Juutalaiset juhlapäivät

Juutalaiset juhlapäivät juontavat juurensa usein Toorasta. Ne on lueteltu muun muassa kolmannessa Mooseksen kirjassa. Muita juhlapäiviä on myöhemmin lisätty uudempien juutalaisten historian merkkitapahtumien muistoksi.

Pääsiäisen eli pesahin vietto huipentuu perinteiseen seder-illalliseen
Lehtimajoja Jerusalemissa juutalaisten lehtimajajuhlan, sukkotin aikaan

Juutalaiset juhlapäivät noudattavat juutalaista kalenteria eivätkä siksi osu gregoriaanisessa kalenterissa vuoden tietyille päiville. Juutalaisille päivä alkaa auringon laskiessa, ja juhlaa edeltävän päivän ilta ("erev") lasketaan juhlaan kuuluvaksi.

Toorassa säädetyt juhlatMuokkaa

Toorassa säädettyihin juhliin liittyy roš hodešia lukuun ottamatta rajoituksia, jotka muistuttavat sapattiin liittyviä työnteon kieltoja. Toorassa säädettyinä juhlina rukoillaan ylimääräinen musaf-rukous, joka vastaa Toorassa mainittua ylimääräistä musaf-uhria. Israelin ulkopuolella näitä juhlia vietetään aina kaksi päivää, kun Israelissa kaikki muut paitsi roš hašana kestävät vain yhden päivän.

Rabbiinitradition säätämät juhlatMuokkaa

Muita juhlapäiviäMuokkaa

Israelin valtion perustamisen jälkeen juutalaiset ovat ottaneet käyttöön joitakin uusia juhlapäiviä.

Katso myösMuokkaa

  • sapatti eli šabbat
  • bar mitsva - juhla, jossa poika tulee uskonnollisesti täysi-ikäiseksi
  • bat mitsva - bar mitsvaa vastaava juhla tytöille