoen laaksonpohjaa pohjoiseen päin [4].[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 7,0 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0070 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 3,0 metriä ja suurin syvyys on 18,6 metriä. Syvin kohta sijaitsee järven eteläpäässä pienen järvenselän keskellä. Muut järven neljästä paikallisista syvänteestä ulottuvat 7–8 metrin syvyyteen.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 25 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 7 kilometriä. Rannat ovat pääasiassa metsämaata, mutta Pilpusniemellä, Heinäsaarella, Haapastenniemellä ja sen vastarannalla sekä järven lounaispäässä Hankalan kulmakunnalla, rantaan ulottuu peltojen rinteitä. Järvellä on asutus haja-asutusta ja rannoille on rakennettu lähes 50 vapaa-ajan asuntoa. Kauempana järven länsipuolelta sen ohittaa kantatie 65, josta haaratutuu muutamia rantojen lähelle tulevia kyläteitä.[2][1][5]
Historiaa
muokkaaHeinäsaaresta on löytynyt kahdesta paikasta kivikautisia työkaluja, mutta paikkaa ei ole tutkittu sen enempää asuinpaikan löytämiseksi.[6]
Vuosien 1955–1987 peruskartassa vertailemalla voidaan todeta, ettei alueen viljelyoloissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.[7][8][9][10]
Vedenlaatu
muokkaaJärven vedenlaatua on tutki muutaman kerran ja silloin sen laatu on vaihdellut pienestä viipymästä johtuen suuresti. Vesi on kuitenkin humuspitoista ja sen väri on ruskeaa. Humusta on vaihtelevasta pitoisuustasoista huolimatta runsaasti, mikä johtunee valuma-alueen metsävaltaisuudesta. Veden fosforipitoisuudet ovat olleet keskimäärin lievästi rehevöityneen järven tasoa kuten ovat olleet myös veden typpipitoisuudet. Humuskuorma yhdessä fosforin kanssa ovat pääasialliset syyt sille, että järven pohjalla ja etenkin sen syvänteissä on todettu happitalouden ongelmia. Tavella on esiintynyt happikatoa, mutta kesällä se on ilmennyt happipitoisuuden vähenemisenä. Happikato on syypää sisäiseen kuormitukseen, joka vahvistaa happikatoa edelleen. Järvellä on esiintynyt joskus leväongelmaa. Järvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi.[11]
Vesistösuhteet
muokkaaJärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Näsijärven–Ruoveden alueen (35.3) Jakaman valuma-alueella (35.34), jonka Jakaman–Kuusjärven alueeseen (35.341) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 107,1 metriä mpy.[1][11]
Järvi saa pääosan vedestään Hankalan kylän läpi virtaavasta Heinäjoesta eli Makkaraojasta, joka on Parkusjoen alaosan alueen (35.342) laskujoki Kuusjärven Hankalanlahteen. Joki lähtee Pitkäjärvestä (41 ha) ja virtaa sen jälkeen Hankalan Isolammin (9 ha) ja Hankalan Pikkulammin (5 ha) läpi. Pitkäjärven pohjoispuolella sijaitsee suurempi järvi Parkusjärvi (38 ha). Järven veden laskennallinen viipymä järvessä on vain 114 vuorokautta, joten järven koko vesimassa vesi vaihtuu useita kertoja vuodessa. Järven valuma-alue on metsävaltainen ja ravintoarvoiltaan karu. Ravinteita joutuu kuitenkin vesistöihin pelloilta ja haja-asutuksen jätteistä.[11]
Jakaman–Kuusjärven alueella on seitsemän yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti Kuusjärveen. Ne ovat Keskinen-Poikelus (8 ha), Alinen-Poikelus (8 ha) ja Ylinen-Poikelus (3 ha), sitten vielä Kalliojärvi (8 ha), Iso Salmijärvi (4 ha), Ahvenlammi (2 ha) ja Vuorijärvi (1 ha).[11]
Järven lasku-uoma Kuuskoski lähtee sen itäisimmän järvenosan pohjoisrannasta ja laskee alle 300 metrin pituisena Jakamaan (126 ha), jonka vedenpinta on 4,0 metriä alempana. Jakama laskee vuorostaan Näsijärven Kukkulanselän Parkkuunlahteen.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j Kuusjärvi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 25.2.2018.
- ↑ Mitattu Kansalaisen karttapaikasta sitä varten tarjotulla työkalulla. Jos löydät virannomaisen tiedon, korvaa tämä sillä ja lisää siitä mukaan lähde!
- ↑ Kukkonen, Marjatta & Mäkilä, Markku & Grundström, Ale & Juntunen, Risto: Parkkuun kartta-alueen maaperä(karttalehti 2124 09), Geologinen tutkimuskeskus, Espoo, 1980
- ↑ Kuusjärvi, Ylöjärvi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Jussila, Timo: Kurun muinaisinventointi, 2001, viitattu 1.3.2018
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2124 09 Parkkuu. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1955_ei_rajoja. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2124 09 Parkkuu. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2124 09 Parkkuu. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2124 09 Parkkuu. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 22.2.2018)
- ↑ a b c d Kuusjärvi (35.341.1.005) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 25.2.2018.
