Käkövesi (Ruokolahti)

Käkövesi on lahti varsinaisessa Saimaan itäosassa Etelä-Karjalan Ruokolahdella ja Etelä-Savon Puumalassa. Se on haarautuvan lahden pohjoisosa ja sen toista haaraa kutsutaan Kyysmänlahdeksi.

Käkövesi (lahti: Saimaa)
Käyhkään kanava
Maanosa	Eurooppa
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Etelä-Karjala, Etelä-Savo
Kunnat	Ruokolahti, Puumala
Koordinaatit	61°25′01″N, 28°21′42″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Vuoksen vesistö (04)
Valuma-alue	Ala-Saimaan lähialue (04.112)
Järvinumero	ei omaa numeroa (sisältyy 04.112.1.001)
Mittaustietoja (lahti)
Pinnankorkeus	75,8 m
Pituus	13 km
Leveys	2 km
Suurin syvyys	29 m
Saaria	123
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantietoa

Käkövesi on noin 13 kilometriä pitkä ja 0,1–3,1 kilometriä leveä lahti. Lahdensuu sijaitsee Petraselän itäpuolella ja Myhkiönselän pohjoispuolella, jossa Luukkosenniemen ja Pataniemen väliin jää 0,5 kilometriä leveä saaristoinen aukko. Lahdensuuta suojaa läntisiltä tuulilta Patasaari ja Hätinsaari. Lahdensuun takana aukeaa ensin pieni Lehmiselkä, josta Kyysmänlahti työntyy kaakkoon ja Käkövesi pohjoiseen päin. Lahtien väliin jää kymmenkilometrinen niemi.

Käkövesi voidaan katsoa alkavan Lehmiselältä, mutta lahti kapenee Luukkolansaaren kohdalla 800 metrin leveässä salmessa. Salmen jälkeen lahden vasemmalla sivulla aukeaa Lummuslahti ja pieni Kuhalahti. Tiitanniemen ja Mariniemen takana tulee seuraavaksi Kopinselkä. Sen itärajana voidaan pitää Haapasaari ja Kotkatsaari, joiden takana aukeaa Veitsiniemenselkä. Se ulottuu 100 metriä leveään Kuosmanvirtaan asti. Sen takana sijaitsee Akolahti, joka kaakkoon jatkuva lahdenosa on saarien rikkoma lahdenpohjukka. Siitä voidaan mainita Majosaaren eri puolilla olevat Siitiinlahti ja Syväsalmi. Lahdenpohjukaa kutsutaan Lahnalahdeksi. Majosaaren itäpuolella kapenee pieni lahdelma Käyhkään kanavaksi. Siitä voi kulkea pienellä veneellä Polosselän puolelle ja siitä edelleen Pihlajaveden Ummistonvedelle.

Lahdessa on kartasta laskettuna 123 saarta ja luotoa. Lehmiselän ympäristöstä voidaan mainita Iso Mäntysaari, Iso Pimiäsaari, Pukkisaari, Viitasaari ja Herasaaret. Kopinselällä ovat seuraavat suuret saaret, joita ovat Poikpuoleinen, Pöntönsaari, Kotkatsaari, Haapasaari ja Marjosaari. Veitsiniemenselällä Pykäläniemen kohdalla on saariryhmä, johon kuuluvat Korpsaari, Kaurasaari, Korkiasaari, Louhusaari ja Oritsaari. Käköveden perukalla on suurin saari Marjosaari, joka muodostuu kahdesta toisiinsa maatuneesta saaresta, joiden osia kutsutaan edelleen Pieni- ja Iso Marjosaareksi.

Lehmiselällä on lahden syvin kohta aivan Kyysmänlahden suulla Pukkisaaren edessä olevassa syvänteessä. Lahti on sitä matalampi mitä idemmäksi mennään. Paikallisia syvänteitä löytyy esimerkiksi Kotkatsaaren lounaispuolella (14 metriä) ja Veitsiniemenselän kapeikossa (23 metriä). Lahden pohjukassa vettä on yleensä alle 10 metriä.

Lahden rannalla ei ole varsinaisia kyliä. Sen sijaan on entisiä kyliä tai kulmakuntia, jossa on asutusta jäljellä korkeintaan muutama talo eikä aina edes peltomaata. Tällainen on kantatien 62 varrella sijaitseva Käyhkää. Sen pohjoispuolelta haarautuu länteen päin kulkeva kylätie, jonka varrella sijaitsee rannan läheisyydessä Talkkuna, Mailahti, Karkia ja Mariniemi. Tie kiertää Salmentaustan kautta Luukkolansaareen, jossa sijaitsee Livunniemi. Käyhkään eteläpuolelta menee toinen kylätie Käköveden ja Kyysmänlahden väliseen niemeen. Tien loppupäässä sijaitsee kulmakunta Koppi. Puumalan ja Ruokolahden välinen kuntaraja kulkee ensin Lehmiselän poikki Kopinselälle, josta se kääntyy Karkian ja Mailanden välistä rantaan ja kohti pohjoista.

Historiaa

Vielä 1960-luvulla oli metsien ojittaminen alkamassa ja vuoden 1971 peruskartassa oli lahden etelä- ja pohjoispuolella oli ojitettuina luontaisten purojen kosteikot. Kaikissa kulmakunnissa viljeltiin vielä 1970-luvun alussa maatilojen peltomaita . Vuoden 1987 peruskartassa oli heikompia peltopalstoja jo metsitetty ja tämä koski erityisesti lähes kaikkia Talkkunan peltomaita.

Vesistösuhteet

Käkövesi kuuluu Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Suur-Saimaan alueella (04.1) Ala-Saimaan alueeseen (04.11), johon Ala-Saimaan lähialue (04.112) kuuluu. Tässä artikkelissa ei oteta kantaa Käyhkään kanavan virtaamiin ja sen vaikutuksista Käköveden valuma-alueeseen. Sen sijaan voidaan luetella vesistöjä, jotka laskevat suoraan Käköveteen. Kylliönoja on Kylliönjärven (114 ha) Haamulammen (4 ha) kautta Karkiaan laskeva laskuoja. Sen valuma-alueeseen kuuluu Ahvenlammen (2 ha) ympäristöstä monia pieniä lampia. Toinen pohjoisrantaan laskeva oja on Suuren Vasemusjärven (10 ha) laskuoja. Vesistöketjun pääuomassa ovat Säynätjärvi (114 ha) ja Pieni Vasemusjärvi (2 ha). Säynätjärveen laskee Tiitanjoki, jonka kautta laskevat Musta Ruokojärvi (51 ha) ja Valkia Ruokojärvi (31 ha). Säynätjärven laskujokeen yhtyy koillisesta tuleva Suuren Haukkalammen (7 ha) valuma-alueen vedet. Etelärantaan laskee Kotkatsaaren eteen Apaalahteen Armijärven (71 ha) laskuoja. Sen valuma-alueeseen sisältyvät myös Suuri Kortetjärvi (8 ha) ja Pieni Kortetjärvi. Lahnalahteen laskee Korkiakoskenoja, jolla on Käköveteen laskevista ojista suurin valuma-alue. Osa sen vedestä on peräisin Tuomalankankaalta ja Palokankaalta, jotka kuuluvat toiseen Salpausselkään. Valuma-alue on suovaltainen ja suo-ojista kertyy suuri osa valuma-alueen vesistä. Alueella sijaitsee esimerkiksi Vaarjärvi (9 ha), Suuri Karvalampi (2 ha) ja Pieni Karvalampi.

Vedet poistuvat Käkövedestä Petraselälle, sieltä eteläiselle Suur-Saimaalle ja Imatralla Vuoksen kautta Laatokkaan ja se edelleen Suomenlahteen.