Kuolemantuottamus

henkirikos, jossa henkilö huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman

Kuolemantuottamus on henkirikos, jossa henkilö huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman. Suomen rikoslain mukaan siitä saa rangaistuksena sakkoa tai enintään kuusi vuotta vankeutta. Kuolemantuottamus katsotaan Suomen laissa yleensäselvennä lievimmäksi henkirikoksista.

Kuolemantuottamus Suomen laissa muokkaa

Suomen rikoslain 21 luvussa säädetään seuraavasti:

8 § (21.4.1995/578): Kuolemantuottamus[1]

Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

9 § (21.4.1995/578) Törkeä kuolemantuottamus[2]

Jos kuolemantuottamuksessa kuolema aiheutetaan törkeällä huolimattomuudella ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kuolemantuottamuksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Yleistä muokkaa

Jotta kuoleman aiheuttaminen voidaan tuomita kuolemantuottamuksena, seurauksen on täytynyt johtua tekijän huolimattomuudesta. Usein kuolemantuottamus liittyy muuhun rikokseen, kuten rattijuopumukseen, liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai pahoinpitelyyn. Huolimatonta on myös menettely, jossa tekijä on laiminlyönyt olosuhteiden edellyttämän ja häneltä vaadittavan velvollisuuden estää uhrin kuolema tai toimia varovaisemmin, vaikka hän olisi kyennyt noudattamaan velvollisuuttaan. Edellytyksenä kuolemantuottamuksen täyttymiselle on myös syy-yhteyden olemassaolo, eli tekijän huolimattomuuden tai laiminlyönnin on vallitsevissa olosuhteissa täytynyt olla välttämätön edellytys kuoleman aiheutumiselle, toisin sanoen ilman kyseistä menettelyä uhri ei olisi kuollut. Mikäli kuoleman katsotaan aiheutuneen pikemminkin tapaturmasta kuin kuoleman toiselle aiheuttaneen henkilön huolimattomuudesta, teosta ei saa tuomita rangaistusta.[3]

Törkeän kuolemantuottamuksen täyttyminen edellyttää, että kuolema on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella. Törkeää huolimattomuutta ei ole määritelty rikoslaissa, mutta rikosnimikkeen valinnassa tulee ottaa huomioon ainakin kuolemanvaaran suuruus, tekijän tietoisuus riskin käsilläolosta, tekijän mahdollisuus noudattaa huolellisuusvelvollisuuden vaatimuksia sekä se, missä määrin tekijän käyttäytyminen poikkeaa tilanteen vaatimasta huolellisesta menettelystä.[3]

Kuolemantuottamusten määrä Suomessa muokkaa

Vuosina 2009–2012 Suomen käräjäoikeuksissa ratkaistiin vuosittain noin sata asiaa (vuodesta riippuen 93–105 kpl), joissa pääsyytteenä (törkeimpänä rikoksena) oli kuolemantuottamus tai törkeä kuolemantuottamus. Tuomio langetettiin näillä rikosnimikkeillä 69–77 tapauksessa. Vastaajina asiassa oli tyypillisesti 1 tai 2 henkilöä.[4]

Vuonna 2014 kuolemantuottamuksesta päärikoksena tuomittiin 45 henkilöä, joista 36 sai sakkorangaistuksen, kahdeksan ehdollista vankeutta ja yksi yhdyskuntapalvelua. Törkeästä kuolemantuottamuksesta päärikoksena tuomittiin samana vuonna 11 henkilöä, joista seitsemän sai ehdollista ja neljä ehdotonta vankeutta.[5]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Rikoslaki (19.12.1889/39), 21 luku - Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, 8 § Kuolemantuottamus (Arkistoitu – Internet Archive) Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 13.9.2014
  2. Rikoslaki (19.12.1889/39), 21 luku - Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, 9 § Törkeä kuolemantuottamus (Arkistoitu – Internet Archive) Ajantasainen lainsäädäntö, Finlex, finlex.fi, viitattu 13.9.2014
  3. a b Rikoslain 21 luku: Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista KPF Lakitoimisto. 22.10.2020.
  4. Taulukot tilastossa: Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut. Käräjäoikeuksissa ratkaistut rikosasiat 2009-2013 (Taulukko Kuolemantuottamus tai törkeä kuolemantuottamus (RL 21:8-9) -rikoksista vuosilta 2009-2012, muuttujina Alue, KO:n kokoonpano, Vuosi, Rikos ja Tiedot) Tilastokeskus, stat.fi. Viitattu 13.9.2014. [vanhentunut linkki]
  5. Seuraamusjärjestelmä 2015 - kontrollijärjestelmä tilastojen ja tutkimusten valossa Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Viitattu 23.6.2019.

Aiheesta muualla muokkaa