Bäveånin vesistö
Bäveånin vesistö (ruots. Bäveåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 109) muodostuu Pohjanmeren ja Itämeren vaihettumisvyöhykkeeseen Skagerrakiin laskevan Bäveånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 301 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
_-_panoramio.jpg)
Pääuoma muokkaa
Bäveånin vesistön pääuomana virtaa sen alajuoksulla nimikkojoki Bäveån, jonka lähdejärvi on Mjövattnet (119 metriä mpy.). Joen kokonaispituus on 22 kilometriä, mutta vain 13 kilometriä sen alajuoksusta kuuluu vesistön pääuomaan. Ruotsalaiset vesistöviranomaiset valitsevat joenhaaroista pääuomaan sen haaran, jolla on suurin virtaama. Siksi pääuoman seuraavaksi osuudeksi on vailittu Risån. Pääuoman yläjuoksu on 31 kilometriä pitkä ja siihen on valittu alla selostetulla tavalla erilaisia vesistöjä. Bäveån laskee Kattegatiin Uddevallan keskustassa ja tuo siihen noin 0,15 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][1][3]
Pääuoman kulku muokkaa
| Pääuoman osuudet | |
|---|---|
| nimi | pituus (km) |
| Bäveån | 2 |
| Strömbergetin vesivoimalaitos | |
| Bäveån | 2 |
| Fossumsbergin vesivoimalaitos | |
| Bäveån | 4 |
| Grorödin vesivoimalaitos | |
| Bäveån | 5 |
| Risån | 1 |
| Bergssjön | |
| Risån | 7 |
| Kyrkesjön | |
| Risån | 3 |
| Jädersforsin vesivoimalaitos | |
| Risån | 1 |
| Kollerön vesivoimalaitos | |
| Risån | 0,5 |
| Källesjö | |
| Sågån | 2 |
| Öresjö | |
| oja | 0 |
| Stuvvikesjön | |
| oja | 0 |
| Torvan | |
| Korså | 0,5 |
| Stockebosjön | |
| Lilla ån | 0 |
| Ivarsbosjön | |
| oja | 0,5 |
| Krokevattnet | |
| Bubäcken | 0,5 |
| Buvattnet | |
| Lunddalsbäcken | 2 |
| Lähteet: 1 = [3] | |
Bäveånin vesistön pääuoma on 44 kilometriä pitkä. Se saa alkunsa rannikkotaajaman Ljungskilen ja suuren Öresjön väliseltä järvialueelta. Pääuoman ylin järvi on Buvattnet, joka laskee Krokevattnetin, Ivarsbosjönin, Stockebosjönin, Torvanin ja Stuvvikesjönin kautta Öresjöhön. Tämän 8,5 kilometriä pitkän järven pohjoispäästä alkaa sen laskujoki Sågån, joka virtaa kohti pohjoista. Joki laskee Källesjöhön ja pääuoma jatkaa siitä Risånin nimellä. Risån virtaa Kyrkesjönin kautta ja siihen yhtyy oikealta tuleva Takabäckenin uoma. Yhtymäkohta sijaitsee 10 kilometriä Öresjönistä alaspäin. Risån jatkaa vielä 5 kilometriä samalla kun se asteittain kaartaen kääntyy länteen päin. Hoganessa siihen yhtyy pohjoisesta tuleva Bäveån, joka on siten vesistönsä pääuoman sivujoki, vaikka pääuoma on sen viimeiset 13 kilometriä nimeltään Bäveån. Risån muodostaa jonkin matkaa kuntarajan Uddevallan ja Trollhättanin välille.[5]
Vesistön valuma-alue muokkaa
Bäveånin vesistön valuma-alueen pinta-ala on 301 neliökilometriä. Se sijaitsee Götajoen luoteispuolella, jossa Bäveån laskee Byfjordeniin noin 30 kilometriä pitkään merenlahteen. Se on muualla täysin Götajoen vesistön (tunnus 108) ympäröimä, mutta merenrannikon saariston puolella sijaitsee erilaisia mereen laskevien ojien ja purojen valuma-alueita.[1]
Valuma-alueen piirteitä muokkaa
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (7,2 %), turve (13,2 %), kalliomaa (43,2 %), hiekka ja sora (6,6 %), multamaa (15,0 %), savimaa (6,9 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,7 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (67,7 %), soita ja kosteikkoja (4,2 %), viljelymaita (12,0 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (3,9 %) sekä joutomaita (6,7 %). Näiden lisäksi on 5,4 % vesistöjä.[6]
Virtaamia muokkaa
| Bäveånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Bäveånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 4,7 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 30,1 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,5 m³/s [6]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 4,75 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 30,5 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 19,4 m³/s on mitattu marraskuussa 2000 ja pienin 0,3 m³/s syyskuussa 2012. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]
Sivu-uomia muokkaa
Alla on luettelo pääuoman suurimmista sivu-uomista.
| Sivu-uoman nimi |
Yhtyy Bäveån (km suusta) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Snigelsrödbäcken | Bäveån | 0,32 | 21 | 1,-,1,-,2,2 | ||
| Bubäcken | 13 | Bäveån | 1,1,1,-,-,- | |||
| Bäveån | 13 | Risån | 9 | 0,93 | 55 | 1,1,1,1,3,3 |
| Marteredsbäcken | 15 | Bergssjön | 1,1,1,-,-,- | |||
| Gundleboån | 20 | Risån | 11 | 0,57 | 41 | 4,1,1,1,4,4 |
Lähteet: 1 = [3], 2 = [7], 3 = [8], 4 = [9]
Järviä muokkaa
Vesitöalueella sijaitsee joitakin huomattavia järviä. Suurin alueen järvistä on Öresjö (1 050 ha). Vesistön pääuomassa Risånissa sijaitsee läpivirtausjärvinä Källesjö (45 ha), Kyrkesjön (41 ha) ja Bergssjön (20 ha). Takabäckenin sivu-uoman valuma-alueella sijaitsevat Skottenesjön (36 ha), Gundlebosjön (47 ha) ja Ryrsjön (24 ha). Snigelrödbäckenin valuma-alueen ainoa suuri järvi on Grind (78 ha) ja tämän länsipuolella sijaitsee Stora Köperödssjön (27 ha). Bäveånin läpivirtausjärvi on Östra Krokevattnet (36 ha) ja lähdejärvi Mållsjön (21 ha). Bäveånin sivu-uoman Kopperöddsånin lähdejärvi on Hogsjön (6 ha).
Vesivoima muokkaa
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 11 patoa, joista osalla säännöstellään vesistön jokien virtaamia. Patojen säännöstelykapasiteetti on yhteensä 10,5 miljoonaa kuutiometriä.[6]
Bäveånin pääuomassa on neljä vesivoimalaitosta: Strömberget (K1), St. Anna (K2), Fossumsberg (K4) ja Groröd (K5). Risånin osuudella sijaitsee vielä kaksi voimalaa lisää: Jädersfors ja Kollerö (K3). Voimaloiden yhteisteho on 2,5 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 6,2 gigawattituntia.[10]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Bäveånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Bäveån (SE647589-127365) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 8.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 4938–4940, viitattu 19.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Bäveånin vesistön alkulähde Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 31.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Bäveånin vesistö (Excel-lomake nro 40634), Vattenwebb, SMHI, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Snigelsrödbäcken (Excel-lomake nro 4159), Vattenwebb, SMHI, viitattu 24.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Bäveån sivuhaara (Excel-lomake nro 4287), Vattenwebb, SMHI, viitattu 24.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Gundleboån (Excel-lomake nro 4170), Vattenwebb, SMHI, viitattu 24.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Bäveån, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)