Hanukka

juutalainen juhla

Hanukka (hepr. ‏חנוכה‎) on juutalainen temppelin uudelleenvihkimisen ja valon juhla, jota vietetään marras–tammikuussa. Se alkaa juutalaisen kalenterin mukaan kislev-kuun 25. päivänä ja kestää kahdeksan päivää. Jokaisen päivän iltana sytytetään kynttilöitä yhdeksänhaaraiseen kynttelikköön eli hanukiaan.

Hanukkapöytä, jolla hanukka-kynttelikköjä (hanukia) ja dreidel-hyrriä.

HistoriaMuokkaa

Hanukalla muistetaan Syyrian kreikkalaisia vastaan käytyä makkabilaiskapinaa ja välillä häpäistyn Jerusalemin temppelin vuonna 165 eaa. tapahtunutta uudelleen vihkimistä, josta kerrotaan ensimmäisessä ja toisessa makkabilaiskirjassa.[1][2]

Kun makkabilaiset olivat vihkineet temppelin uudelleen käyttöön, he juhlivat vuonna 164 eaa. sukkotia seitsemän päivän ajan kislevkuun 25. päivästä alkaen. Juutalainen historioitsija Josephus viittasi juhlaan 250 vuotta myöhemmin ”valon juhlana” mutta ei hanukkana. Sata vuotta myöhemmin juhlaa oli jo alettu kutsua hanukaksi, joka tarkoittaa vihkimistä. Mišnassa ei vielä tuolloin ollut annettu tarkkaa tietoa juhlan viettotavoista. Babylonialaisen Talmudin Gemarassa eli Mišnan kommentaarissa juhlatapahtumista kerrotaan kolmella rivillä ja juhlan viettoon liittyvästä kynttilöiden sytyttämisestä kolmen sivun verran. Talmudissa on lisäksi nykyisinkin kerrottava tarina ihmeestä, jossa pieni määrä öljyä paloi kahdeksan päivän ajan. Tätä ihmetarinaa käytetään perustelemaan sitä, miksi hanukan viettäminen on niin tärkeää.[1]

Hanukka sai uutta merkitystä sionismin nousussa uudella ajalla. Puolustautuessaan Palestiinassa hyökkääjiä vastaan juutalaiset uudisasukkaat samastuivat muinaisiin juutalaistaistelijoihin. Holokaustin jälkeen juutalaiset saivat jälleen uuden syyn juhlistaa sorrosta vapautumista sekä identiteettiään, itsenäisyyttään ja uskonnollista vapauttaan.[1]

ViettäminenMuokkaa

Hanukan keskeinen rituaali on kynttilöiden tai öljyjen sytyttäminen jokaisena iltana yhdeksänhaaraiseen kynttelikköön eli hanukiaan. Ensimmäisenä iltana auringonlaskun jälkeen sytytetään yksi valo, toisena kaksi ja niin edelleen, kunnes viimeisenä iltana sytytetään kahdeksan valoa. Kynttelikön yhdeksättä paikkaa käytetään vain apuvalona. Valojen on tarkoitus palaa vähintään puoli tuntia joka ilta. Kynttelikkö sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan paikalle, josta se näkyy ulos, kuten ikkunalle tai eteiseen.[3]

 
Latkes-letut ovat hanukkaruokaa.

Jokaisena hanukkailtana lausutaan kaksi rukousta. Aškenasijuutalaiset nauttivat öljyssä paistettuja latkes-perunalettuja ja sefardijuutalaiset hillomunkkeja. Työtä ei juutalaisen lain mukaan saa tehdä tunnin aikana kynttilöiden sytyttämisestä[4]. Sinä aikana lapsille kerrotaan hanukasta, ja perheissä pelataan pelejä, lauletaan perinteisiä ja uudempia lauluja sekä annetaan lahjoja, kuten suklaakolikoita. Suosittu perinne on dreidel-hyrrän pyörittelypeli. Jotkut koristelevat kotinsa juhlan ajaksi.[3]

AjankohtiaMuokkaa

Hanukka alkaa kislev-kuun 25. päivän auringonlaskun aikaan ja päättyy tasan kahdeksan päivää myöhemmin. Sen ajankohta länsimaisen kalenterin mukaan vaihtelee vuosittain:[5]

  • 2020: 10. joulukuuta – 18. joulukuuta
  • 2021: 28. marraskuuta – 6. joulukuuta
  • 2022: 18. joulukuuta – 26. joulukuuta
  • 2023: 7. joulukuuta – 15. joulukuuta
  • 2024: 25. joulukuuta – 2. tammikuuta
  • 2025: 14. joulukuuta – 22. joulukuuta

LähteetMuokkaa

  1. a b c The History of Hanukkah My Jewish Learning. Viitattu 2.11.2020.
  2. Juutalainen vuosi ja juhlapyhät Helsingin juutalainen seurakunta. Viitattu 2.11.2020.
  3. a b How to Celebrate Hanukkah At Home My Jewish Learning. Viitattu 2.11.2020.
  4. Eliyahu Kitov: Working on Chanukah (The Maharil writes that it is a tradition that no work is done while the Chanukah lights are burning.) chabad.org. Viitattu 10.1.2021.
  5. When Is Hanukkah (Chanukah) Celebrated in 2020, 2021, 2022, 2023, 2024 and 2025? Chabad.org. Viitattu 2.11.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.