Viskanin vesistö

Viskanin vesistö (ruots. Viskans avrinningsområde, vesistöaluetunnus 105) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Kattegatiin laskevan Viskanin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 2 202 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]

Ruotsin päävesistöalueet
Näkymä melottaessa Boråsissa.

PääuomaMuokkaa

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Viskan. Joen pituus on 142 kilometriä ja laskee Kattegatiin noin 1,11 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]

Vesistön valuma-alueMuokkaa

Viskanin vesistö sijaitsee Ätranin vesistön (tunnus 103) ja sitä paljon suuremman Götajoen vesistön (tunnus 108) välisessä taskussa, jossa sijaitsee Rolfsånin vesistö (tunnus 106) lisäksi kolmaskin päävesistö. Sillä on Ätranin vesistön kanssa pitkä yhteinen vedenjakaja, mutta sen alajuoksulla se vaihtuu Himleånin vesistöksi (tunnus 104). Viskanin keskivaiheella Götajoen vesistö vaihtuu Rolfsånin vesistöön. Alajuoksulla on Viskanin pohjoispuolella joensuun ympäristössä mereen laskevien ojien ja purojen valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on kohtalaisen suuri.[1]

Valuma-alueen piirteitäMuokkaa

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (30,7 %), turve (11,0 %), kalliomaa (34,3 %), hiekka ja sora (2,5 %), multamaa (8,6 %), savimaa (5,1 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,2 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (68,7 %), soita ja kosteikkoja (2,5 %), viljelymaita (13,9 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (3,3 %) sekä joutomaita (5,8 %). Näiden lisäksi on 5,7 % vesistöjä.[5]

VirtaamiaMuokkaa

Viskanin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012)

SMHI on julkaissut tilastossaan Viskanin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 41,7 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 154 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 8,53 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 35,3 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 156 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 3,2 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 151,1 m³/s on mitattu helmikuussa 1990 ja pienin 5,9 m³/s elokuussa 1984. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. [3]

VesivoimaMuokkaa

Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 91 patoa, joista 9,4 % säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on 121,5 miljoonaa kuutiometriä.[5]

Viskanin pääuomassa on 13 vesivoimalaitosta: Kullagård, Kungsfors, Kinnaström, Stämmemad, Rydal, Viskafors, Rydboholm, Kröklingsfors, Gingri, Vasse, Hulta, Haby ja Strömmen. Vesistön sivu-uomissa on vielä 9 voimalaa lisää:

Voimaloiden yhteisteho on 22,4 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 65,7 gigawattituntia.[6]

LähteetMuokkaa

HuomautuksiaMuokkaa

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Viskan.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
  2. Viskanin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
  3. a b Viskan (SE635096-128579) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
  4. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 4350–4372, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b c Viskanin vesistö (Excel-lomake nro 2060), Vattenwebb, SMHI, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
  6. Kuhlins, Leif: Viskan, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Viskan
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.