Avaa päävalikko

3. divisioona (jatkosota)

3. divisioona oli jatkosodan alussa Pohjois-Pohjanmaan sotilasläänin, johon kuuluivat Oulun ja Raahen suojeluskuntapiirit, perustama Suomen armeijan divisioona.[1] Se liitettiin III armeijakuntaan ja osallistui Operaatio Hopeakettuun ja eteni Uhtualle ja Kiestinkiin. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana 3. divisioona siirrettiin Karjalankannakselle, jossa se osallistui taisteluihin VT- sekä VKT-linjalla.

Sisällysluettelo

PerustaminenMuokkaa

3. divisioonan joukkojen perustamisesta vastasi Pohjois-Pohjanmaan sotilaslääni lukuun ottamatta niitä joukkoja, jotka kuuluivat välirauhan ajan 11. prikaatin perustamisvastuulle.

Välirauhan ajan 11. prikaati oli määrätty saatettavaksi sodanajan vahvuuteen jo 10. kesäkuuta 1941 silloisen V armeijakunnan käskyllä. 11. prikaati perusti palveluksessa olleista varusmiehistä Jalkaväkirykmenttien 11 ja 53 I pataljoonat sekä pääosan Kenttätykistörykmentti 16:n I ja II patteristoista.

Oulun suojeluskuntapiiri perusti Jalkaväkirykmentti 11:n II pataljoonan, loput Jalkaväkirykmentti 53:sta ja Kenttätykistörykmentti 16:sta sekä Pioneeripataljoona 34:n ja Viestipataljoona 31:n. Raahen suojeluskuntapiiri perusti Jalkaväkirykmentti 11:n III Pataljoonan, Jalkaväkirykmentti 32:n ja Kevyt osasto 5:n.

3. divisioonan kokoonpanosta puuttui Raskas kenttätykistöpatteristo ja lisäksi perustettiin huollon osia sekä eräitä pienempiä yksiköitä kuten 263. ilmatorjuntakonekiväärikomppania.

Katso myös jatkosodan divisioonan määrävahvuudet

KomentajatMuokkaa

YksikötMuokkaa

Perustamisen jälkeen divisioonaan kuuluivat mm. seuraavat yksiköt:[3]

TappiotMuokkaa

Yhtymien Päämajalle tekemien määräaikaisilmoitusten mukaan 3. divisioonan kokonaistappiot sodan aikana olivat kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina yhteensä 10 036 miestä.[4]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
  • Rintamamiesveteraanien Liitto ry: Suomen Rintamamiehet 1939-45 3. Div. Pori: Etelä-Suomen Kustannus Oy, 1972. ISBN 951-9064-01-X.

ViitteetMuokkaa

  1. Sotatieteen laitos: "Jatkosodan historia" osa 1 s.64 ja 100
  2. Jatkosodan tiellä, s. 241–259. 'Jatkosodan suomalaisjoukot ja niiden komentajat', laatinut Mikko Kohvakka. toim. Marko Palokangas. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos, 2004. ISBN 951-25-1522-9.
  3. Sotatieteen laitos: "Jatkosodan historia" osa 1 s.100
  4. Sotatieteen laitos:"Jatkosodan historia" osa 6 s.494
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.