Örekilsälvenin vesistö
Örekilsälvenin vesistö (ruots. Örekilsälvens avrinningsområde, vesistöaluetunnus 110) muodostuu Pohjanmeren Skagerrakiin laskevan Örekilsälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 340 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma muokkaa
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Örekilsälven, jonka pituus on 90 kilometriä. Joki laskee Kattegatiin noin 0,7 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue muokkaa
Örekilsälvenin vesistö jää yksin itäpuolella Götajoen vesistön (tunnus 108) ja länsipuolella Strömsånin vesistön (tunnus 111) väliseen taskuun. Örekilsälvenin vesistön lounaispuolelle ei ole pääveistöjä, sillä siellä sijaitsee mereen laskevien ojien ja purojen valuma-alueita.[1]
Valuma-alueen piirteitä muokkaa
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (8,1 %), turve (11,5 %), kalliomaa (49,0 %), hiekka ja sora (1,5 %), multamaa (17,3 %), savimaa (6,7 %) ja jäätikköjokijäänteet (2 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (68,0 %), soita ja kosteikkoja (6,4 %), viljelymaita (15,1 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,8 %) sekä joutomaita (5,9 %). Näiden lisäksi on 3,8 % vesistöjä.[5]
Virtaamia muokkaa
| Örekilsälvenin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Örekilsälvenin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 24,2 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 157 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 2,75 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 21,5 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 140 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 2,2 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 120,4 m³/s on mitattu marraskuussa 2000 ja pienin 2,1 m³/s elokuussa 1994. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]
Vesivoimaa muokkaa
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 58 patoa, joista 3,3 % säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 24,9 miljoonaa kuutiometriä.[5]
Joessa on yksi Torpin vesivoimalaitos, joka tuottaa sähköä 0,8 megawattin teholla noin 2,5 gigawattituntia vuodessa.[6]
Vesistön sivu-uomissa on vielä 10 voimalaa lisää:
- Munkedalsälvenissa on Munkedal,
- Valboånissa on Ellenö, Ödeborg, Dyrtorp, Edstena, Häreholm, Näsböle, Vången, Stigen Östra/mellan ja Stigen västra.
Voimaloiden yhteisteho on 4,9 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 19,5 gigawattituntia.[6]
Lähteet muokkaa
Huomautuksia muokkaa
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Örekilsälven.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Örekilsälvenin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Örekilsälven (SE648879-125970) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 4943–5284, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Örekilsälvenin vesistö (Excel-lomake nro 4373), Vattenwebb, SMHI, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b Kuhlins, Leif: Örekilsälven, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
