Wikipedia

Ylipaino

painoindeksi välillä 25-30
(Ohjattu sivulta Ylipainoisuus)
Tämä on vakaa versio, joka on katsottu 10. toukokuuta 2025.

Ylipaino tarkoittaa lääketieteessä usein sitä, että ihmisen painoindeksi sijoittuu välille 25–30 kg/m2 eli normaalipainon (<25) ja lihavuuden (>30) väliin. Yleiskielessä ja esimerkiksi Lääketieteen termit -sanakirjassa ylipainolla tarkoitetaan yleensä lihavuutta tai lievää lihavuutta.[1]

Ylipaino
Vyötärölihavan miehen keskivartalo.
Vyötärölihavan miehen keskivartalo.
Luokitus
ICD-10 E66
ICD-9 278.02
MedlinePlus 003101
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Rubensin maalaus kolme sulotarta (1635) esittää päärynälihavia naisia.

Ylipainon terveysvaikutukset riippuvat pitkälti siitä, johtuuko ylipaino lihaksikkuudesta vai päärynä- tai omenalihavuudesta. Ylipainon riskeistä kiistellään, ja ne näyttävät joka tapauksessa enintään pieniltä suhteessa lihavuuden riskeihin.

Määritelmä ja mittaaminen

muokkaa

Ylipaino mitataan usein painoindeksillä, joka saadaan kaavasta painokilot jaettuna pituuden neliöllä (kg/m²)[2]. Aikuinen ihminen määritellään ylipainoiseksi, jos hänen painoindeksinsä sijoittuu välille 25–30. Yhdysvaltojen kansallisen terveysinstituutin asettamana ylipainon raja-arvona on 27,8 miehille ja 27,3 naisille[3].

Painoindeksi ei korreloi aina rasvasolujen määrän ja koon kanssa, koska myös lihasten koko vaihtelee yksilöllisesti ja lihaksilla on suurempi ominaispaino kuin rasvakudoksella. Suurempi painoindeksi tarkoittaa siten joko suurempaa rasvakudoksen määrää tai isompaa lihasmassaa tai molempia.[4]

Rasvakudoksen osuus kyetään mittaamaan niin sanotulla bioimpedanssimittarilla, jonka toiminta perustuu siihen, että rasvakudos johtaa vain heikosti sähköä[5]. Toinen tapa on vedenalaispunnitus, jossa ihminen punnitaan sekä kuivana että veden alla[6]. Rasvakudoksen määrää voidaan arvioida myös mittaamalla ihonalaisen rasvakudoksen paksuutta eri kohdissa kehoa, mutta se ei paljasta sisäelinten ympärille kertynyttä rasvaa[5].

Tyypit

muokkaa

Lihavuudessa on kaksi päätyyppiä: omena- eli keskivartalolihavuus, jossa rasva kertyy enimmäkseen vatsaan, ja päärynälihavuus, jossa rasva kertyy enimmäkseen lantioon, reisiin ja pakaroihin. Keskivartalolihavuutta voidaan arvioida arvioitavan vyötärö-lantio-suhteesta tai vyötärönympäryksen mittauksella. Jos miehen vyötärönympärys ylittää 100 cm tai naisen 90 cm, kyseessä on vyötärölihavuus. Vyötärön ympärysmitan kasvamiseen viitataan myös termillä omenalihavuus.[7] Miehillä on yleisempää omenalihavuus eli vatsan alueelle kertynyt lihavuus, naisilla päärynälihavuus eli rintoihin ja pakaroihin kertynyt selluliitti. Omenalihavuus on terveydelle haitallisempaa.[8]

Esiintyvyys

muokkaa
 
Normaalipainoisen, ylipainoisen ja kliinisesti lihavan miehen siluetit

WHO:n arvion mukaan maailmassa on jo yli miljardi ylipainoista, joista 300 miljoonaa on kliinisesti lihavia.[9] Ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet voimakkaasti viime vuosina. OECD-maista kymmenessä yli puolet aikuisista on ylipainoisia tai lihavia. Eniten ylipainoisia suurista maista on Meksikossa, jossa 70 prosenttia on ylipainoisia ja 33 prosenttia lihavia. Myös Yhdysvalloissa lähes kolmasosa väestöstä on lihavia. Pienistä maista eniten ylipainoisia on Amerikan Samoalla, noin 95 prosenttia väestöstä.[10]

WHO on nostanut lihavuuden ehkäisyn yhdeksi tärkeimmäksi painopistealueekseen maailmanlaatuisesti kroonisten tautien ehkäisemisessä. Kehittyneissä maissa arvioidaan ylipainoisuuden aiheuttavan 2–6 % kaikista terveydenhuollon kustannuksista.[11] WHO:n mukaan lihomisen merkittävin syy on runsaskalorinen paljon tyydyttynyttä rasvaa ja sokeria sisältävä ravinto ja vähentynyt liikunta.[12]

Vuonna 2003 noin 45 prosenttia suomalaisista aikuisista oli painoindeksillä mitattuna ylipainoisia[13]. Merkittävästi ylipainoisia oli kuitenkin vain noin 13 prosenttia[14]. FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan enää 28 prosenttia yli 30-vuotiaista miehistä ja 37 prosenttia naisista oli normaalipainoisia.[15]

Suomalaisista kouluikäisistä lapsista vuonna 2005 oli ylipainoisia 10–20 prosenttia.[16]

Syyt

muokkaa

Rasvakudoksen suuresta määrästä johtuva ylipaino johtuu siitä, että kaloreiden saanti ravinnosta eli ruoasta ja juomasta on pitkään suurempi kuin energiankulutus. Lihavuus on yleistynyt väestötasolla viime vuosikymmeninä yhtäältä ravinnosta saatavan kalorimäärän lisääntymisen ja toisaalta liikunnan ja ruumiillisen työn vähentymisen myötä. Myös muun muassa yksilöllinen perimä, stressi, erilaiset psyyken häiriöt ja vähentynyt yöuni voivat edistää lihomista.[17] Jotkin lääkkeet, kuten psyykenlääkkeet ja insuliini, voivat aiheuttaa lihomista.[18] Lihominen saattaa johtua myös muutoksista suoliston mikrobikannassa.[19]

Ensimmäisen elinvuoden aikana sairastetut infektiot voivat suurentaa lapsen lihavuusriskiä[20]. Myös vähärasvainen ruokavalio vauvaikäisenä voi aiheuttaa ylipainoa aikuisiällä. Ranskalaisessa 20-vuotisessa seurantatutkimuksessa havaittiin, että vähärasvaisesti 1–2-vuotiaana syöneillä lapsilla oli 20-vuotiaina enemmän rasvaa etenkin keskikehossaan kuin enemmän rasvaa syöneillä.[21]

Terveysvaikutukset

muokkaa
Pääartikkeli: Lihavuuden terveysvaikutukset

Ylipainon terveysvaikutukset riippuvat pitkälti siitä, johtuuko ylipaino lihaksikkuudesta vai päärynä- tai omenalihavuudesta.[22]

Lievän ylipainon riskeistä kiistellään, ja ne näyttävät joka tapauksessa enintään pieniltä suhteessa lihavuuden riskeihin.[23]

Vuonna 2010 julkaistu meta-analyysi 239 tutkimuksesta osoitti, ettei ylipaino ollut yhteydessä korkeampaan kuolinriskiin juuri mittaushetkellä, vaan ehkä jopa päinvastoin aina painoindeksiin 27 asti. Kuitenkin jos henkilö oli ollut ylipainoinen edeltävän 16 vuoden aikana, hänen kuolinriskinsä oli suurempi. Aiemman ylipainon havaittiin lyhentävän elämää keskimäärin vuodella, ja aiemman lihavuuden kolmella vuodella.[23] Vuonna 2012 julkaistun, 97 tutkimusta ja 2,9 miljoonaa ihmistä käsittävän meta-analyysin mukaan ylipaino yhdistyy 6 prosenttia pienempään kuolleisuuteen verrattuna normaalipainoisiin (BMI 18,5–25)[24]. Journal of the American Medical Association -lehdessä vuonna 2012 julkaistun, 97 tutkimusta ja 2,9 miljoonaa ihmistä käsittävän tutkimuskatsauksen mukaan ylipaino pienensi ennenaikaisen kuoleman riskiä 6 prosentilla normaalipainoisiin verrattuna. Liikalihavuus eli yli 30:n painoindeksi korreloi puolestaan lisääntyneen kuolleisuuden kanssa.[24]

Viranomaisten toimet

muokkaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen lihavuusohjelma 2012–2015 pyrkii ehkäisemään ja vähentämään suomalaisten lihavuutta terveellistä ravitsemusta ja liikuntaa edistävin toimin.[25]

Ylipainosta puhuminen terveydenhuollossa

muokkaa

Lääkäri Pippa Laukan mukaan kehopositiivisuusaatteessa on paljon hyvää, mutta ylipaino pitää silti voida ottaa selkeästi puheeksi terveydenhuollossa. Olennaista on, että puhumisen syynä ei ole ulkonäkö vaan terveysseikat ja hyvinvointi. Ylipainosta puhuminen tulee tehdä jo ennen ongelmien ilmaantumista.[26]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Lauri Saarela: Onko ylipainoinen lihava? Duodecim. 20.3.2019. Viitattu 10.5.2025.
  2. ↑ Lihavuus 28.1.2013. Duodecim. Arkistoitu 6.4.2016. Viitattu 19.8.2013.
  3. ↑ Olga Khazan: Why Scientists Can’t Agree on Whether It’s Unhealthy to Be Overweight The Atlantic. 14.8.2017. Viitattu 19.4.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Romero-Corral, Abel et al.: Accuracy of body mass index in diagnosing obesity in the adult general population. International Journal of Obesity, 2008, 32. vsk, nro 6, s. 959–66. PubMed:18283284 doi:10.1038/ijo.2008.11
  5. ↑ a b Rasvasolut eivät johda sähkövirtaa. Tieteen Kuvalehti. https://tieku.fi/teknologia/rasvasolut-eivat-johda-sahkovirtaa
  6. ↑ Mia Laakso: Kehon koostumuksen mittaaminen eri menetelmillä. 23.10.2014. https://lihastohtori.wordpress.com/2014/10/23/kehon-koostumuksen-mittaaminen-laakso/
  7. ↑ Lihavuus Terveyskirjasto. 20.9.2017. Duodecim.
  8. ↑ Lihava Suomi Kansanterveyslaitos. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 18.7.2007.
  9. ↑ WHO: Obesity and overweight Lihavuus ja liikapaino
  10. ↑ Yhdysvallat ei ole enää maailman lihavin kansa 9.7.2013. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 22.8.2013. Viitattu 19.8.2013.
  11. ↑ WHO: Obesity and overweight
  12. ↑ Obesity and overweightWHO
  13. ↑ OECD Factabook 2006, Health, Obesity
  14. ↑ https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ylipaino&stable=0#/media/Tiedosto:Bmi30chart.png
  15. ↑ Ylipaino ja lihavuus vaikuttavat merkittävästi sairastuvuuteen – riski on otettava vakavasti - Tiedote - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 19.4.2021. Viitattu 19.4.2021.
  16. ↑ Käypähoito.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ Lihavuus 28.1.2013. Terveyskirjasto. Viitattu 19.8.2013.
  18. ↑ Koivula, Liisa: Lääke voi tehdä lihavaksi 26.3.2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 30.12.2013. Viitattu 19.8.2013.
  19. ↑ Tutkijat pohtivat tosissaan: Voiko lihavuus olla tarttuva tauti? 5.5.2016. http://yle.fi/uutiset/tutkijat_pohtivat_tosissaan_voiko_lihavuus_olla_tarttuva_tauti/8861439
  20. ↑ Liikakilojen kertyminen yhteydessä vauvaiän infektioihin. 9.11.2016. http://www.iltalehti.fi/terveys/20161109200024991_tr.shtml
  21. ↑ M F Rolland-Cachera, M Maillot, M Deheeger, J C Souberbielle, S Péneau ja S Hercberg: Association of nutrition in early life with body fat and serum leptin at adult age 13.11.2012. International Journal of Obesity. Viitattu 7.8.2013.
  22. ↑ Toni Baker: Beige fat 'indispensable' in protecting the brain from dementia Jagwire. 10.8.2021. Viitattu 8.11.2021. (englanniksi)
  23. ↑ a b Why Scientists Can’t Agree on Whether It’s Unhealthy to Be Overweight The Atlantic. 14.8.2017.
  24. ↑ a b Katherine M. Flegal, PhD; Brian K. Kit, MD; Heather Orpana, PhD; Barry I. Graubard, PhD: Association of All-Cause Mortality With Overweight and Obesity Using Standard Body Mass Index Categories: A Systematic Review and Meta-analysis 2.1.2013. Journal of the American Medical Association. Viitattu 3.1.2013.
  25. ↑ Lihavuus laskuun – Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta THL. Arkistoitu 8.5.2014. Viitattu 19.8.2013.
  26. ↑ Pippa Laukka: Kehopositiivisuus­ilmiössä on paljon samaa ehdottomuutta kuin aikanaan kielto­laissa Helsingin Sanomat. 25.7.2018.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Mustajoki, Pertti: Painonhallinta : painavaa tietoa kohti kevyempää oloa. Helsinki : Duodecim, 2010.
  • Popkin, Barry: Läski maailma: Villitykset, trendit, suositukset ja tuotteet, jotka tekevät ihmisestä lihavan. ((The world is fatt: The fads, trends, policies, and products that are fattening the human race, 2007.) Suomennos: Petri Stenman) Helsinki: Like, 2011. ISBN 978-952-01-0394-1

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylipaino.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ylipaino&oldid=23226016”