Dionysos Eleuthereuksen pyhäkkö

Dionysos Eleuthereuksen pyhäkkö oli antiikin aikainen Dionysos Eleuthereukselle omistettu pyhäkkö Ateenan Akropoliin kaakkoisrinteessä. Pyhäkköalueen tunnetuin osa on Dionysoksen teatteri. Lisäksi siihen kuului Dionysokselle omistettuja temppeleitä. Pyhäkön rauniot ovat osa Akropoliin etelärinteen arkeologista kohdetta.[1][2]

Dionysos Eleuthereuksen pyhäkkö
Uudemman Dionysos Eleuthereuksen temppelin rauniot.
Uudemman Dionysos Eleuthereuksen temppelin rauniot.
Sijainti Ateena, Attika, Kreikka
Koordinaatit 37°58′12″N, 23°43′40″E
Rakennustyyppi pyhäkkö
Valmistumisvuosi 500-luku eaa. / n. 350 eaa.
Tyylisuunta doorilainen
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Ateenan Akropolis
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historia muokkaa

 
Dionysos Eleuthereuksen pyhäkköalueen raunioita.

Pyhäkköalue syntyi alun perin arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa., kun Dionysos Eleuthereuksen kultti tuotiin Ateenaan Boiotiasta Peisistratoksen suvun tyrannian aikana. Alussa alueella oli vanhempi Dionysoksen temppeli, joka rakennettiin noin 550–500 eaa., sekä Dionysoksen teatteri, joka kehittyi Akropoliin rinteeseen samoihin aikoihin. Varsinainen pyhäkkö rakennettiin klassisen kauden lopulla noin vuonna 350 eaa. aitaamalla varhaisemman temppelin ja teatterin alue peribolos-muurilla. Samalla alueelle rakennettiin uusi Dionysoksen temppeli sekä stoa eli pylväshalli. Sekä vanhaa että uutta temppeliä käytettiin yhtä aikaa, toisin sanoen uusi temppeli ei korvannut vanhaa.[2][3][4][5] Alueella vietettiin muun muassa Dionysia-juhlaa.[1]

Alueen arkeologiset kaivaukset suoritettiin pääosin 1800-luvun loppupuolella. Kaivauksia suorittivat kreikkalaiset ja saksalaiset arkeologit. Alue kunnostettiin vuosina 1961–1962 sekä 1998–2004.[1]

Rakennukset muokkaa

 
Dionysos Eleuthereuksen pyhäkköalueen pohjapiirros. Teatteri pohjoisosassa, stoa ja temppelit eteläosassa.
 
Dionysos Eleuthereuksen pyhäkköalueen stoan ja vanhemman temppelin raunioita.

Dionysos Eleuthereuksen pyhäkön alue sijaitsee Akropoliin kaakkoisrinteessä eli Akropoliin etelärinteen arkeologisen alueen itäpäässä. Antiikin aikana pyhäkköalueen ympäröi epäsäännöllisen muotoinen aitaus länsi-, etelä- ja itäsivulla. Teatteri kattoi pyhäkköalueen pohjoislaidan. Pyhäkköalueen sisäänkäynti oli itäsivulla. Sille johti Akropoliin itäpuolella kulkenut Kolmijalkojen katu eli Tripodien katu. Pyhäkön rakennuksista on säilynyt vain perustuksia lukuun ottamatta teatteria, joka on säilynyt paremmin.[1][2] Pyhäkköalueen länsipuolella sijaitsi Asklepieion ja itäpuolella Perikleen odeion.

Dionysoksen teatteri

Dionysokselle omistettu teatteri rakennettiin alun perin 500-luvulla eaa. Nykyisin paikalla olevat jäänteet ovat pääosin peräisin teatterin rakennusvaiheesta noin vuodelta 350 eaa. Teatterin katsomoon, jota laajennettiin usein vuosisatojen varrella, mahtui sen laajimmassa vaiheessa noin 15 000–16 000 katsojaa. Teatteri on pyhäkköalueen parhaiten säilynyt rakennus.[6]

Vanha Dionysoksen temppeli

Vanha Dionysoksen temppeli rakennettiin noin 550–500 eaa. Se oli pieni temppeli, joka edusti doorilaista tyyliä. Sen koko oli noin 13,5 x 8 metriä, ja se oli tehty kalkkikivestä. Temppelissä oli itään päin avautunut naos eli cella sekä pronaos, jonka edessä oli kaksi pylvästä. Sisällä temppelissä oli Dionysos Eleuthereuksen kulttipatsas.[1][3]

Uusi Dionysoksen temppeli

Uusi Dionysoksen temppeli rakennettiin vanhan temppelin eteläpuolelle noin vuonna 350 eaa. Siinä oli myös itään päin avautuva naos ja pronaos, ja sen julkisivussa oli neljä doorilaista pylvästä. Temppelin koko oli noin 22 x 9,3 metriä. Sisällä temppelissä oli Alkameneen veistämä Dionysoksen kullasta ja norsunluusta valmistettu kulttipatsas.[1][4]

Dionysoksen alttari

Dionysoksen alttari sijaitsi pyhäkköalueen eteläosassa. Sen koko oli noin 11,5 x 3,3 metriä.[1]

Stoa

Stoa eli pylväshalli rakennettiin vanhan Dionysoksen temppelin pohjoispuolelle noin vuonna 350–330 eaa. niin, että temppeli jäi stoan länsipäähän. Myös stoa edusti doorilaista tyyliä. Sen pituus oli noin 62,3 metriä ja leveys noin 8,1 metriä. Stoa avautui etelään, ja sen julkisivussa arvioidaan olleen 22 pylvästä. Sen pohjoisseinänä toimi Dionysoksen teatterin skene-rakennuksen eteläseinä. Stoan länsipäästä oli erotettu noin 12 x 8,1 metrin kokoinen huone, joka avautui itään. Stoan ajatellaan yleensä olleen yksikerroksinen, mutta erään teorian mukaan siinä olisi ollut kaksi kerrosta.[1][3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h Ιερό Διονύσου Ελευθερέως Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 4.4.2016.
  2. a b c Athens, Sanctuary of Dionysos Eleuthereus Perseus. Viitattu 4.4.2016.
  3. a b c Athens, Earlier Temple of Dionysos Perseus. Viitattu 4.4.2016.
  4. a b Athens, Later Temple of Dionysos Perseus. Viitattu 4.4.2016.
  5. Athens, Doric Stoa near Theater of Dionysos Perseus. Viitattu 4.4.2016.
  6. Θέατρο Διονύσου Ελευθερέως Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 4.4.2016.

Aiheesta muualla muokkaa