Avaa päävalikko

Tauno Sakari Vapaasalo (6. syyskuuta 1911 Kemi22. kesäkuuta 1984 Ruotsi) oli suomalainen 1930-luvun opiskelijajohtaja, päätoimittaja ja professori.

Vapaasalon vanhemmat olivat kaupunginviskaali W. Jämsen ja Anna Luoma. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulussa 1929 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1936. Vapaasalo väitteli vuonna 1961 filosofian tohtoriksi Uppsalan yliopistossa, väitöskirjan aiheena oli Eino Leinon tuotannon Kalevala-romantiikka. Hän oli ensimmäinen, joka väitteli Ruotsissa tohtoriksi suomenkielisestä kirjallisuudesta.

Vapaasalo toimi 1930-luvulla Sinimustat-järjestön johtajana ja hän oli Ylioppilaslehden päätoimittajana 1938–1943. Vapaasalo oli Aikakauslehti Sinimustan toimitusneuvoston jäsen 1933–1936 ja hän kirjoitti artikkeleita muun muassa Ajan Suunta- ja Suomen Heimo -lehtiin. Hän oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja 1938–1943 ja Pohjois-pohjalaisen osakunnan kuraattori 1939–1941. Vapaasalo oli myös Akateemisen Karjala-Seuran jäsen. Jatkosodan aikana hän toimi muun muassa TK-kirjeenvaihtajana.

Vapaasalo toimi Uppsalan yliopiston suomen kielen lehtorina vuodesta 1951 sekä suomen kielen ja kirjallisuuden dosenttina vuodesta 1961, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1978. Kevätlukukausilla 1970 ja 1972 hän oli Tukholman yliopiston suomen kielen ja kulttuurin vt. professorina. Vapaasalo sai Ruotsissa professorin arvonimen vuonna 1972.

Vapaasalo oli naimisissa vuodesta 1953 Hansi Popperin kanssa.

TeoksiaMuokkaa

  • Itäkarjalaiset ja me ; tekijät Yrjö Vuorjoki, Reino Ala-Kulju ja Sakari Vapaasalo. Itä-Karj. SE:n valist. Os:n julkaisuja 1. Joensuu 1942, uusi painos 1943
  • Itsenäisyyspäivänä 1942. Suomen aseveljien liitto, Helsinki 1942
  • Oulun tuomiokirkko. Oulu 1951
  • A. Santaholma osakeyhtiö 1903-1952 : kauppias Antti Santaholma ja Kauppahuone A. Santaholma. Oulu 1953
  • Pohjois-pohjalainen osakunta 1932-1957. Pohjois-pohjalainen osakunta, Helsinki 1957
  • Studier i Eino Leinos kalevalaromantik , väitöskirja. Lundequistska bokhandeln, Uppsala 1961
  • Tornion murteen sanastoa suomalaisessa kirjallisuudessa - Tornedalsfinska ord i finskspråkig litteratur. Tornedalica, Luleå 1990 (muokattu vuonna 1964 kirjoitetusta käsikirjoituksesta)

LähteetMuokkaa