Wikipedia

George Floydin kuolema

yhdysvaltalaisen mustan miehen kuolema Minneapolisissa 25.5.2020 poliisin pidätyksessä
(Ohjattu sivulta George Floyd)

George Floyd (14. lokakuuta 1973 – 25. toukokuuta 2020) oli mustaihoinen mies, joka kuoli Minneapolisissa 25. toukokuuta 2020 pidätystilanteessa, kun valkoihoinen poliisi Derek Chauvin painoi häntä polvellaan niskasta asfalttiin yli yhdeksän minuutin ajan. Ennen pidätystilannetta Floydia oltiin epäilty väärennetyn rahan käytöstä. Floyd makasi maassa käsiraudoissa kasvot alaspäin.[1][2][3]

George Floydin kuolema
George Floyd -graffiti Berliinissä, Saksassa
George Floyd -graffiti Berliinissä, Saksassa
Paikka Minneapolis, Yhdysvallat
Ajankohta 25. toukokuuta 2020
kello 20.01–21.25 (CDT)
Iskutyyppi poliisiväkivalta
Kuolleita 1
Epäilty/epäillyt Derek Chauvin
Tekoväline polvi, käsiraudat

Useat kadulla kulkeneet ihmiset kuvasivat Floydin kuolemaan johtaneen tilanteen, ja tallenteita näytettiin yhdysvaltalaisilla uutiskanavilla sekä verkkosivustoilla. Kaikki neljä tapaukseen liittynyttä poliisia irtisanottiin työsuhteestaan seuraavana päivänä.[4] Alustavan ruumiinavausraportin mukaan Floydista ei löytynyt ruumiillisia merkkejä tai todisteita, joiden perusteella hän olisi kuollut hapenpuutteeseen tai tukehtumiseen. Myöhemmin kahden eri ruumiinavausraportin mukaan Floydin kuolema johtui henkirikoksesta, vaikkakin eri kuolemansyistä.[5] Derek Chauvin todettiin huhtikuussa 2021 syylliseksi kaikkiin kolmeen syytekohtaan ja hänet tuomittiin toisen ja kolmannen asteen murhasta sekä taposta. Suomessa rikokset vastaisivat lähinnä tappoa ja kuolemantuottamusta.[1]

Floydin kuolema on synnyttänyt maailmanlaajuisia mielenosoituksia poliisiväkivaltaa, poliisin rasismia ja vastuun puutetta vastaan.[6]

Tapahtumat muokkaa

George Floyd oli kuollessaan 46-vuotias. Illalla 25. toukokuuta 2020 hän asioi Cup Foods -nimisessä kaupassa ostaen askin tupakkaa 20 dollarin setelillä. Kaupan työntekijä uskoi, että seteli oli väärennetty ja soitti hätänumeroon kello 20.01. Kaupan työntekijä sanoi Floydin kieltäytyneen antamasta tupakkarasiaa takaisin ja että hän vaikutti humalaiselta.[7]

Poliisi saapui paikalle kello 20.08. Floyd oli kahden muun henkilön kanssa pysäköidyssä autossa. Poliisi Thomas Lane kysyi, oliko Floyd päihtynyt, ja Floyd vastasi ottaneensa huumausaineita aiemmin mutta olevansa nyt paremmassa kunnossa. Lane otti aseensa esiin ja käski Floydia nostamaan kätensä ylös. Tämän jälkeen hän veti Floydin ulos autosta. Floyd vastusteli käsirautojen laittamista mutta muuttui suostuvaisemmaksi niiden laittamisen jälkeen. Floydille selitettiin, että hänet on pidätetty väärennetyn rahan käytöstä. Floyd siirrettiin poliisiauton takapenkille, jolloin hän alkoi huutaa, ettei pysty hengittämään ja selitti olevansa klaustrofobinen. Hän onnistui karkaamaan takapenkiltä toisesta ovesta. Poliisit päättivät kutsua paikalle ambulanssin.[7]

Nyt tilanteeseen puuttui myös poliisi Derek Chauvin, joka pakotti Floydin maahan, johon Floyd kaatui vatsalleen maaten ja edelleen käsiraudoissa. Poliisit alkoivat pidätellä Floydia maassa ja sivulliset alkoivat kuvata tilannetta. Chauvin pidätteli Floydia vasen polvi Floydin päällä ja niskalla. Ulkopuolisten kuvaamalla videolla Floyd toistaa jälleen useaan otteeseen, ettei hän pysty hengittämään.[7]

Ulkoisia videoita
  Video Chauvinista pitämästä polveaan Floydin päällä ja niskalla YouTubessa (10 min 8 s)

Noin kuuden minuutin jälkeen Floyd lakkasi reagoimasta. Ulkopuoliset vaativat poliiseja kokeilemaan hänen pulssiaan. Pulssia kokeili lopulta poliisi Kueng, joka ei tuntenut pulssia. Chauvin piti kuitenkin jalkansa Floydin niskalla tämänkin jälkeen ja kaikkiaan 8 minuutin ja 46 sekunnin ajan. Hän otti polvensa pois kello 20.27. Liikkumaton Floyd vietiin paareilla ambulanssiin ja edelleen Hennepinin piirikunnan terveyskeskukseen. Tunti myöhemmin hänet julistettiin kuolleeksi.[7]

Myöhemmin esiin tulleiden oikeudenpöytäkirjojen perusteella poliisit olivat huolestuneita maassa pidetyn Floydin voinnista, ja toinen heistä kysyi Chauvinilta, että pitäisikö Floyd kääntää kyljelleen. Tähän Chauvin vastasi, että: ”Jos hän kärsii kohtauksesta, niin parempi pitää hänet mahallaan.”[8]

Ruumiinavaukset muokkaa

Chauvinia vastaan nostetun rikoskanteen mukaan Floyd ei kuollut hapenpuutteeseen tai kuristamiseen. Hennepinin piirikunnan oikeuslääkärin tekemän alustavan ruumiinavauksen mukaan Floyd kuoli poliisin kovakouraisuuden, piilevien terveysongelmien sekä ”hänen elimistössään mahdollisesti olevien päihdeaineiden” vuoksi.[9] Oikeuslääkäri julkaisi 1. kesäkuuta päivitetyn ruumiinavausraportin, jossa todetaan Floydin kuolinsyyn olleen ”sydäninfarkti, joka oli seurausta lainvalvojan kohdistamasta puristuksesta niskaan”. Lisäksi oikeuslääkärin mukaan Floydilla oli valtimonkovettuma- ja verenpainetauti sekä fentanyylipäihtymys ja viitteitä viimeaikaisesta metamfetamiinin käytöstä.[10] Floydilla oli myös covid-19-tartunta.[11]

Floydin omaisten tilaaman riippumattoman ruumiinavauksen mukaan Floyd kuoli pitkäaikaisen paineen aiheuttamaan tukehtumiseen.[9] Ruumiinavauksen suorittaneiden lääkäreiden mukaan niskaan ja selkään kohdistunut paine esti veren virtaamisen Floydin aivoihin.[12]

Mielenosoitukset ja seuraukset muokkaa

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
 
Palava minneapolislainen poliisiasema 28. toukokuuta.
Pääartikkeli: Black Lives Matter

Poliisiväkivallan vastustajat osoittivat mieltään Minneapolisissa tapauksen jälkeen.[13] Aluksi rauhanomainen mielenosoitus muuttui lopulta mellakaksi,[14] jonka yhteydessä poltettiin muun muassa poliisiasema. Monmouthin yliopiston tekemän kyselyn mukaan 54 prosenttia amerikkalaisista piti poliisiaseman polttamista oikeutettuna.[15]

Poliisi käytti 28. toukokuuta 2020 kyynelkaasua mielenosoittajiin, jotka heittelivät kiviä[16] sekä polttivat ja ryöstivät liikkeitä.[17] Mielenosoitukset laajenivat seuraavina päivinä moniin muihinkin Yhdysvaltain kaupunkeihin, ja samalla muuttuivat entistä väkivaltaisemmiksi.[18][19][20][21] Tämän vuoksi muun muassa Georgia, Kentucky, Colorado, Texas, Wisconsin, Ohio, Utah ja Washington D.C. hälyttivät kansalliskaartin paikalle tilanteen rauhoittamiseksi.[22] Lisäksi Atlantassa, Chicagossa, Louisvillessa, Denverissä, Miamissa, Philadelphiassa ja Milwaukeessa määrättin ulkonaliikkumiskieltoja.[22] Presidentti Donald Trump totesi, että asevoimilla on valmius tarvittaessa tukahduttaa mellakat.[23]

Poliittisten ääripäiden toiminta muokkaa

Yhdysvaltain eri osavaltioiden viranomaiset epäilivät, että äärivasemmistolaiset ja -oikeistolaiset liikkeet pyrkivät tietoisesti kärjistämään mielenosoituksia mellakoiksi. Presidentti Trump nimesi esimerkiksi Antifan mellakoiden lietsojaksi. Yhdysvaltain viranomaiset kertoivat tutkivansa, oliko ulkomailta tullut disinformaatiota, jonka tarkoituksena oli lietsoa väkivaltaisuuksia.[24]

30. toukokuuta FBI pidätti Las Vegasissa kolme äärioikeistolaisen Boogaloo-liikkeen jäsentä, joiden tarkoituksena oli lietsoa mielenosoituksissa väkivaltaisuuksia. Heidän hallustaan löydettiin muun muassa polttopulloja. Miehiä syytetään muun muassa terrorististen tekojen valmistelusta sekä erilaisista räjähdysainerikoksista. Myös muita Boogaloo-liikkeen jäseniä oli samana viikonloppuna tavattu mielenosoituksissa Minnesotassa, Texasissa ja Philadelphiassa.[25]

Mielenosoitukset muissa maissa muokkaa

Mielenosoitukset levisivät Yhdysvalloista myös muihin maihin.[26] Suomessa yksi tällainen mielenosoitus pidettiin 3. kesäkuuta 2020 Helsingin Senaatintorilla. Mielenosoituksen järjestäjät lopulta keskeyttivät mielenosoituksen poliisin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. Mielenosoituksen keskeyttämiseen päädyttiin, koska mielenosoitukseen osallistui noin 3 000 henkilöä, mikä oli runsaasti enemmän kuin koronaviruspandemian vuoksi asetetut määräykset sallivat.[27]

Seuraamukset muokkaa

Tapahtumilla oli laajamittainen vaikutus kulttuuriin ja kielenkäyttöön. Yli 30 vuotta esitetty televisiosarja Lain nimessä lopetettiin, mutta ohjelma palasi ohjelmistoon seuraavan vuoden syksynä. Poliisien toimintaa seuraava reality-sarja Live PD peruttiin neljän tuotantokauden jälkeen. Useita poliisin toimintaa kuvaavat televisiosarjat, kuten Kova laki ja lastenohjelma Ryhmä Hau miellettiin poliisipropagandaksi (engl. copaganda). Syytösten seurauksena leluvalmistaja Lego veti myynnistä poliisiasemaa esittävän rakennussarjan.[28]

GitHub-palvelu muutti tiettyjä käyttämiään käsitteitä, joiden katsottiin liittyvän orjuuteen tai olleen muuten ongelmallisia. Esimerkiksi käsitteet master ('päähaara'), musta lista ja sen vastakohta, valkoinen lista muutettiin.[29]

Vaikutus maltillisiin muokkaa

Moni demokraatteja ja kansalaisoikeustaistelua tukenut maltillinen valkoinen siirtyi republikaanien taakse vuonna 1968, kun rotumellakat muuttuivat väkivaltaisiksi. Apulaisprofessori arvioi saman voivan toistua vuonna 2020, kun mielenosoitukset rasistista poliisiväkivaltaa vastaan muuttuivat mellakoinniksi, tuhopoltoiksi ja ryöstelyksi.[30]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Yhdysvallat | Entinen poliisi Derek Chauvin on syyllinen George Floydin kuolemaan, Chauvin todettiin syylliseksi kaikkiin kolmeen syytteeseen Helsingin Sanomat. 20.4.2021. Viitattu 21.4.2021.
  2. ↑ Kirjeenvaihtajan kommentti | Mustan amerikkalaisen henki on yhä halpa Helsingin Sanomat. 29.5.2020. Viitattu 30.5.2020.
  3. ↑ Miehen kuolemaan johtanut pidätys järkyttää USA:ssa – FBI ryhtyi tutkimuksiin silminnäkijävideon tultua julki Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2020.
  4. ↑ George Floyd​'s family says officers should "pay for what they did" msn.com. Viitattu 28.5.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Hennepin County Medical Examiner declares George Floyd death homicide FOX 9. 1.6.2020. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  6. ↑ Protests across the globe after George Floyd's death CNN. Viitattu 21.4.2021.
  7. ↑ a b c d George Floyd: What happened in the final moments of his life BBC News. 30.5.2020. BBC. Viitattu 31.5.2020. (englanniksi)
  8. ↑ The Chauvin-Floyd Affair The Houston Courant. Arkistoitu 26.6.2020. Viitattu 23.6.2020. (englanniksi)
  9. ↑ a b 2 Autopsies Released In George Floyd’s Death, From Hennepin County And Independent Group CBS Minnesota. 1.6.2020. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Ockerman, Emma: Independent Autopsy Says George Floyd's Death Was a 'Homicide' Due to Asphyxiation Vice. 1.6.2020. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Poliisin tappamalla George Floydilla oli koronatartunta iltalehti.fi. Viitattu 4.6.2020.
  12. ↑ Reyes, Lorenzo ; Hughes, Trevor: George Floyd died from 'asphyxiation from sustained pressure,' family autopsy finds 1.6.2020. USA Today. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
  13. ↑ Katso suoraa kuvaa: Mielenosoitukset mustan miehen kuolemasta poliisin käsissä jatkuvat Minneapolisissa – Pormestari vaatii syytteitä poliisia vastaan yle.fi. 28.5.2020. Viitattu 28.5.2020.
  14. ↑ Tästä Minneapolisin mielenosoituksissa on kyse: ”Meistä tuntuu kuin polvi olisi meidän kaikkien niskalla”, kuvaa tilannetta paikallispoliitikko Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2020.
  15. ↑ Impelli, Matthew: 54 Percent of Americans Think Burning Down Minneapolis Police Precinct Was Justified After George Floyd's Death Newsweek. 3.6.2020. Viitattu 5.6.2020. (englanniksi)
  16. ↑ Clashes escalate after death of US man in custody BBC News. 28.5.2020. Viitattu 30.5.2020. (englanniksi)
  17. ↑ Violent protests rock Minneapolis for 2nd straight night over in-custody death abc7.com. Arkistoitu 1.6.2020. Viitattu 28.5.2020. (englanniksi)
  18. ↑ Poliisiväkivallan synnyttämä viha leimahti liekkeihin eri puolilla Yhdysvaltoja – viime yönä puhkesi mellakoita, jollaisia ei ole nähty vuosiin Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2020.
  19. ↑ Poliisille murhasyyte George Floydin kuolemasta Minneapolisissa – protestit jatkuneet eri puolilla USA:ta, kuvernööri: "Kyse on kaaoksesta" Yle Uutiset. Viitattu 30.5.2020.
  20. ↑ Mielenosoitukset Yhdysvalloissa | Poliisiväkivaltaa vastustavat protestit levisivät yli 20 kaupunkiin Yhdysvalloissa, Detroitissa ammuttiin mielenosoituksen yhteydessä 19-vuotias mies Helsingin Sanomat. 30.5.2020. Viitattu 30.5.2020.
  21. ↑ Yhdysvallat | Tummaihoisen miehen kuoleman aiheuttanut poliisi sai syytteen – mellakat jatkuvat kautta maan, Valkoinen talokin suljettiin hetkeksi Helsingin Sanomat. 29.5.2020. Viitattu 30.5.2020.
  22. ↑ a b Useat osavaltiot ovat pyytäneet kansalliskaartilta apua – poliisi menehtyi ampumisessa Kaliforniassa iltalehti.fi. Viitattu 31.5.2020.
  23. ↑ Live updates: Cities impose curfews, National Guard mobilizes as U.S. faces another night of unrest after George Floyd killing cnbc.com. Viitattu 31.5.2020. (englanniksi)
  24. ↑ Officials see extremist groups, disinformation in protests apnews.com. Viitattu 1.6.2020. (englanniksi)
  25. ↑ Blankstein, Andrew ; Winter, Tom ; Zadrozny, Brandy: Three men connected to 'boogaloo' movement tried to provoke violence at protests, feds say NBC News. 4.6.2020. Viitattu 5.6.2020. (englanniksi)
  26. ↑ From Berlin to New Zealand, protests against death of George Floyd spread internationally france24.com. Viitattu 4.6.2020. (englanniksi)
  27. ↑ BLM-mielenosoitus keskeytettiin Helsingissä – paikalle tuli jopa 3000 henkilöä iltalehti.fi. Viitattu 4.6.2020.
  28. ↑ The Protests Come for ‘Paw Patrol’ The New York Times. 10.6.2020.
  29. ↑ GitHub to replace "master" with alternative term to avoid slavery references 14.6.2020. ZDNet.
  30. ↑ Väkivalta leimahti Yhdysvalloissa (23/2020, sivu 11) Suomen Kuvalehti. 4.6.2020.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=George_Floydin_kuolema&oldid=22282873”