Havanganjärvi
Havanganjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Virroilla Vaskivedellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.[2][1]
Havanganjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Virrat |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Tarjanneveden alue (35.41) |
Laskuoja | Tyrkönoja [1] |
Järvinumero | 35.416.1.003 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 105,1 m [1] |
Rantaviiva | 13,441 km [2] |
Pinta-ala | 1,73403 km² [2] |
Keskisyvyys | 6,5 m [3] |
Suurin syvyys | 29 m [4] |
Valuma-alue | 64,59 km² [3] |
Saaria | 6 [1] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Maantietoa
muokkaaJärven pinta-ala on 173 hehtaaria eli 1,7 neliökilometriä. Se on 4,2 kilometriä pitkä ja 1,0 kilometriä leveä. Järvi sijaitsee luode-kaakko-suunnassa ja se on kaakkoispäässä leveämpi kuin luodepäässä. Järven kummallakin rannalla on korkeita mäkiä, jotka näkyvät järvelle. Lounaispuolella kohoavat pohjoispäässä Isomäki 40 metrin korkeuteen, Vehmasvuori lähes 40 metrin korkeuteen ja eteläpäässä Tyrkönvuori ja Raiskinkallio lähes 60 metrin korkeuteen. Järven koillispuolella kohoaa järven keskivaiheella peltojen takana Penkkimäki 45 metrin korkeuteen ja Kortesuonmäki 35 metrin korkeuteen. Pohjoispäässä sijaitsee vielä Mattilanvuori, joka kohoaa kauempana 55 metrin korkeuteen. Järven luoteispää on matalaa ja ruovikkoista ja sen rannat ovat suomaata ja kosteikkoa.[2][1]
Järvessä on kartan mukaan kuusi saarta. Viisi saarista sijaitsevat suurimman Isosaaren kanssa yhdessä järven kaakkoispuoliskossa. Isosaari on yli 300 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Sen pinta-ala on 3 hehtaaria. Muut neljä saarta ovat Heikinkari, Vesikorvenkari, Selkäkari ja yksi kartassa nimetön saari (Mäntykari). Järven luoteispuoliskossa sijaitsee Huvisaari. Järvelle on ilmoitettu kaksi erilaista syvyysarvoa, jotka ovat 30 metriä [3] tai 29 metriä [4] mpy. Järven pohjoisosa on matalmpi kuin sen eteläosa.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 13,4 kilometriä ja sen rannat ovat puoliksi metsämaata ja peltomaata. Eteläosissa järven rannat viettävät veteen päin, mutta muualla ovat rannat alavia. Järven ympäristössä on asutus haja-asutusta, vaikka hieman kauempana on Vaskivesi merkitty karttaan taajamaksi, joka ulottuu haja-asutuksena järven kaakkoisrantaan. Järven keskikohdalla sijaitsee koillisrannalla Havangankylä ja järven luoteispäässä on etäämpänä Pirttikylä. Haja-asutus muodostuu noin 102 taloudesta, josta noin 10 on maatiloja. Rannoille ja lähiympäristöön on rakennettu noin 110 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet kantatieltä 65 tai siitä haarautuvilta ja Pirttikylälle johtavilta maanteiltä.[2][1][5][6]
Luontoarvoja
muokkaaVedenlaatu
muokkaaJärven valuma-alueella on metsämaata, peltomaata ja tulo-ojan Havanganojan valuma-alueella on suota, turvetuotantoalueita ja metsää. Järven lähialue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta, missä on myös runsaasti loma-asutusta. Järven vedenlaatua seurataan veloitetarkkailuna turvetuotannon aiheuttamien haittavaikutuksien varalta. Pihtinevan tuotantoalueen kuivatusvesiä on johdettu Isonevalle, joka on suodattanut itseensä suurimman ravinnekuormituksen. Jos Isoneva otetaan turvetuotannon piiriin, muuttuu tilanne Havanganjärven osalta.[4][6][7][8]
Järven vedenväri on ruskeaa ja sen vesi on runsashumuksista. Humusta joutuu veteen lähinnä tulo-ojien tuomana. Veden happamuustaso on laskenut hieman johtuen veden puskurikyvyn lievästä heikkenemisestä. Kesällä 2016 veden happamuustaso laski alusvedessä arvon pH 6,0 alle. Päällysvedessä pH-arvot olivat lähempänä normaalia, sillä vedenpinnan tuntumassa levien yhteyttäminen nosti pH-arvoja. Veden ravinnekuormitus on viime vuosien aikana lievästi kohonnut. Tämä ilmenee levien määrän selvänä lisääntymisenä. Kokonaisfosforipitoisuus on lievästi kohonnut ja kokonaistyppipitoisuus on pysynyt luontaisen humusjärven tasolla. Veden happitilannetta voidaan pitää tyydyttävänä. Päällysvedessä happitilanne on hyvä, sillä yleensä järven happipitoisuudet ovat myös olleet hyviä. Sekä kesällä että jään alla talvella hapen kylläisyysaste kuitenkin laskee 70–75 prosenttiin. Alusvedessä happipitoisuus putoaa vielä tästäkin selvästi. Kesällä alusveden kylläisyysaste on keskimäärin 46 % ja talvella 22 %. Alusveden tilanne laskee happitalouden tasoa hyvästä tyydyttävään. Havanganjärvi soveltuu edellä luetelluista syistä tyydyttävästi virkistyskäyttöön.[4]
Eläimistö ja kasvisto
muokkaaJärvessä elää ainakin hauki, kuha, siika, lahna, särki, ahven, kuore, muikku, made, kiiski, ankerias ja kivisimppu. Järvellä kalastetaan verkoilla, uistelemalla ja pilkkimällä. Yleisimmät saalislajit ovat hauki, ahven ja kuha. Myös jokirapua esiintyy hieman. Järvellä ei ole tehty lintulajien selvitystyötä. Paikallisten mukaan vesiluntujen määrä on runsasta ja järvellä harrastetaan vesilintujen metsästystä.[3]
Kasvillisuusselvityksen mukaan pääosa kasvistosta on tyypiltään runsasrainteisen järven lajeja ja ravinnepitoisuudesta riippumattomia lajeja. Järviruoko, järvikorte, siimapalpakko, uistinvita, ulpukka ja isolumme. Uimarannan läheltä on löydetty vaalealahnanruohoa ja Huvisaaren eteläpäässä kasvaa järvikaislaa ja kahdella paikalla leveäosmankäämiä.[3]
Järven historiaa ja sen kunnostushanke
muokkaaJärven laskuojassa on sijainnut säännöstelypato 1800-luvulta asti, jolla on säädelty järvessä olevaa vedenmäärä myllyä, höylää ja sahaa varten. Näiden toiminta on loppunut 1970-luvulla myllyn ja 1980-luvulla sahan ja höylän osalta. Padon puurakenteita on uusittu 1990-luvulla. Koska järveä ei enää aktiivisesti säännöstellä, laskee järven etenkin kesäisin varsin alhaalle. Vuonna 2013 saatiin lupa korvata säännöstelypato kahdella kiinteällä pohjapadolla, joka muotonsa perusteella säätelee laskuojan virtaamia. Näin toivotaan keskivedenkorkeuden nousevan pysyvästi. Hanke valmistui vuonna 2015. Mittausten mukaan keskivedenkorkeus onkin noussut 14 senttimetriä ja alimpien korkeudet 53 senttimetriä.[3][6]
Vesistösuhteet
muokkaaJärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen (35.4) Tarjanneveden alueella (35.41), jonka Havanganjärven valuma-alueeseen (35.416) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 105,1 metriä mpy. Järvi sijaitsee Tarjanneveden alueen latva-alueilla, minkä takia sen läpi virtaa vähän vettä. Se on valuma-alueensa pääjärvi, johon laskee suoraan tai välillisesti kuusi yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Huomattavin niistä on Iso Valkeajärvi (50 ha), joka laskee siihen kaakosta lyhyttä ojaa myöten. Pohjoisempaa tulee Pirttijärven (7 ha) laskuoja Pahaoja, joka yhtyy ensin Korvenojaan ja tämä heti Havanganojaan, mikä laskee Havanganjärven luoteispäähän. Havanganoja alkaa Ylä-Havangasta, joka kokoaa yläjuoksulla alueiden ojia.[1][9] Iso Koirajärvi (2 ha) laskee soiden kautta Havanganojaan ja Karttiperän Kalliojärvi (2 ha) ja Pitkäjärvi (1,5 ha) laskevat järveen Luomanojan kautta.
Järven laskuoja on Tyrkönoja, joka laskee Pohjalammien läpi Vaskiveden Tyrkönlahteen.[1][9]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j Havanganjärvi, Virrat (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c d e f g Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 13.11.2018.
- ↑ a b c d e f Virtain kaupunki: Havanganjärven kunnostaminen (Arkistoitu – Internet Archive), Virrat, 21.8.2013, viitattu 16.11.2018
- ↑ a b c d Havanganjärvi 06.10.2016. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 16.11.2018.
- ↑ Havanganjärvi, Virrat (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c Virtain kaupunki: Vesistöhankkeet, 2018
- ↑ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto: Pihtinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus (PDF), Virrat, 2.2.2007, viitattu 16.11.2018
- ↑ Heinämäki, Larissa & Lavaste, Katri & Aalto, Matti & Hutri, Harri: Muistutus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon Vapo Oy:n Isonevan turvetuotannosta, 17.12.2012, viitattu 16.11.2018
- ↑ a b Havanganjärvi (35.416.1.003) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.11.2018.
Aiheesta muualla
muokkaa- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. (Tutkimusraportti 160) Espoo: Geologinen tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-690-894-2 ISSN 0781-4240 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.10.2022).