Avaa päävalikko

Frans Mikael Franzén

suomalainen runoilija, kirkonmies, professori ja akateemikko
(Ohjattu sivulta Franz Mikael Franzén)

Frans Mikael Franzén (9. helmikuuta 1772 Oulu14. elokuuta 1847 Härnösandin lähellä, Ruotsi[1]) oli suomalainen runoilija, kirkonmies, professori ja akateemikko.[2]

Frans Mikael Franzén
Franz Mikael Franzén Johan Gustaf Sandbergin maalauksessa vuonna 1828.
Franz Mikael Franzén Johan Gustaf Sandbergin maalauksessa vuonna 1828.
Henkilötiedot
Syntynyt 9. helmikuuta 177214. elokuuta 1847)
Oulu
Kuollut 14. elokuuta 1847 (75 vuotta)
Härnösandin lähellä, Ruotsi
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Sisällysluettelo

ElämäkertaMuokkaa

Franzén syntyi oululaiseen kauppiasperheeseen. Jo nuorena hänet huomattiin kirjallisesti lahjakkaaksi, ja hänestä tuli aikansa lapsitähti. Hän kirjoitti ylioppilaaksi jo 13-vuotiaana, 17-vuotiaana hänestä tuli maisteri ja 20-vuotiaana dosentti.

Franzén teki 1790-luvun puolivälissä matkan Pariisiin. Kotimaahan palattuaan hän toimi Turun akatemian kirjastonhoitajana ja otti vuonna 1798 hoitaakseen kirjallisuudenhistorian professorin viran. Franzén vihittiin papiksi vuonna 1803 ja hänelle annettiin Paimion seurakunta prebendaksi[3]. Vuonna 1811 hän muutti Ruotsiin ja toimi siellä muun muassa Kumlan seurakunnan ja Tukholman Klaran seurakunnan kirkkoherrana ja vuosina 1834–1847 Härnösandin piispana. Franzén oli Ruotsin akatemian jäsen, johon hänet oli valittu jo vuonna 1808, ja hän toimi akatemian sihteerinä vuodesta 1824.1790-luvulla Franzén oli kenties suosituin suomalainen runoilija. Hänen parhaimpia teoksiaan lienee runoelma Människans anlete.

Franzénin filosofianhistoriallinen avaintyö on Kantin filosofian harrastamisen vakiinnuttaminen Suomeen. Uppsalassa ruotsalaisten kantilaisten, Boëthiuksen ja Höijerin, johdolla opiskellut Franzén oli nuorempana taipuvainen radikalismiin ja uskonnollisen tapakulttuurin kyseenalaistamiseen.

Franzén oli myös jonkin aikaa Åbo tidningar -julkaisun päätoimittajana.[2]

Parhaiten hänet kuitenkin tunnettiin runoilijana, joka vaikutti merkittävästi Runebergiin ja Topeliukseen. Hän sepitti myös virsiä rationalistisessa hengessä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa on neljä hänen virttään sekä yksi virsi, joka on kirjoitettu hänen virtensä pohjalta. Ruotsin kirkon virsikirjassa on 11 hänen kirjoittamaansa virttä, ja Ruotsissa hänet tunnetaan ennen muuta virsirunoilijana. Kun Ruotsissa uudistettiin virsikirjaa 1800-luvun alussa, oli Franzén yksi keskeisiä henkilöitä tässä työssä. Hän oli virsikirjatyötä johtaneen Johan Olof Wallinin läheinen työtoveri, ja he julkaisivat yhdessä useita virsikirjaehdotuksia, muiden muassa ehdotukset Prof-Psalmer 1812, sekä Prof-Psalmer, andra häftet 1813. Useimmat Franzénin parhaista virsistä julkaistiin niissä[4]. Lisäksi hän kirjoitti juomalaulun Glädjens ögonblick.

Franz Mikael Franzénin muistopatsas sijaitsee Oulun tuomiokirkon vieressä Franzénin puistossa. Helsingin Kalliossa on Franzéninkatu.

Franzénin kirjoittamia virsiä virsikirjoissaMuokkaa

Ruotsin kirkon virsikirjassaMuokkaa

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Otavan Iso tietosanakirja osa 2, p. 1505
  2. a b Frans Mikael Franzén Filosofia.fi. Viitattu 27.11.2014.
  3. Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 204. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1984.
  4. Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 202-204. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • En skrift om Frans Michael Franzén, julk. Irma Sorvali. Oulun yliopisto, 1984. ISBN 951-42-1883-3 Sarja: Meddelanden från Institutionen för nordisk filologi vid Uleåborgs universitet. Serie B, 0357-9816; nr 7 Sisältää bibliografian: s. 35-37: Tryckta arbeten av Frans Michael Franzén, ja s. 39-42: Litteratur om Frans Michael Franzén, koonnut Marja-Leena Kokkonen.

Aiheesta muuallaMuokkaa