Siuruanjoki
Siuruanjoki on läntisin Iijoen merkittävistä sivujoista, ja se valuma-alueineen muodostaa noin 120 kilometriä pitkän systeemin. Latvavedet tulevat Ranuan kirkonkylän seuduilta asti hyvin läheltä Simojoen valuma-aluetta. Pohjoisinta haaraa kutsutaan nimellä Ranuanjoki, joka yhtyy itäisempään Kuhankylältä alkunsa saavaan Luiminkajokeen Asmuntin kylässä Ranuan ja Pudasjärven rajamailla.
| Siuruanjoki | |
|---|---|
 |
|
| Alkulähde | Saari- ja Hietajärvi, Ranua |
| Laskupaikka | Iijoki, Yli-Ii |
| Maat | Suomi |
| Pituus | 155 km |
| Valuma-alue | 2 387 km² |
Pudasjärveltä alkaen joen nimi on Siuruanjoki. Se kulkee etelää kohti Siuruaan asti. Siitä sen suunta on kohti länttä Yli-Iin Tannilaan, jossa joki kääntyy etelään ja kohtaa Iijoen Yli-Iin kirkolla.
Joen seutuville on suunniteltu Siuruan tekoallasta[1]. Joen ongelmana on rehevöityminen, ja sen kunnostaminen on katsottu niin tärkeäksi, että se on Kyrönjoen ja Simojoen kanssa valittu niin sanottuun RiverLife-projektiin. Kunnostamiseen osallistuvat sekä ympäristöviranomaiset että alueen asukkaat. Rehevöitymistä aiheuttavat turvetuotanto, metsäojitus, maatalous sekä asumisen aiheuttama hajakuormitus. Näitä rajoitetaan pääosin vapaaehtoisin toimin.
Lähteet muokkaa
- Ympäristökeskus
- Aiheesta Iijokiseutu-lehdessä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kunnostushankkeista ympäristöpiirissä
Viitteet muokkaa
- ↑ Siuruan ja Kollajan allashankkeet Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 22.5.2011.