Martinniemen saha

Martinniemen saha oli Oulussa, entisen Haukiputaan kunnan Martinniemen kylässä Kiiminkijoen pohjoisrannalla sijainnut sahalaitos. Rauma-Repola lakkautti sahan 1980-luvulla keskittäessään sahaustoimintojaan.^[1]

Sahalaitoksen käytössä oli oma satama Laitakarin saaressa Kiiminkijoen pohjoisrannalla. Sahaan liittyy kiinteästi myös Martinniemen puuhiomo, jossa valmistettiin paperimassaa.

Sahan puuhiomon voimalaitos sekä maamerkkinä toiminut 72-metrinen piippu purettiin joulukuussa 2017.^[2]^[3]

Historia muokkaa

Martinniemen höyrysahan perusti vuonna 1905 asemapäällikkö Emil Granfelt^[4]. Alusta alkaen sahan toiminta oli vaatimatonta tukkipuun hankinnassa esiintyneiden vaikeuksien vuoksi. Raakapuun hankintavaikeudet aiheuttivat yhtiölle mittavia talousvaikeuksia. Jo vuonna 1908 Granfelt myi sahalaitoksen K. E. Blobergille, joka teki vararikon vuonna 1911.

Blombergin vararikon jälkeen muodostettiin Osakeyhtiö Martinniemi Ltd, jonka ensimmäisiä toimia oli sahalaitoksen uudistaminen. Saneeraus- ja uudistustoimet olivat niin mittavat, että yleisen käsityksen mukaan saha perustettiin uudelleen. Oy Martinniemi Ltd ajautui kuitenkin talousvaikeuksiin, ja yhtiön osakekanta siirtyi vähitellen uusille omistajille. Vuonna 1920 osakeyhtiö fuusioitiin Raahe Osakeyhtiöön, joka kuitenkin ajautui mittaviin talousvaikeuksiin 1920-luvun laskusuhdanteen vuoksi. 1920-luvun puolivälissä Martinniemen saha joutui omistusjärjestelyjen piiriin, ja yhdeksi sen omistajista nousi yrityksen luotottaja Kansallis-Osake-Pankki.

Vuonna 1952 Martinniemen saha siirtyi Rauma-Raahe Osakeyhtiöstä ja Repola-Viipuri Osakeyhtiöstä muodostetun Rauma-Repola Osakeyhtiön omistukseen. Rauma-Repola osti myöhemmin Pohjois-Suomesta Röyttän sahan Torniosta vuonna 1960 ja Aavasaksan sahan Ylitorniolta vuonna 1962. Martinniemen saha oli Rauma-Repolan Pohjois-Suomen sahoista tuotannoltaan suurin. Aavasaksan saha lopetettiin 1970-luvun puoliväliin mennessä, ja toimintaa jatkettiin Martinniemessä ja Röyttässä. Röyttä lopetettiin keväällä 1986 ja Martinniemen sahan 6. maaliskuuta 1987 Suomen hallitus päätti liittää tappiollisen Martinniemen sahan valtio-omisteiseen Vapoon,^[5] joka oli sahaajana ennen kuin saha lopullisesti lopetettiin marraskuussa 1988.^[6] Nykyisin vanhalla saha-alueella toimii Martinniemi Timber Oy.

Metalliyhtye Poisonblack on kuvannut Bear The Cross videonsa sahalla.

Rautatie muokkaa

Pääartikkeli: Martinniemen rata

Vuonna 1938 avattiin liikenteelle myös sivurata Haukiputaan asemalta Martinniemeen. Sahalla ja puuhiomolla oli tehdasalueen sisäisessä käytössä myös oma veturi, Deutz 22909/1938 ja myöhemmin Saalasti Otso1 70/1970.

Lähteet muokkaa

Könönen, Terho A. (1981) Martinniemen saha 75 vuotta. Pohjois-Karjalan kirjapaino. Joensuu.

Viitteet muokkaa

↑ Juopperi, Arto: Martinniemen sahan tarina. El-Meri, 1/2008, s. 9. Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 21.12.2009. ^{[vanhentunut linkki]}
↑ Kärjä, Anu-Maija: Martinniemen maamerkki katoaa – historiallinen piippu murenee tiili tiileltä Kaleva Oy. 22.11.2017. Viitattu 22.11.2017.
↑ Juha Hintsala: Laivat rahtasivat 50-luvulla puuta Afrikkaan asti – nyt sahan ikoninen savupiippu moukaroidaan ja sen mukana murenee suuri tarina YLE Uutiset. 9.11.2017. Yle.fi. Viitattu 25.11.2017.
↑ Martinniemen saha Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 16.9.2013.
↑ Jukka Holmberg, Etusivun politiikkaa
↑ Arvot ja asuminenpaikallishistoria uudiskäytön voimavarana (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

Haukipudas

Kylät ja alueet	Annalankangas · Asemakylä · Ervastinranta · Halosenniemi · Holstinmäki · Häyrysenniemi · Jokikylä · Kalimenkylä · Keiska · Kello · Kirkonkylä · Kiviniemi · Kurtinhauta · Martinniemi · Onkamo · Parkumäki · Putaankylä · Rivinnokka · Santaholma · Takkuranta · Taipaleenkylä · Ukonkaivos · Virpiniemi
Vesistöt	Halosenlahti · Hekkalanlahti · Kalimeenoja · Kiiminkijoki
Muuta Haukiputaaseen liittyvää	Ahmat · A. Santaholma Oy · Vapaa-aikakeskus Jatuli · Kirkko · Rautatieasema · Kellon asema · Martinniemen rata · Martinniemen asema · Martinniemen saha · Maunun saha · Nimettömänmatala · Nurkkanäyttämö · Rantapohja · Suurhiekka

[1] Juopperi, Arto: Martinniemen sahan tarina. El-Meri, 1/2008, s. 9. Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 21.12.2009. ^{[vanhentunut linkki]}

[2] Kärjä, Anu-Maija: Martinniemen maamerkki katoaa – historiallinen piippu murenee tiili tiileltä Kaleva Oy. 22.11.2017. Viitattu 22.11.2017.

[3] Juha Hintsala: Laivat rahtasivat 50-luvulla puuta Afrikkaan asti – nyt sahan ikoninen savupiippu moukaroidaan ja sen mukana murenee suuri tarina YLE Uutiset. 9.11.2017. Yle.fi. Viitattu 25.11.2017.

[RKY-4] Martinniemen saha Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 16.9.2013.

[5] Jukka Holmberg, Etusivun politiikkaa

[6] Arvot ja asuminenpaikallishistoria uudiskäytön voimavarana (Arkistoitu – Internet Archive)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]