Kalimeenoja
Kalimenjoki tai Kalimeenoja tai Kalimenoja on valjastamaton ja lähes luonnontilainen keskisuuri[1] joki, joka virtaa Oulun kaupungissa Pohjois-Pohjanmaalla.
| Kalimenjoki | |
|---|---|
| Kalimenoja, Kalimeenoja | |
 Kalimeenojaa Kellossa |
|
| Alkulähde | Ahmasjärvi |
| Laskupaikka | Perämeri |
| Maat | Suomi |
| Pituus | noin 50 km |
| Alkulähteen korkeus | 46,5 m |
| Virtaama | 2 m³/s |
| Valuma-alue | 224 km² |
Joki alkaa Rekikylästä Vesalan kaupunginosasta ja Ahmasjärvestä. Kalimeenlammella se laajenee, ja jatkuu laskuojana, virraten länteen halki Saviharjun, Korvenkylän, Kalimeenkylän sekä Kellon kaupunginosien, laskien Perämeren Kuivasmereen Kellon Kiviniemessä.[2]
Kalimenjoen valuma-alueen pinta-ala on 224 km² ja järvisyys 2 %. Joen kokonaispituus on noin 35 km ja joessa on pudotuskorkeutta noin 60 m (Kalimenjoen perusselvitys 2011). Joen keskivirtaama on 2 m3/s. Valuma-alueella sijaitsee yhteensä 27 järveä, joista suurimmat ovat Hämeenjärvi 104,8 ha, Jäälinjärvi 93,1 ha, Lylykkäänjärvi 44,4 ha, Kalimenlampi 20,5 ha, Saarisenjärvi 22,9 ha ja Valkiaisjärvi 32,0 ha.[1]
Valuma-alueesta 66,2 % on metsää, 14,7 % harvapuustoista metsää, pensastoa tai avoimia kankaita, 5,1 % kosteikkoja ja avosoita, 3,5 % asuinalueita, 3,5 % viljelysmaata, 2,5 % teollisuuden palveluiden ja liikenteen alueita, 1,8 % sisävesiä, 1,7 % maa-ainesten ottoalueita, kaatopaikkoja ja rakennustyöalueita, 0,6 % heterogeenisiä maatalousvaltaisia alueita sekä 0,4 % virkistys- ja vapaa-ajan toiminta-alueita.[3]
Kalimenjokeen laskee useita pienempiä uomia. Suurimmat laskuojat ovat Jäälinjärvestä laskeva Jäälinoja sekä Hekkalanlahti-nimisestä järvestä laskeva Himottuoja–Lahdeoja. Myös Huutilampi Heikinharjussa laskee Kalimenjokeen.
Kalimenjoki luokitellaan keskisuureksi[4][5] joeksi, ja se kuuluu Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueeseen. Joessa on useita koski- ja suvantopaikkoja. Kalimeenoja on määritelty arvokkaaksi pienvesistöksi.[6]
Kalimenjoki on koko matkaltaan virkistys- ja kotitarvekalastuskäytössä. Melontakohteeksi se soveltuu alajuoksunsa osalta korkean veden aikaan. Uoman yli on kaatuneita puita Alakylän tien eteläpuolella, mutta Alakylän tien pohjoispuoli soveltuu melomiseen ja korkean veden aikana myös veneilyyn. Joen vesi on tummaa ja sameaa, johtuen pääosin raudan huuhtoutumisesta jokiveteen[1].
Mirja Jaako Oulun yliopistosta kartoitti vuonna 1972 Haukiputaan paikannimistöä, ja tallensi joen nimen muodossa Kalimenoja. Varmaa tietoa ei ole, milloin ja miksi nimen loppuosa muuttui joesta ojaksi.[7][8] Maanmittauslaitoksen kartoissa joen nimenä näkyy myös toistaiseksi Kalimenoja. Nykyään nimitys Kalimenjoki on kuitenkin vakiintumassa, esimerkiksi uusimmissa tutkimuksissa sitä kutsutaan tällä nimellä.[1] Aikaisemmin joki on tunnettu nimillä Kalimenjoki, Kellonjoki, Kalewanjoki ja Kallisenjoki.[7][8]
Joen nykyistä tilaa pidetään huonona tai tyydyttävänä[1] korkeiden fosforipitoisuuden ja ajoittaisen happamuuden vuoksi. Joen vesi soveltuu teollisuuden käyttöön prosessivetenä ja jossain määrin kasteluun.[8]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Saari, Markus; Ronkanen, Anna-Kaisa; Määttä, Joonas; Marttila, Hannu: Toimenpide ehdotukset Kalimenjoen valuma-alueelle -Kalivesi hankkeen loppuraportti. https://www.oulu.fi/yliopisto/uutiset/kalimenjoessa-runsas-rauta-heikentaa-voimakkaasti-veden-laatua:++Oulun yliopisto, Vesi-Energia-ja Ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, 2020. Teoksen verkkoversio Viitattu 6.6.2020.
- ↑ Asunmaa, Martti & Vuolteenaho Pertti: Kalimenoja kuntoon Kellon kyläyhdistys. Arkistoitu 23.9.2020. Viitattu 10.6.2011.
- ↑ Valuma-alueen rajaustyökalu KM10 - Kalimenjoki Suomen ympäristökeskus SYKE. Viitattu 6.6.2020.
- ↑ Aroviita, Jukka; Mitikka, Sari; Vienonen, Sanna: Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella, s. 46. Suomen ympäristökeskus, 2019. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Pintavesien tyypittely Julkaistu 12.9.2013 klo 15.54, päivitetty 29.1.2020 klo 13.12. Suomen ympäristökeskus SYKE. Viitattu 6.6.2020.
- ↑ Viinivaaran pohjavesihanke: Ympäristövaikutusten arviointiselostus (PDF) (sivu 28: Seutukaavat) 16.04.2002. Oulun vesi. Arkistoitu 25.4.2005. Viitattu 14.08.2007.
- ↑ a b Tiri, Eija: Kalimen vai Kalimeen? Kellon kyläyhdistys. Arkistoitu 23.9.2020. Viitattu 10.6.2011.
- ↑ a b c Korhonen, Antti: Kalimenjoki kuntoon 2015 mennessä. Kaleva, 10.6.2011, nro 157/2011, s. 4. Oulu. ISSN 0356-1356 Artikkelin verkkoversio. (html) Viitattu 10.6.2011. Arkistoitu 13.6.2011.
| Kylät ja alueet | Annalankangas · Asemakylä · Ervastinranta · Halosenniemi · Holstinmäki · Häyrysenniemi · Jokikylä · Kalimenkylä · Keiska · Kello · Kirkonkylä · Kiviniemi · Kurtinhauta · Martinniemi · Onkamo · Parkumäki · Putaankylä · Rivinnokka · Santaholma · Takkuranta · Taipaleenkylä · Ukonkaivos · Virpiniemi |
|---|---|
| Vesistöt | Halosenlahti · Hekkalanlahti · Kalimeenoja · Kiiminkijoki |
| Muuta Haukiputaaseen liittyvää | Ahmat · A. Santaholma Oy · Vapaa-aikakeskus Jatuli · Kirkko · Rautatieasema · Kellon asema · Martinniemen rata · Martinniemen asema · Martinniemen saha · Maunun saha · Nimettömänmatala · Nurkkanäyttämö · Rantapohja · Suurhiekka |