Wikipedia

Götajoen vesistö

Götajoen valuma-alue, joka on Ruotsin päävesistöalue

Götajoen vesistö (ruots. Göta älvs avrinningsområde, vesistöaluetunnus 108) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatin ja Skagerrakin rajalle laskevan Götajoen (ruots. Göta älv) ja sen lähdejärven Vänernin laskujokien ja sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka 50 229 neliökilometrin pinta-alasta on Ruotsin puolella 42 468 neliökilometriä ja Norjan puolella loput 7 761 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista.[1][2][3]

Ruotsin päävesistöalueet

Pääuoma

muokkaa

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Götajoki, joka alkaa Vänernjärvestä ja sen pituus on 93 kilometriä. Vesistön pääjärvi on Vänern, johon laskee sen pisin ja runsasvesinen latvajoki Klarjoki. Mitattuna Klarjoen valuma-alueen latvoilta Rogenjärveltä alkaen tulee pääuoman pituudeksi 731 kilometriä [4]. Joki laskee Göteborgissa ja Kungälvissä mereen kahta suuhaaraa myöten yhteensä noin 17,8 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[5]

Vesistön valuma-alue

muokkaa

Götajoen vesistö on Ruotsin suurimpia vesistöjä. Sen latvavedet ylettyvät Keski-Norjan korkeudelle, jossa sen rinnalla virtaa suuri Glomman vesistö (tunnus 113). Nämä vesistöt sijaitsevat Skandinavian pohjois-etelä-suuntaisen vedenjakajan länsipuolella ja ne laskevat vetensä Atlanttiin, kun taas vedenjakajan itäpuolella olevat vesistöt laskevat Itämereen. Itämereen laskevista vesistöistä Götajoen kannalta pohjoisimpana sijaitsee Ljusnanin vesistö (tunnus 48) ja sitä seuraa eteläisempi Daljoen vesistö (tunnus 53), ja edelleen Norrströmin vesistö (tunnus 61) ja lopuksi Motalanvirran vesistö (tunnus 67). Motalanvirran vesistön länsiosassa on Vättern, joka sijaitsee Kattegatin merenrannikolle johtavan vedenjakajan vieressä. Vätternistä länteen päin tulevat järjestyksessä Nissanin vesistö (tunnus 101), Ätranin vesistö (tunnus 103), Viskanin vesistö (tunnus 105) ja lopuksi pienet Rolfsånin vesistö (tunnus 106) ja Kungsbackaånin vesistö (tunnus 107). Götajoen joensuun pohjoispuolella sijaitsee monta pientä päävesistöä, jotka jäävät Götajoen- ja Glomman vesistön väliseen taskuun. Niitä ovat Bäveånin vesistö (tunnus 109), Örekilsälvenin vesistö (tunnus 110) ja Strömsånin vesistö (tunnus 111) sekä Norjan puolella virtaava Haldenin vesistö (norj. Haldenvassdraget).[1]

Valuma-alueen piirteitä

muokkaa

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (33,8 %), turve (8,9 %), kalliomaa (21,9 %), hiekka ja sora (2,0 %), multamaa (8,1 %), savimaa (5,4 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,6 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (57,8 %), soita ja kosteikkoja (5,5 %), kalliomaita (2,5 %), viljelymaita (10,6 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,6 %) sekä joutomaita (4,0 %). Näiden lisäksi on 18,0 % vesistöjä.[6]

Virtaamia

muokkaa
Götajoen keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013)

SMHI on julkaissut tilastossaan Götajoen virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 575 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 953 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 168 m³/s [6]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 565 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 930 m³/s [5]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 1 232,7 m³/s on mitattu tammikuussa 2001 ja pienin 104,1 m³/s lokakuussa 2013. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]

Vesistöalueen perusrakenne

muokkaa

Pääuoman vesireitti

muokkaa

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Götajoki, joka alkaa Vänernjärvestä ja sen pituus on 93 kilometriä. Vesistön pääjärvi on Vänern, johon laskee sen pisin ja runsasvesinen latvajoki Klarjoki. Mitattuna Klarjoen valuma-alueen latvoilta Rogenjärveltä alkaen tulee pääuoman pituudeksi 731 kilometriä [4]. Joki laskee Göteborgissa ja Kungälvissä mereen kahta suuhaaraa myöten yhteensä noin 17,8 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[5]

Pääuomaan yhtyvien sivujokien verkostoon voi tutustua alla olevista taulukkoluetteloista. Ne on koottu kolmeksi kokonaisuudeksi: Götajoen sivujoet, Vänernin tulojoet ja Klarjoen valuma-alueen sivujoet. Tietojen lähteet on luetteloitu taulukon alle ja viitteet on koottu oikeanpuoleiseen sarakkeeseen. Viitteet on luetteloitu samassa järjestyksessä kuin ne esiintyvät taulukossa.

Alajuoksu: Götajoki

muokkaa

Götajoen vesistöalue on suhteellisen pieni verrattuna joen sisältämään suureen vesimäärään. Joen vesi on peräisin Vänernin valuma-alueelta, mutta siihen tulee pieni lisäys Götajoen alueen sivujoista. Sivujoet on luetteloitu alla sijaitsevaan taulukkoon. Götajoen kaksi suuhaaraa on eritelty taulukon yläosassa omiksi lohkoikseen, jonka alapuolella on uoman yhtenäisen osan sivujoet.

Sivu-uoman
nimi
  		Etäisyys
mereen
(km) 		Pääuoman
kohta
  		Pituus
(km)
  		Virtaama
MQ
(m³/s) 		Valuma-
alue
(km²) 		Lähteet
 
 
laskee Kattegatin Norde älvs fjordiin
Kvillen 2 Norde älv 0,4 29 1,1,1,–,2,2
Ormbäcken 2 Norde älv 1,1,1,–,–,–
Kungälvsbäcken 6 Norde älv 12 3,1,1,–,–,3
joenhaara Kungälvissä (14 km) → suuhaara Norde älv
laskee Kattegatin Älvsborgsfjordeniin
Kvillebäcken 4 Göteborgsgrenen 0,3 16 1,1,1,–,2,2
Mölndalsån 6 Göteborgsgrenen 40 5 259 1,1,1,4,2,2
Säveån 6 Göteborgsgrenen 130 25 1 740 1,1,1,4,2,2
Lärjeån 11 Göteborgsgrenen 55 2 112 1,1,1,5,2,2
Syrtesjönin oja 19 Göteborgsgrenen 0,1 5 1,1,1,–,2,2
joenhaara Kungälvissä → suuhaara Göteborgsgrenen
Hållsdammsbäcken 17 Nödinge 0,3 15 1,1,1,–,2,2
Nolån 21 Nol 0,9 56 3,1,1,–,2,2
Välabäcken 23 Nol 0,2 15 1,1,1,–,2,2
Vallerån 24 Älvängen 0,3 16 1,1,1,–,2,2
Solbergaån 25 Älvängen 0,3 20 3,1,1,–,2,2
Grönå 27 Älvängen 3 197 1,1,1,–,2,2
Gårdaån 35 Lödöse 0,7 60 1,1,1,–,2,2
Torskogbäcken 35 Lödöse 0,2 12 3,1,1,–,2,2
Ryssjöbäcken/Kärraån 42 Göta 10 1,1,1,–,2,2
Hanströmsbäcken 43 Göta 0,2 14 1,1,1,–,2,2
Västerlandaån 44 Göta 0,4 27 3,1,1,–,2,2
Sannersbybäcken 45 Lilla Edet 14 3,1,1,–,–,3
Lill-Edetin vesivoimalaitos (47 km)
Strömsbäcken 48 Lilla Edet 1,1,1,–,–,–
Brattorpsån 52 Hjärtum 0,5 28 1,1,1,–,2,2
Sollumsån 54 Hjärtum 0,6 36 1,1,1,–,2,2
Slumpsån 56 5 395 1,1,–,–,2,2
Bränneribäcken 58 1,1,–,–,–,–
Åkerstömsån 64 Trollhättan 0,2 17 3,1,1,–,2,2
Ryrbäcken 66 Trollhättan 10 3,1,1,–,–,3
Olidanin vesivoimalaitos (67 km) & Hojumin vesivoimalaitos (69 km) Trollhättanissa
Stallbackaån 72 Trollhättan 0,9 78 1,1,1,–,2,2
Bastån 78 Vänersborg 0,6 49 1,1,1,–,2,2
Vargönin vesivoimalaitos (79 km)
joen alku Vänernistä

Lähteet: 1 = [7], 2 = [8], 3 = [9], 4 = ruotsinkielinen Wikipedia, 5 = englanninkielinen Wikipedia

Keskusjärvi: Vänern

muokkaa

Taulukossa on Vänerniin tulevat joet. Mukana on myös Klarjoki, joka on valittu vesistöalueen pääuoman joeksi. Sen sivujoet esitellään viimeisessä osassa.

Laskujoen
nimi
  		Etäisyys
Götajoesta
(km suusta) 		Järvenosan
kohta
  		Pituus
(km)
  		Virtaama
(MQ m³/s)
  		Valuma-alue
(km²)
  		Lähteet
 
 
Dalbergsån 29 Dalbosjön 110 13 832 3,4,3,1,3,3
Nossan 34 Dättern 100 9 812 3,4,3,1,3,3
Lannaån 33 Dättern 0,6 66 3,4,3,–,3,3
Kämpegårdsån 31 Brandsfjorden 12 0,3 35 3,4,3,1,3,3
Storebergsån 33 Dalbosjön 20 0,8 90 3,4,3,1,3,3
Söneån 40 Dalbosjön 0,2 31 3,4,3,–,3,3
Holmsån 48 Dalbosjön 2 131 3,4,3,–,3,3
Upperudsälven 55 Dalbosjön 135 48 3 480 3,4,3,1,3,3
Forsnäsån 68 Dalbosjön 2 124 3,4,3,–,3,3
Åmålsån 83 Åmålsviken 2 139 3,4,3,–,3,3
Kasenbergsån 85 Åmålsviken 0,8 60 3,4,3,–,3,3
Byälven 87 Byviken 190 62 4 780 3,4,3,1,3,3
Forsviksån 84 Dalbosjön 0,4 37 3,4,3,–,3,3
Averstadån 84 Dalbosjön 16 0,3 36 3,4,3,1,3,3
Lidan 86 Kinneviken 93 20 2 263 3,4,3,1,3,3
Öredalsån 86 Kinneviken 30 0,6 72 3,4,3,1,3,3
Råmmån 85 Kinneviken 35 0,8 102 3,4,3,1,3,3
Sjöråsån 81 Kinneviken 2 242 3,4,3,–,3,3
Tidan 100 Mariestadssjön 187 20 2 184 3,4,3,1,3,3
Friaån 114 Värmlandsjön 2 190 3,4,3,–,3,3
Götan kanava 114 Värmlandsjö 191 0,7 911 3,4,3,1,3,3
Gullspångsälven 125 Åråsviken 8 69 5 040 3,4,3,1,3,3
Visman 125 Kolstrandsviken 35 2 233 3,4,3,1,3,3
Varnan 147 Varnumsviken 2 157 3,4,3,–,3,3
Ölman 147 Ölmeviken 3 202 3,4,3,–,3,3
Glumman 148 Arnöfjärden 2 146 3,4,3,–,3,3
Alsterälven 141 Sätterholmsfjärden 50 4 357 3,4,3,1,3,3
Klarjoki 142 Sätterholmsfjärden 460 181 11 799 3,4,3,1,3,3
Norsälven 134 Åsfjorden 179 59 4 166 3,4,3,1,3,3
Malsjöån 142 Borgviksjön 0,6 57 3,4,3,–,3,3
Borgvikeälven 142 Borgviksjön 65 11 886 3,4,3,1,3,3
Tarmsälven 132 Ekholmssjön 1 128 3,4,3,–,3,3

Lähteet: 1 = ruotsinkielisestä wikipediasta, 2 = tieto saatu SMHI:n verkkopalvelusta etsimällä sieltä joen tiedot, 3 = tieto saatu SMHI:n karttatietopalvelusta (lähde Modeldata [8]), 4 = mitattu kartasta (ei tarkka arvo [10])

Yläjuoksu: Klarjoen valuma-alue

muokkaa

Klarjoki alkaa Galtsjøenistä ja laskee Vänerniin. Pääuoman lähdejärveksi on tässä valittu Rogen, jonka laskupuro seuraa vesireittiä Galtsjøeniin. Myös Rogenillä on tunturipuroja, mutta niitä ei käsitellä tässä. Pääuoman eri osuudet on lueteltu oheisessa laajennettavassa taulukossa.

Sivu-uoman
nimi
  		Yhtyy
Klarjokeen
(km suusta) 		Pääuoman
kohta
  		Pituus
(km)
  		Virtaama
(MQ m³/s)
  		Valuma-alue
(km²)
  		Lähteet
 
 
Gravån 14 Klarjoki 0,5 49 1,1,1,–,2,2
Kvarntorpsån 28 Klarjoki 2 226 1,1,1,–,2,2
Tångån 31 Klarjoki 0,6 57 1,1,1,–,2,2
Skiljen 36 Klarjoki 4 293 1,1,1,–,2,2
Rannån 65 Klarjoki 1 89 1,1,1,–,2,2
Enån 81 Klarjoki 0,7 54 1,1,1,–,2,2
Lovisebergsälven 95 Klarjoki 1 106 1,1,1,–,2,2
Uvån/Årosälven 103 Klarjoki 90 23 1 670 1,1,1,4,2,2
Noret 111 Klarjoki 3 229 1,1,1,–,2,2
Halgån 147 Klarjoki 6 327 1,1,1,–,2,2
Värån 176 Klarjoki 2 139 1,1,1,–,2,2
Fämtan 201 Klarjoki 5 287 1,1,1,–,2,2
Likan 217 Klarjoki 2 112 1,1,1,–,2,2
Lettan 244 Klarjoki 0,3 1,1,1,–,2,–
Tossan 250 Klarjoki 7 470 1,1,1,–,2,2
Höljan 272 Klarjoki 4 282 1,1,1,–,2,2
Varån 279 Höljessön 6 409 1,1,1,–,2,2
Havsvallen 282 Höljessön 0,7 52 1,1,1,–,2,2
Lutua/Lötån 291 Trysilelva 2 153 1,1,1,–,2,2
Grøna 397 Trysilelva 627 3,3,3,–,–,5
Kålåa 310 Trysilelva 3,3,3,–,–,–
Hundselbekken 378 Trysilelva 3,3,3,–,–,–
Flena 382 Trysilelva 36 193 3,3,3,5,–,5
Elta 389 Trysilelva 195 3,3,3,–,–,5
Engera 403 Trysilelva 49 17 401 3,3,3,5,5,5
Sølna 458 Femundselva 395 3,3,3,–,–,5
Sømåa 469 Isteren 492 3,3,3,–,–,5
Tufsinga 502 Femunden 3,3,3,–,–,–
Mugga 526 Femunden 3,3,3,–,–,–

Lähteet: 1 = [11], 2 = [8], 3 = [12], 4 = Uvån, 5 = norjankieleisestä wikipediasta

Järvet

muokkaa

Götajoen sivujokien valuma-alueilla sijaitsevat järvet ovat pieniä, varsinkin jos verrataan Vänerniin. Götajoen sivujoella Säveånin valuma-alueella sijaitsee kuitenkin Mjörn, jonka pinta-ala on 55 km². Se on Götajoen alueen suurin järvi. Saman joen valuma-alueeseen kuuluvat myös Anten, Säven, Sävelången ja Aspen. Sivujoen Slumpånin valuma-alueeseen kuuluvat Vanderydvattnet ja Gravlången.[10][8]

Vänerniin laskee suuria jokia, joiden pääuomassa ja sivu-uomien valuma-alueilla on suuria järviä. Vänernin itärantaan tulee Byälven, jonka pääuomassa sijaitsevat Harefjorden, Glafsfjorden, Nysockensjön ja Hugn. Byälveniä etelämpänä tulee Upperudsälven, jonka valuma-alue on järvirikas. Lähellä Vänernin rantoja ovat Svanefjorden, Ånimmen, Djup, Ärr, Knarrbysjön ja Edslan. Kauempana, joen pääuomassa, sijaitsevat Råvarp, Laxsjön, Lelång ja Stora Le. Viimeisin ulottuu Norjaan asti. Upperudsälvenin sivu-uomissa sijaitsevat esimerkiksi Erve, Iväg, Grann, Ärtingen ja Svärdlång, sekä suuret Västra Silen ja Östra Silen. Näiden jokien väliin jää pieniä jokia, joilla on muutama huomattava järvi. Sellaisia ovat Forsnäsånin Tydjesjön ja Käppesjön, Åmålsånin Nedre Kalven ja Ömmeln. Vänernin lounaisrannoille tulevat lisäksi Holmsån, jonka valuma-alueella sijaitsevat Nären ja Näsölen, ja Dalbergsån, jonka lähdejärvi on Östra Hästefjorden. Tähän on yhdistetty Futtenkanalenin kanavalla Stora Hästefjorden, joka kuuluu toiseen vesistöön. Dalbergsånin sivujoen Krokånin valuma-alueella sijaitsevat Örsjön ja Teåkerssjön ja tämän Kolånin sivu-uomassa Kolungen.[10][8]

Vänernin länsirantaan tulee Lidan, jolla on suuri valuma-alue, mutta vain yksi suuri järvi Hornborgasjön. Paljon pienemmällä joella Sjöråsånilla on silläkin yksi järvi Vristulven. Seudun suurjoki on Tidan. Sen pääuomassa on alajuoksulla Östen. Lähellä pääuomaa, mutta sivu-uomien valuma-alueilla sijaitsevat vielä Lången ja Ymsen. Muita Vänernin koillisrantaan laskee Gullspångsälven, jonka alajuoksun läpivirtausjärvi on Skagern. Joen pääuoma tulee pohjoisesta ja sen läpivirtausjärvistä voidaan mainita Möckeln, Alkvettern ja Ullvettern. Muita valuma-alueen järviä ovat Daglösen, Östersjön ja Yngen.[10][8]

Vänernin pohjoisrantaan tulee Norjasta alkava Klarjoki, jonka pääuoman järviä ovat Höljessjön, Sennsjøen, Galtsjøen, Isteren, Femunden ja Rogen. Klarjoen sivujoissa ja yläjuoksulla sijaitsee suuriakin järviä. Gravånin valuma-alueella on Södra Hyn, Kvarntorpsånin valuma-alueella Smårissjön ja Visten, Tångånin Blysjön, Skiljenin alueella ovat järvet Lusten, Västra Örten, Östra Örten, Gräsmången ja Skärgen, Rannånin alueella Rannsjön, Lettanin alueella Letten, Tossanin alueella Fageråssjön, Eggsjön, Tossjön, Örsjön ja Tisjön, Engeran alueella Engeren, Litlhyllsjøen, Hyllsjøen, Hundsjøen ja Litle Engeren, Sølnan alueella Sølensjøen, Sømåan Langsjøen ja Muggan alueella Midtre Muggsjøen.[10][8]

Gullspångsälvenin ja Klarjoen välissä on joukko pieniä jokia, joissa sijaitsee suuria järviä. Sellaisia ovat Vismanin Vismen, Alstersälvenin Alstern ja Gapern. Byälvenin ja Klarjoen välissä on myös pieniä jokia. Borgvikeälvenissä on Värmeln ja Norsälvenin pääuomassa on Nedre Fryken, Mellan-Fryken ja Övre Fryken. Rottnanin sivu-uoman valuma-alueella sijaitsevat vielä Rottnen ja Kymmen.[10][8]

Vesistöalueen erikoisuus on Götan kanava, joka yhdistää Vänernin ja Vätternin. Kanava kulkee Vikenin ja Bottensjönin kautta.[10][8]

Vesivoimaa

muokkaa

Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 1 587 patoa, joista 77,4 % säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 5 232 miljoonaa kuutiometriä.[6]

Götajoen pääuomassa on neljä vesivoimalaitosta: Lilla Edet, Olidan, Hojum ja Vargön. Vesistön sivu-uomissa on vielä 150 voimalaa lisää. Ne on lueteltu kahdessa osassa:

Götajoen sivu-uomat:

Vänernin valuma-alueen joissa:

Voimaloiden yhteisteho on 797,5 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 3 286 gigawattituntia.[13]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
  2. ↑ Götajokiin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 8.1.2021.(ruotsiksi)
  3. ↑ a b Götajoki (SE640423-126995) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
  4. ↑ a b Eklund, Anna: Sveriges vattendrag (PDF), Faktablad nr 44, 2010, SMHI, viitattu 21.3.2021 (ruotsiksi)
  5. ↑ a b c Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 4395–4935, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
  6. ↑ a b c Götajoen vesistö (Excel-lomake nro 3549), Vattenwebb, SMHI, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
  7. ↑ Hisingen - pohjoispää Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.11.2021.(ruotsiksi)
  8. ↑ a b c d e f g h i Modelldata per område (valuma-aluelaskuri), SMHI, viitattu 10.11.2021 (ruotsiksi)
  9. ↑ Fakta on GÖTA ÄLV - En beskrivning av Göta älv och dess avrinningsområde nedströms Vänern, 2015, Viitattu 31.10.2021, s.22–49 (ruotsiksi)
  10. ↑ a b c d e f g Vänern Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 26.10.2021.(ruotsiksi)
  11. ↑ a b Götajoen alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.3.2021.(ruotsiksi)
  12. ↑ a b Klarjoen yläjuoksu, Norgeskart, Viitattu 29.10.2021
  13. ↑ Kuhlins, Leif: Göta Älv, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Götajoen_vesistö&oldid=20283881”