Risån (Bäveån)
Risån on Ruotsissa Länsi-Götanmaan läänissä Uddevallassa ja muutaman kilometrin Trollhättanin rajalla virtaava 22 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Bäveånin vesistössä sen 44 kilometriä pitkään pääuomaan. Joki laskee Pohjanmeren Skagerrakiin Uddevallan keskustassa.[1][5]
| Risån | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Länsi-Götanmaa |
| Maakunnat | Bohuslän, Länsi-Götanmaa |
| Kunnat | Uddevalla, Trollhättan |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Bäveånin vesistö |
| Pinta-ala | 300,6 km² [1] |
| Järvisyys | 6 % [2] |
| Pääuoman pituus | 44 km [1] |
| Pääuoman osuudet | Bäveån ←Risån ←Sågån ←(järviketju) |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Källesjö, Nyböle, Uddevalla [3] |
| Laskupaikka | Bäveånin yhtymäkohta, Hogane, Uddevallan kunta |
| Läpivirtausjärvet | Kyrkesjön, Bergssjön |
| Esteet | kolme voimalaitosta |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 73 m |
| Laskukorkeus | 47 m |
| Korkeusero | 26 m |
| Pituus | 22 km |
| Kaltevuus | 1,18 m/km |
| Keskiylivirtaama | 13,7 m³/s (MHQ) [4] |
| Keskivirtaama | 2,57 m³/s (MQ) [4] |
| Keskialivirtaama | 0,39 m³/s (MNQ) [4] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Joen kulku muokkaa
Joki saa alkunsa Källesjönistä (73 metriä mpy.) ja se päättyy Bäveånin yhtymäkohtaan, missä myös joen nimi muuttuu Bäveåniksi (47 metriä mpy.). Joki virtaa kahden järven kautta muodostaen näin kolme osuutta. Källesjönistä alkava joenosuus on alle viisi kilometriä pitkä ja se laskee Kyrkesjöniin. Sillä osuudella vedenpinta putoaa 20 metriä ja kaltevuudeksi tulee noin 4 m/km. Joen loppuosuus on hyvin rauhallista. Se virtaa haja-asutusalueella leveän peltoalueen halki ja sen ylittää matkalla valtatie 44 ja pienempi paikallistie. Seuraava osuus alkaa Kyrkesjönistä ja se laskee viiden kilometrin jälkeen Bergssjöniin. Keskimmäinen osuus on maisemallisesti vaihtelevampi peltojen ja metsäsaarekkeiden vuorotellessa. Asutus on harvempaa ja jokea seuraa pieni kylätie. Bergssjönin ympäristö on mäkistä, metsäistä ja asumatonta. Kolmas osuus alkaa kapealla jyrkkärinteisellä laaksolla, jonne joki virtaa. Täältä se putkahtaa taas viljellylle alueelle, mutta se kohtaa kilometrin jälkeen Bäveånin ja joen nimikko-osuus päättyy ja jatkuu Bäveånina merelle saakka. Jo Öresjöstä alkava Sågånia seuraa Uddevallan ja Trollhättanin välinen kuntaraja. Se seuraa Risånia Kyrkesjönin halki keskimmäiselle osuudelle, jossa se kääntyy pois itään päin parin kilometrin jälkeen.[3][5]
Joen lähialue muokkaa
Joen lähialueen pinta-alasta ei ole tietoa. Sen sivu-uomat ovat yleensä pieniä eikä niiden nimiäkään mainita Internetin karttapalveluissa. Kyrkesjönin jälkeen uomaan yhtyy kaakosta tuleva Takabäcken, jonka alajuoksulla sijaitsee lähes neljä kilometriä pitkä Skottenesjön (36 ha) ja Gundlebosjön (47 ha). Niillä on sama vedenpinnan korkeus ja joita voidaan pitää saman järven erinimisinä järvialtaina. Järven etelärantaan laskee Väne-Ryrissä sijaitseva Ryrsjön (24 ha). Monet järven puroista tulevat peltoalueilta. Muita järveen laskevia pieniä järviä ovat Lilltjärnen, Erssjön ja Följesjön. Alajuoksulla voidaan lisäksi mainita Bergssjöniin pohjoisesta tuleva Marteredsbäcken. Sen valuma-alueelta puuttuvat järvet.[3][5]
Vesivoimaa muokkaa
Källesjön järven luusuasta noin 600 metriä alajuoksulle päin sijaitsee joen ensimmäinen kahdesta vesivoimalaitoksesta. Se on Kollerön voimala, joka sijaitsee Geteredin kulmakunnalla. Sillä on kartan mukaan noin neljän metrin pudotus. Voimalaitos on pieni säännöstelyvoimalaitos, jonka vesivarastona toimii Källesjö. Tasan kilometrin alempana sijaitsee Jädersforsin voimala, jonka putous on samaa suuruusluokkaa. Se on toimintansa perusteella pieni jokivoimalaitos. Voimaloiden yhteisteho on puoli megawattia ja sähköenergian vuosituotanto 0,9 gigawattituntia.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Bäveån (SE647589-127365) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 4938–4940, 21.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Bäveånin lähde Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Ovan Bävån (Excel-lomake nro 4240), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Bäveånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Bäveån, vattenkraft.info, viitattu 21.1.2021 (ruotsiksi)