Iso-Löytänä
Iso-Löytänä on Keski-Suomessa Saarijärvellä Löytänänrannassa sijaitseva järvi.[1][2]
| Iso-Löytänä | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Saarijärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Mahlunjärven alue (14.62) |
| Tulopuroja | Kantalaisenpuro, Pajupuro, Jouhteenpuro, Sammalpuro |
| Laskupuro | Kaihlapuro Kaihlalampeen |
| Järvinumero | 14.629.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 138,3 m [1] |
| Pituus | 3,9 km [1] |
| Leveys | 1,8 km [1] |
| Rantaviiva | 13,364 km [2] |
| Pinta-ala | 2,97904 km² [2] |
| Tilavuus | 0,01636727 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 5,49 m [2] |
| Suurin syvyys | 17,1 m [2] |
| Valuma-alue | 47,9 km² [3] |
| Saaria | 2 [1] |
 Iso-Löytänä |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaIso-Löytänä on 3,9 kilometriä pitkä, 1,8 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 298 hehtaaria eli 3,0 neliökilometriä. Sitä ympäröi mäet ja kumpareet. Suurin niistä on Sikamäki, joka on osa Kalmarinselän ja Iso-Löytänän erottavaa pitkää harjannetta. Harjanteen rinteen laskevat järven länsirantaan paikoin jyrkästikin. Sikamäki kohoaa yli 215 metrin mpy. korkeuteen eli 77 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Järven itärannasta työntyy järvelle 500 metriä pitkä Jauhoniemi, joka jakaa järven pohjois- ja eteläosaan. Järven rantaviiva on muuten varsin selkeäpiirteinen, vaikka eteläosasta voi nimetä Kaihlalahden, Saunaniemen ja Kuikanlahden, sekä pohjoisosasta Sammallahden, Matoniemen ja Heinälahden. Järvellä on kartan mukaan kaksi saarta, jotka sijaitsevat järven eteläosassa. Ne ovat Selkäsaari ja Kaihlalahden suulla sijaitseva Multaluoto.
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 16,37 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 5,5 metriä. Sen syvänne sijaitsee Sammallahdella ja siinä on 17,1 metriä syvää [4]. Syvänteen ympärillä kilometrin pituinen laaja syvänne, jossa on yli 10 metriä vettä. Eteläosassa on myös kilometrin pituinen vastaava syvänne, mutta se on kapea. Heinälahdella on vesi matalaa.
Järven rantaviivan pituus on 13,4 kilometriä. Kartasta katsoen järven rantaviivasta on korkeintaan neljännes peltomaata. Rantaan ulottuvia peltomaita löytyy pääasiassa Kaihlalahdelta, Kuikanlahdelta, ja Matoniemeltä Heinälahteen. Rannikolla sijaitsee kymmenisen maatilaa tai muuta kiinteää asutusta, ja rannoilla on arviolta 25 vapaa-ajan asuntoa. Valtatie 13 kulkee järven pohjoispuolelta ohitse. Siitä haarautuu itärantoja seuraamaan Löytänänrannan kautta kulkeva kylätie. Länsirantoja seuraa kauempana vesirajasta kulkeva Koskenkylän tielle johtava kylätie. [1][2][5][6]
Vesistösuhteet
muokkaaJärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Mahlunjärven alueella (14.62), jonka Iso-Löytänän valuma-alueeseen (14.629) järvi kuuluu. Iso-Löytänän valuma-alueen pinta-ala on 47,9 neliökilometriä [3]. Iso-Löytänä laskee Kaihlapuroa myöten ensin Kaihlalampeen (4 ha), sitten puroa myöten Tarvalampeen (3 ha), josta se jatkaa Tarvopuroa myöten yhtyen Kalmujokeen. Järven vedenpinnan korkeus on 138,3 metriä mpy ja Kalmunjoen 124,7 metriä mpy., joten lakupurolle tulee pudotusta 13,6 metriä.[1][7]
Iso-Löytänään tulee eri suunnilta pieniä puroja, joista karttoihin on merkitty nimellä ainakin Jouhteenpuro, Kantalaisenpuro, Sammalpuro ja Pajupuro. Sammalpuron valuma-alueella sijaitsee Tervalampi (2 ha). Kantalaisenpuroon laskee useiden järvien ja lampien laskuojat. Heti alajuoksulla siihen yhtyy Iso-Löytänän läjialueelta Pieni-Löytänän (9 ha) ja Alajärven (22 ha) yhteinen laskuoja. Niiden pohjoispuolella kulkee Puustinharju, jonka pohjoispuolella sijaitsee Honkalampi (1 ha). Vaikka sillä ei ole laskuojaa Iso-Löytänään, luetaan se kuitenkin mukaan sen valuma-alueeseen. Kantalaisenpuroon yhtyy kaakosta tuleva sivuoja, jonka valuma-alueella sijaitsee pieni ja kaukainen Rauskalampi (1 ha). Keskijuoksulla siihen yhtyy Kalatonlampi (2 ha) ja yläjuoksulla Ylä-Jokilampi ja Ala-Jokilampi (1 ha). Näihin laskee erikseen Kaitanen (10 ha) ja Saarinen (68 ha) omia puroja myöten. Saariseen tulee vielä Rimminlammen ja kauempaa Kaivantolammen vedet. Seuraavat neljä järveä kuuluvat kartan korkeuskäyrien perusteella edellisten kanssa samaan valuma-alueeseen. Ne ovat Hoikanlampi (3 ha), Hoikanlampi (4 ha), Mätäsjärvi (38 ha) ja Suolampi (1 ha). Vastaavalla tavalla epäselviä ovat keskijuoksun korkeudella sijaitsevien järvien kuuluminen valuma-alueeseen. Ne ovat Lehmilampi (3 ha), Pieni Lehmilampi, Tuomilampi (2 ha), Valkoinenlampi (1 ha), Haukilampi (3 ha), Pitkälampi, Kalliolampi ja Saunalampi. Näiltä puuttuu selvä pintavesiyhteys esimerkiksi Kantalaisenpuroon.[1][7]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h Iso-Löytänä, Saarijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.6.2023.
- ↑ a b c d e f g Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 13.6.2023.
- ↑ a b VALUE (Valuma-alueen rajaustyökalu KM10) ymparisto.fi. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.6.2023.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.6.2023.
- ↑ Iso-Löytänä, Saarijärvi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.6.2023.
- ↑ Iso-Löytänä, Saarijärvi (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.6.2023.
- ↑ a b Iso-Löytänä (14.629.1.003) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.6.2023.