Avaa päävalikko

Yhdysvaltain demokraattinen puolue

poliittinen puolue Yhdysvalloissa
(Ohjattu sivulta Demokraattinen puolue (USA))
Hakusana ”Demokraatit” ohjaa tänne. Demokraatit on myös grönlantilainen puolue. Muita demokraattisia puolueita luetellaan täsmennyssivulla.

Yhdysvaltain demokraattinen puolue (engl. Democratic Party) eli demokraatit on toinen Yhdysvaltain poliittisista valtapuolueista. Toinen on republikaaninen puolue. Andrew Jacksonin kannattajat perustivat Demokraattisen puolueen vuoden 1828 ympärillä ja se on nykyään maailman vanhin aktiivinen poliittinen puolue.[1]

Demokraattinen puolue
Democratic Party

US Democratic Party Logo.svg

Perustettu 8. tammikuuta 1828 (191 vuotta sitten)
Johto Tom Perez (MD)
Nancy Pelosi (CA)
Steny Hoyer (MD)
Chuck Schumer (NY)
Ideologia sosiaaliliberalismi
liberalismi
kolmas tie
Toimisto 430 South Capitol St. SE,
Washington, D.C., 20003
Värit      sininen
Senaatti
45 / 100
Edustajainhuone
235 / 435
Osavaltioiden kuvernöörit
23 / 50
Kotisivu www.democrats.org
Aasi on ollut pitkään puolueen tunnuksena, kuten tässä poliittisessa pilakuvassa vuodelta 1870.

Kansainvälisesti demokraatit ovat edustaneet ulospäin suuntautuvaa politiikkaa.

Puolueen sisällä on useita mielipiteiltään eroavia ryhmäkuntia, joskin New Dealin jälkeen puolue on profiloitunut yhdysvaltalaisittain sosiaaliliberaaliksi työväen oikeuksia ajavaksi puolueeksi.

Vuonna 2018 puolue on osittain muuttunut vasemmistolaisemmaksi.[2][3] Kongressiedustaja Bernie Sanders on inspiroimassa puoluetta demokraattisen sosialismin suuntaan.[4] Valkoisen talon Council of Economic Advisersin mukaan sosialismi on tekemässä paluuta yhdysvaltalaiseen politiikkaan, sosialisteiksi julistautuneet henkilöt saavat kannatusta kongressissa ja äänestäjien keskuudessa.[5]

HistoriaMuokkaa

Demokraattinen puolue katsoo periytyvänsä 1700-luvun lopun demokraattis-republikaanisesta puolueesta, joka vastusti keskusvaltaa ja ajoi osavaltioille mahdollisimman suuria toimivaltuuksia. Demokraattinen puolue perustettiin virallisesti vuonna 1828.lähde? Vuoden 1828 vaaleissa presidenttiehdokas Andrew Jacksonin joukot eivät jättäneet mitään sattuman varaan. Vaalikampanja oli vaalikiertueineen, mainoslauseineen ja -julisteineen ensimmäinen nykyaikaisena pidetty presidentinvaalikampanja. Jacksonin vastustajat väänsivät hänen nimestään pilanimen Jackass (”Aasi”), mutta Jackson käänsi senkin edukseen ja omaksui aasin osaksi kampanjansa kuvastoa. Myöhemmin aasista tuli koko demokraattipuolueen tunnus.[6]

Puolueen kannattajia ovat perinteisesti olleet katoliset, maan koillisosan uudistusmielinen työväestö sekä eteläosien konservatiiviset protestantit. Lyndon B. Johnsonin kaudella demokraatit ryhtyi tukemaan aktiivisesti mustien kansalaisoikeuksia, minkä takia demokraattien kannatus on vanhoissa etelävaltioissa tippunut puoleen 1950-lukuun verrattuna. Samalla demokraattien kannatus kaupungeissa ja pohjoisessa asuvien mustien keskuudessa on kuitenkin kasvanut.[7] Demokraattinen puolue salli mustien osallistua puolue­kokouksiinsa vuodesta 1924 lähtien.[8]

Kylmän sodan alkupuolen aikana demokraatit suosivat runsaampaa varustelua kuin republikaanit, ja puolue tultiin tuntemaan ”sotapuolueena”. Muutos tähän tuli George McGovernin presidentinvaalikampanjan myötä 1972, jonka jälkeen demokraatit suuntautuivat sotilasmenojen leikkaamiseen. Tämä muodostui myöhemmin rasitteeksi, ja puolue luopui 1990-luvulle mennessä vaatimuksestaan varustelun vähentämiseen.[9]

Puolueella on ollut enemmistö edustajainhuoneessa 1933–1947, 1949–1953, 1955–1995 ja 2007–2010 sekä senaatissa 1933–1947, 1949–1953, 1955–1981, 1987–1995, 2000–2002 ja 2007 alkaen.

Demokraattisen puolueen tunnuksena oli syyskuuhun 2010 asti aasi. Nyttemmin tunnus on sininen D-kirjain sinisen ympyrän sisällä. Aasia käytetään kuitenkin yhä usein demokraattisen puolueen symbolina.[10]

Tietovuoto 2016Muokkaa

Demokraattisen puolueen Democratic National Committeen (DNC) tietoverkosta vietiin 27 000 viestiä ja asiakirjaa, jotka Wikileaks julkisti demokraattien ehdokasvalintakokouksen alla 22.7.2016. Sähköposteista selvisi että demokraattisen puolueen johto toimi toista presidenttiehdokasta Bernie Sandersia vastaan ja pönkitti Hillary Clintonin ehdokkuutta toimien näin omia sääntöjään vastaan.[11] Jo aiemmin Politico oli paljastanut että puolueen alueellisen toimintaan kerätyt varat oli siirretty pääasiassa DNC:lle ja Clintonin presidentinvaalikampanjaan.[12] Demokraattisen puolueen puhemies Debbie Wasserman Schultz joutui eroamaan, samoin puolueen toimitusjohtaja Amy Dacey, talouspäällikkö Brad Marshall ja viestintäjohtaja Luis Miranda. Wasserman Schultzin tilalle astui Donna Brazile[13]. Murrosta on epäilty Venäjän hallintoa.[14][15]

Demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton ei vielä 10 kuukautta vaalienkaan jälkeen suostunut myöntämään tappiotaan, vaan pitää sitä ulkoisista tekijöistä johtuvana, joiksi hän nimesi seksismin ja naisvihan sekä Venäjän hakkeroinnin ja FBI:n johtaja James Comeyn aloittaman tutkinnan Clintonin sähköposteista.[16] Huhtikuussa 2018 DNC nosti oikeusjutun, jossa puolue syyttää Hillary Clintonin tappiota Trumpin kampanjan, Venäjän viranomaisten ja WikiLeaksin salaliitosta johtuneeksi.[17]

RyhmittymätMuokkaa

Demokraattisen puolueen Yhdysvaltain liittovaltion kongressiedustajat jakaantuvat kolmeen merkittävään ryhmittymään poliittisen aseman perusteella, tosin yksi edustaja voi toimia useammassa ryhmässä eikä ryhmään kuuluminen ole välttämätöntä. 2019 aloittavassa kongressissa Progressive Caucus ja New Democratic Coalition ovat lähes tasaväkisiä, kun Blue Dog Coalition on taas niitä merkittävästi pienemmässä asemassa.[18]

Ryhmittymä Poliittinen linja Muuta huomioitavaa
Progressive Caucus vasemmistosiipi, sosiaalidemokratia, progressivismi, moderni liberalismi kannattaa Medicare for All -terveydenhuoltouudistusta
New Democratic Coalition talousoikeistolaisuus, kolmas tie, arvoliberalismi toinen nimitys "maltilliset"
Blue Dog Coalition talousoikeistolaisuus, arvokonservatismi, keskustalaisuus lähellä republikaaneja arvoiltaan

[18]

Puolueen johtoMuokkaa

Yhdysvaltain demokraattipresidentitMuokkaa

Demokraattisen republikaanipuolueen (demokraattisen puolueen edeltäjä) presidentitMuokkaa

Demokraattisen puolueen presidentitMuokkaa

 
Yhdysvaltain ensimmäinen demokraattipresidentti Andrew Jackson.

LähteetMuokkaa

  1. Kenneth Janda, Jeffrey M. Berry, Jerry Goldman: The Challenge of Democracy: American Government in Global Politics, s. 276. Cengage Learning, 2010.
  2. https://www.vox.com/the-big-idea/2018/6/22/17490410/democratic-party-sanders-left-liberal-interparty-fights-sanders-socialism-clintonism
  3. https://www.washingtonpost.com/powerpost/the-revolution-is-real-but-its-unclear-whether-sanders-will-lead-it/2018/05/16/34d2d7b0-58bf-11e8-8836-a4a123c359ab_story.html
  4. https://www.theguardian.com/us-news/2018/oct/26/america-midterms-democrats-socialism-bernie-sanders
  5. https://www.theguardian.com/us-news/2018/oct/23/the-socialists-are-coming-white-house-sounds-alarm-at-rise-of-the-left
  6. Miller, W.: Yhdysvaltain historia, WSOY, 1969.
  7. Uschanov, Tommi: Tämä on Amerikka. Long Play, 2013, s. 19-23. www (maksullinen) Viitattu 29.7.2016.
  8. http://www.nytimes.com/1996/09/19/us/gop-tries-hard-to-win-black-votes-but-recent-history-works-against-it.html
  9. Betts, Richard K.: A Disciplined Defense – How to Regain Strategic Solvency. Foreign Affairs, marras-joulukuu 2007. Council on Foreign Relations. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.12.2008. (englanniksi)
  10. Loka on lentänyt aina Yhdysvaltain presidentinvaaleissa – miksi demokraatit ovat aaseja ja republikaanit norsuja? Yle. Viitattu 29.7.2016.
  11. http://observer.com/2016/07/wikileaks-proves-primary-was-rigged-dnc-undermined-democracy/
  12. http://www.politico.com/story/2016/04/clinton-fundraising-leaves-little-for-state-parties-222670
  13. Wasserman Schultz steps down as DNC chair POLITICO. Viitattu 16.10.2016.
  14. http://edition.cnn.com/2016/08/02/politics/dnc-ceo-resigns-in-wake-of-email-scandal/
  15. Ellen Nakashima: U.S. government officially accuses Russia of hacking campaign to interfere with elections Washington Post. 7. lokakuuta 2016. Viitattu 16.10.2016.
  16. Hillary Clinton opens up in her first television interview since losing the 2016 election 10.9.2017. businessinsider.com.
  17. Democratic Party Alleges Trump-Russia Conspiracy in New Lawsuit 20.4.2018. NYT.
  18. a b The house will have just as many moderate democrats as progressives next year fivethirtyeight.com. Viitattu 27.12.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa