Avaa päävalikko

Dionysia (m.kreik. Διονύσια) oli antiikin Ateenassa vietetty juhla, joka oli omistettu Dionysos-jumalalle. Dionysia-juhlia oli Ateenassa kaksi, ja ne tunnettiin maalais- ja kaupunki-Dionysiana. Näistä kaupunki-Dionysia oli tärkeämpi, ja yleensä Dionysia viittaa nimenä siihen. Uhrien ja falloskulkueiden ohessa tärkeimpiin juhlamenoihin kuuluivat erilaiset kuoro- (khoros) ja näytelmäkilpailut.[1][2][3] Ne olivat merkittävässä osassa antiikin kreikkalaisen teatterin kehityksessä.

Dionysia
Διονύσια
Dionysosta esittävä teatterinaamio. 2.–1. vuosisata eaa.
Dionysosta esittävä teatterinaamio. 2.–1. vuosisata eaa.
Tyyppi uskonnollinen juhla Dionysoksen kunniaksi
Päivämäärä Poseideon 17.–21. (joulu-tammikuu) (maalais-Dionysia)
Elafebolion 10.–14. (maalis-huhtikuu) (kaupunki-Dionysia)
Järjestämistiheys vuosittain
Tapahtumapaikka Attikan demokset (maalais-Dionysia)
Dionysos Eleuthereuksen pyhäkkö ja Dionysoksen teatteri (kaupunki-Dionysia)
Paikkakunta Ateena, Attika, Kreikka

HistoriaMuokkaa

Viininjumala Dionysoksen kultti Attikassa oli peräisin Eleutheraista Boiotian rajalta. Kreikkalaisessa mytologiassa juhlan alkuperä selitettiin niin, että eräs eleutherailainen oli yrittänyt tuoda jumalan kulttikuvan Ateenaan, mutta ateenalaiset torjuivat tämän. Dionysos rankaisi ateenalaisia miehiä lähettämällä jonkun taudin näiden sukuelimiin. Ateenalaisten pyydettyä neuvoa Delfoin oraakkelilta tämä kehotti ateenalaisia osoittamaan Dionysokselle kunnioitustaan ja järjestämään kulkueen, jossa kannettiin fallos-symbolia. Tauti päättyi tämän ansiosta, jonka jälkeen kulkueesta tehtiin vuosittainen.[4]

Dionysia-juhlan varhaisin muoto Attikassa oli maalais-Dionysia. Kaupunki-Dionysia otettiin käyttöön mahdollisesti Peisistratoksen aikana 500-luvulla eaa.,[5] jolloin Eleutherai tuli Ateenan valtaan ja Dionysoksen kulttikuva siirrettiin sieltä Ateenaan;[6][7] tai viimeistään Kimonin ja Perikleen aikana 400-luvulla eaa. Se syrjäytti varhaisemman Apollonille omistetun lyyrisen musiikin juhlan.[5]

Dionysiaan liittyivät läheisesti Oskhoforia-, Lenaia- ja Anthesteria-juhlat. Roomassa Dionysiaa vastaavat juhlat tunnettiin bakkanaaleina.[3]

Maalais-DionysiaMuokkaa

 
Thorikoksen teatteri Thorikoksen demoksessa itäisessä Attikassa.

Maalais-Dionysia (τὰ κατ᾽ ἀγρούς Διονύσια, ta kat' agrūs Dionysia)[1] eli pieni Dionysia (τὰ μικρά Διονύσια, ta mikra Dionysia) kesti viisi päivää. Sitä vietettiin Poseideon-kuun 17.–21. päivä eli nykyisen joulu-tammikuun aikoihin.

Maalais-Dionysiaa viettivät demokset kaikkialla Attikan maaseudulla.[8] Ajankohta talvella oli uuden viinin ensimmäisen maistelun aikaa. Juhlaan kuului falloskulkue Dionysoksen alttarille, jossa uhrattiin pukki. Tämän jälkeen pidettiin remuavat juhlapidot, johon kuului kaikenlaista pilkantekoa sekä näytöksiä. Vauraammissa demoksissa uudelleenesitettiin kaupunki-Dionysian näytelmiä. Joissakin demoksissa, kuten Euonymon, Rhamnus ja Thorikos, oli omat paikalliset teatterirakennukset. Juhlassa harjoitettiin myös säkkitanssia (askoliasmos). Siinä tanssittiin yhdellä jalalla öljytyillä ja täyteen puhalletuilla säkeillä ja yritettiin olla kaatumatta.[2][3]

Kaupunki-DionysiaMuokkaa

 
Dionysoksen teatteri Ateenan Akropoliin rinteessä.

Kaupunki-Dionysia (τὰ ἐν ἄστει Διονύσια, ta en astei Dionysia, Διονύσια τὰ ἀστικά, Dionysia ta astika) eli Suuri Dionysia (Διονύσια τὰ μεγάλα, Dionysia ta megala),[1] tai usein vain Dionysia, oli omistettu Dionysos Eleuthereukselle. Juhla kesti myös viisi päivää. Sitä vietettiin Elafebolion-kuun 10.–14. päivä eli nykyisen maalis-huhtikuun aikoihin. Sitä edelsi kaksi valmistuspäivää kuun 8.–9. päivinä.[9][10]

Juhlan keskus oli Akropoliin etelärinteessä sijainnut Dionysos Eleuthereuksen pyhäkköalue, johon kuuluivat Dionysoksen temppeli ja Dionysoksen teatteri. Juhla oli alun perin hyvin samanlainen kuin maalais-Dionysia. Siihen kuului falloskulkue, joka jäljitteli Dionysoksen seuralaisten riehakasta kulkuetta. Myöhemmin juhlaan liitettiin näytelmäkilpailut, jossa esitettiin tragedioita, komedioita, satyyrinäytelmiä ja dithyrambeja.[3]

Juhlille osallistui paljon väkeä eri puolilta Attikaa sekä myös muualta Kreikasta, 400-luvulla eaa. erityisesti Deloksen meriliiton jäsenkaupungeista, sillä nämä suorittivat liiton rahaveron maksamisen juhlien aikana.[5]

OhjelmaMuokkaa

Kaupunki-Dionysian ohjelma oli:[9]

  • Elafebolion 8: Esikilpailu (proagōn) (valmistuspäivä), myös Asklepieia-juhla
  • Elafebolion 9: Dionysoksen ”esittäytyminen” (valmistuspäivä)
  • Elafebolion 10: Kulkue (pompē), miesten ja poikien dithyrambikilpailut (1. varsinainen juhlapäivä)
  • Elafebolion 11: Komediakilpailu: viisi komediakirjailijaa, yksi komedia kultakin
  • Elafebolion 12: Tragediakilpailun 1. päivä: yksi tragediakirjailija, jolta kolme tragediaa ja yksi satyyrinäytelmä
  • Elafebolion 13: Tragediakilpailun 2. päivä: yksi tragediakirjailija, jolta kolme tragediaa ja yksi satyyrinäytelmä
  • Elafebolion 14: Tragediakilpailun 3. päivä: yksi tragediakirjailija, jolta kolme tragediaa ja yksi satyyrinäytelmä
 
Dionysoksen kulttikuvaa kuljetetaan laivanmuotoisissa kärryissä kaupunki-Dionysiassa. Piirretty attikalaisen skyfoksen kuvituksen perusteella.
 
Näyttelijöitä esittäviä terrakottafiguriineja, 360–340 eaa.

Esikilpailussa Elafebolion-kuun 8. päivänä näytelmäkirjailijat, koregit, näyttelijät ja khoros esittäytyivät yleisölle juhlapuvuissa, mutta eivät vielä näytelmäasuissa. He esittelivät yleisölle näytelmät, jotka kilpailuissa esitettäisiin, ja pyysivät yleisöltä niille huomiota ja suopeutta.[5] 9. päivän iltana (tai 10. päivän alussa, koska päivä alkoi auringonlaskusta) efebit toivat Dionysoksen vanhan puisen kulttikuvan kotipaikastaan Lenaionista Dionysos Eleuthereuksen pyhäkköalueelle, ja se asetettiin teatterin orkhestralle.[3][5]

10. päivänä järjestettin suuri juhlakulkue osaksi jalkaisin ja osaksi kärryillä. Poikien kuorot lauloivat dithyrambeja. Khoros tanssi Agoralla Kahdentoista jumalan alttarilla. Kulkue päättyi Lenaionille. Tämän jälkeen alkoivat kilpailut, ensin poikien ja miesten lyyristen kuorojen kilpailu. Muun muassa Pindarokselta on säilynyt Dionysiaan kirjoitettu dithyrambi. Tämän jälkeen järjestettiin voittajien komos-kulkue. 11. päivä järjestettiin komediakilpailu ja 12.–14. päivä tragediakilpailut. Useita kilpailuissa voittaneita tai esitettyjä tragedioita ja komedioita on säilynyt, mukaan lukien kaikken tunnetuimpien kreikkalaisten näytelmäkirjailijoiden Aiskhyloksen, Sofokleen, Euripideen ja Aristofaneen näytelmiä.

Dionysian aikana vapautettiin vankeja ehdonalaiseen, eikä velkoja saanut periä velallisilta sen aikana.[5] Jopa Platonin mukaan oli soveliasta juopua viininjumalan juhlissa.[11] Juhlan järjestämistä johti eponyymi arkontti, apunaan epimeletai-virkamiehet.[5]

Näytelmäkilpailussa palkitutMuokkaa

Kaupunki-Dionysian näytelmäkilpailujen voittajista on säilynyt tietoja piirtokirjoituksissa. Aristoteles kokosi tietoja voittajista teokseen Dionysia-juhlien voitot.[12]

Tiedossa olevat palkitut Kaupunki-Dionysian näytelmäkilpailussa ovat:

TragediaMuokkaa

KomediaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Liddell, Henry George & Scott, Robert: Διονύσια, τά A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 633. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  3. a b c d e Peck, Harry Thurston: Dionysia Harpers Dictionary of Classical Antiquities. 1898. Viitattu 5.11.2018.
  4. Dionysia ta astika Hellenion. Viitattu 5.11.2018.
  5. a b c d e f g Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Dionysia”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio.
  6. Eleutherai: History Ministry of Culture and Sports. Viitattu 5.11.2018.
  7. Eleutherai Brill’s New Pauly. BrillOnline Reference Works. Viitattu 5.11.2018.
  8. Roberts, J. W.: City of Sokrates: An Introduction to Classical Athens, s. 127. Routledge, 1998. ISBN 0203194799.
  9. a b Storey, Ian C. & Allan, Arlene: A Guide to Ancient Greek Drama. Blackwell Guides to Classical Literature, nide 3. 2. painos. John Wiley & Sons, 2013. ISBN 1118455118. Teoksen verkkoversio.
  10. Miles, Margaret M.: A Companion to Greek Architecture, s. 368. Blackwell Companions to the Ancient World. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 1118327616. Teoksen verkkoversio.
  11. Platon: Lait 775c.
  12. Blum, Rudolf: Kallimachos: The Alexandrian Library and the Origins of Bibliography, s. 23-29. Wisconsin Studies in Classics. Kääntänyt Hans H. Wellisch. University of Wisconsin Press, 2011. ISBN 0299131742. Teoksen verkkoversio.