Avaa päävalikko

Eleutherai (m.kreik. Ἐλευθεραί, lat. Eleutherae) oli antiikin aikainen linnoitettu kaupunki Attikan ja Boiotian rajalla Kreikassa.[1][2] Sen arkeologinen alue sijaitsee Mándra-Eidyllían kunnassa noin kilometri pohjoiskoilliseen Vílian Profítis Ilíaksen kylästä ja noin neljä kilometriä länsiluoteeseen Oinóista.[3]

Eleutherai
Ἐλευθεραί
Eleutherain raunioita.
Eleutherain raunioita.
Sijainti

Eleutherai
Koordinaatit 38°10′46″N, 23°22′32″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Vília, Mándra-Eidyllía, Länsi-Attika, Attika
Historia
Tyyppi kaupunki ja linnoitus
Kulttuuri antiikki
Alue Attika/Boiotia
Kaupunki Ateena
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Eleutherai Commonssissa

MaantiedeMuokkaa

Eleutherai sijaitsi Kithairon-vuoren (nyk. Kithairónas) rinteellä solassa, josta johti tie Attikan rannikon Eleusiista Boiotian Thebaan.[4] Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Gyftókastro (Γυφτόκαστρο). Kaupunki oli rakennettu kukkulalle.[1]

HistoriaMuokkaa

 
Eleutherain raunioita.

Eleutherai kuului alun perin Boiotian alaisuuteen. 500-luvun eaa. loppupuolelta se kuului Ateenan alaisuuteen ja Attikaan, mutta siitä ei kuitenkaan koskaan tullut yhtä sen demoksista.[4] Kaupunki linnoitettiin alun perin suunnilleen 400-luvun eaa. puolessa välissä, ja linnoitusta laajennettiin sen nykyiseen mittaan noin 330–300 eaa.[1] Se oli osa Ateenaa ympäröinyttä puolustuslinnoitusten ketjua.[2]

Kreikkalaisessa mytologiassa Eleutheraita pidettiin Dionysoksen synnyinpaikkana. Kaupungista oli peräisin Dionysos Eleuthereuksen kultti ja kulttipatsas, joka siirrettiin Peisistratoksen käskystä Ateenan Akropoliin etelärinteeseen Dionysos Eleuthereuksen pyhäkköön kaupungin tultua Ateenan alaisuuteen.[2][4] Eleutheraista oli kotoisin kuvanveistäjä Myron. Kaupunki säilyi asuttuna varhaiskristilliselle kaudelle saakka.[5]

Eleutherain alueella on suoritettu melko vähän arkeologisia kaivauksia, mutta aluetta on siivottu kasvillisuudesta.[2]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

 
Kaavakuva Eleutherain linnoituksesta.

Kaupunki oli ympäröity muurilla, jota on säilynyt nykyaikaan suhteellisen hyvin. Muurin kokonaispituus on noin 860 metriä, ja se ympäröi alueen, jonka pituus on noin 300 metriä ja leveys noin 100 metriä. Muurin paksuus on noin 2,6 metriä. Siinä oli useita torneja, jotka olivat kolmikerroksisia ja joissa oli ampuma-aukot katapulteille. Kuusi pohjoissivun kahdeksasta tornista on säilynyt parhaiten. Muurissa oli myös neljä porttia, joista pääportti sijaitsi länsisivulla, yksi portti itäsivulla ja kaksi pohjoissivulla.[1][5]

Kaupungin alueelta on löydetty Dionysos Eleuthereukselle omistetun temppelin rauniot. Temppeli oli rakennettu 300-luvulla eaa. ja sen pohjan koko on noin 16,6 x 8,8 metriä. Muihin löydöksiin kuuluu asuinrakennusten jäänteitä arkaaiselta varhaiskristilliselle kaudelle, sekä kahden varhaiskristillisen basilikakirkon perustukset.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Gyphtokastro (“Eleutherai”) Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d Eleutherai: History Ministry of Culture and Sports. Viitattu 21.8.2017.
  3. Eleutherai Pleiades. Viitattu 21.8.2017.
  4. a b c Eleutherai Brill’s New Pauly. BrillOnline Reference Works. Viitattu 21.8.2017.
  5. a b c Eleutherai: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 21.8.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa