Aamiainen

päivän ensimmäinen ateria

Aamiainen eli aamupala on aamulla nautittava kevyt tai tukeva ateria, joka nautitaan yleensä pian heräämisen jälkeen.

Perinteinen englantilaistyylinen aamiainen.

Erityyppisiä aamiaisia

muokkaa

Suomalainen aamiainen

muokkaa
 
Kahvi ja juusto- tai kinkkuvoileivät sekä puuro ovat suomalaisten aamiaissuosikkeja.

Suomessa aamiaiseen on kuulunut perinteisesti viljatuotteita kuten leipää tai puuroa sekä maitotuotteita, leikkeleitä tai kananmuna. Juomana voi olla esimerkiksi kahvia, teetä, maitoa, tuoremehua tai kaakaota.

Fazerin vuonna 2024 teettämässä kyselyssä selvisi, että 66 prosenttia suomalaisista syö arkiaamuina leipää. Seuraavaksi suosituinta aamiaisruokaa olivat juusto, puuro ja leikkeleet. Myös ruotsalaiset syövät yleensä juustovoileipiä aamiaiseksi, mutta murot, mysli ja kananmunat ovat siellä suositumpia kuin puuro ja leikkeleet.[1]

Leivän ja jugurtin suosio näyttäisi laskeneen suomalaisten keskuudessa. Vielä 75 % söi aamiaisella leipää vuonna 2014. Jogurtin suosio ylti tuolloin 45 prosenttiin ja puuron 36 prosenttiin. Alle 70 % suomalaisista ilmoitti syövänsä aina aamiaista.[2] Suurin osa suomalaisista käyttää alle viisi minuuttia aamiaisen valmistamiseen[3].

Englantilainen ja irlantilainen aamiainen

muokkaa
Pääartikkeli: Englantilainen aamiainen

Klassiseen englantilaiseen aamiaiseen kuuluu muun muassa munia eri muodoissa, paistettua pekonia, paahtoleipää, teetä tai kahvia. Usein tarjotaan myös paistettuja herkkusieniä, paistettuja tomaatteja ja valkeita papuja tomaattikastikkeessa.

Irlantilainen aamiainen muistuttaa muuten englantilaista, mutta tarjolla on myös kaurapuuroa maidon, voin ja siirapin kera.

Mannermainen aamiainen

muokkaa

Hotellitermi mannermainen aamiainen (engl. continental breakfast) sisältää voisarven ja marmeladia, ehkä myös juustoa, sekä kahvia tai teetä.

Amerikkalainen aamiainen

muokkaa

Amerikkalainen aamiainen voi sisältää pekonia, kinkkua, kananmunaa, makkaraa, hedelmiä, muroja ja kahvia sekä amerikkalaisia pannukakkuja vaahterasiirapin kera.[4]

Hotelliaamiainen

muokkaa
 
Brasilialaisen hotellin aamiaisnoutopöytä.

Aamiainen on hotelliravintoloiden merkittävimpiä palvelumuotoja, joka viikonpäivästä riippuen tarjoillaan yleensä kello 7:n ja 11:n välillä. Aamiaisen hinta voi vaihdella melko paljon ja riippuu esimerkiksi hotellin yleisestä hintatasosta ja aamiaisen monipuolisuudesta. Suomessa aamiainen sisältyy yleensä hotellihuoneen hintaan.

Aamiainen voidaan jaotella tarjoilutavan perusteella noutopöytäaamiaiseen, pöytään tarjoiltavaan aamiaiseen ja huoneaamiaiseen. Näistä yleisin on noutopöytäaamiainen, jossa asiakas voi itse koota haluamansa aamiaisen tarjolla olevista tuotevaihtoehdoista. Huoneaamiainen sen sijaan on melko harvinainen, ja yleensä siitä peritään lisämaksua.

Myös hotelleissa aamiainen voidaan jaotella myös sisältönsä mukaan esimerkiksi suomalaiseen, englantilaiseen, mannermaiseen ja amerikkalaiseen aamiaiseen. Nämä aamiaistyypit eroavat toisistaan sisällöllisesti, vaikka niistä löytyykin usein samojakin tuotteita, kuten leipää, tuoremehua, kahvia ja hedelmiä.

Historiaa

muokkaa

Kuusikymmenluvun suomalaiskaupungeissa oli yleistä syödä aamiaiseksi kahvia ja pullaa[5].

Aamupalan vaikutukset oppimiseen

muokkaa

Saksalaisessa Ulmin yliopistossa vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan aamupalan vaikutus oppimiseen ei ole yksiselitteinen. Päivän ensimmäisen aterian laiminlyöminen vaikuttaa eri tavalla tyttöihin ja poikiin. Tyttöjen tarkkaavaisuus ei välttämättä kärsi, vaikka aamupala jäisi syömättä. Tutkimukseen osallistui 103 iältään 13–20-vuotiasta nuorta ja siinä selvisi, että pojilla aamupalan puuttuminen voi johtaa pahantuulisuuteen ja visuaalisen muistin huonontumiseen. Tytöillä samaa vaikutusta ei ollut. Tutkimukseen osallistuneet nuoret kertoivat kuitenkin olevansa tarkkaavaisempia aamupalan syötyään ja poikien visuaaliseen muistiin aamupala vaikutti positiivisesti. Lisäksi aamupalan syöminen yhdessä perheenjäsenten kanssa on sosiaalinen tapahtuma, joka edistää nuorten valppautta ja sosiaalisia taitoja.[6]

Aamiainen ravitsemukselliselta kannalta

muokkaa

Aamiaisella on vaikutusta koko päivään. Jos aamiaisella nautittujen ruokien glykemiakuorma on pieni, verensokeri pysyy tasaisempana.[7] Tällöin on helpompi olla napostelematta. Aamiaisen syöminen voi siten helpottaa myös painonhallintaa.[8] Runsaan aamiaisen nauttiminen johtaa kuitenkin yleensä siihen, että ihminen nauttii päivän aikana tarpeettoman paljon kaloreita[9].

Aamiainen on usein päivästä toiseen sama. Mikäli joka aamu syötävä ateria on hyvä ja terveellinen, siitä tulee hyvä peruspilari päivän ravinnonsaannin kannalta. Aamiainen on useimmiten sama siitä syystä, että aamu on aikapaineinen tilanne ja rutiinit tuovat helpotusta kiireessä.[8]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Tämä erottaa suomalaisen aamupalan ruotsalaisesta www.iltalehti.fi. Viitattu 18.4.2024.
  2. Millainen on suosituin aamupala? Suomela - Jotta asuminen olisi mukavampaa. Arkistoitu 14.4.2021. Viitattu 3.2.2021.
  3. Näin suomalaiset syövät aamuisin www.iltalehti.fi. Viitattu 3.2.2021.
  4. American breakfast Businessdictionary.com. Arkistoitu 7.3.2014. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
  5. Valistus valtaa alaa martat.fi. Viitattu 30.5.2024.
  6. Aamupalan vaikutus oppimiseen vaihtelee Yle Uutiset. 5.8.2008. Viitattu 6.3.2014.
  7. A Rytz et al: Predicting glycemic index and glycemic load from macronutrients to accelerate development of foods and beverages with lower glucose responses. Nutrients, 2019, 11. vsk, nro 5. PubMed:31130625 doi:10.3390/nu11051172 ISSN 2072-6643 Artikkelin verkkoversio.
  8. a b Mikkonen, Mikael: Lounaat vaihtuvat - aamiainen pysyy Työpiste-verkkolehti. 15.6.2012. Työterveyslaitos. Arkistoitu 6.3.2014. Viitattu 6.3.2014.
  9. Volker Schusdziarra, Margit Hausmann, Claudia Wittke, Johanna Mittermeier, Marietta Kellner, Aline Naumann: Impact of breakfast on daily energy intake - an analysis of absolute versus relative breakfast calories. Nutrition Journal, 17.1.2011, nro 1, s. 5. PubMed:21241465 doi:10.1186/1475-2891-10-5 ISSN 1475-2891 Artikkelin verkkoversio.

Kirjallisuutta

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa