Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 19

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Viinin jäsentely

Meillä on artikkelit viini, viinirypäle ja viiniköynnökset. Onko jossain jo keskusteltu niiden välisestä reviirinjaosta: mitkä aiheet kuuluvat mihinkin näistä ? Nyt lajit ovat rypäleessä ja lajike-esittelyt Suomessa viljeltävistä lajikkeista ovat köynnösartikkelissa. Luokka:Viinirypälelajikkeet on aika erillään näistä kaikista. Näkemyksiä ? --Tappinen 6. heinäkuuta 2009 kello 18.35 (EEST)

Olisiko fr.Wikipedian jaottelussa mitään osviittaa. Krhm, luulisi että siellä tiedetään. En ole viiniasiantuntija millään alalla, paitsi että laadukas punaviini maistuu suussani. --Ulrika 6. heinäkuuta 2009 kello 19.15 (EEST)

Ehkä jotkin asiat on syytäkin mainita useammassa kuin yhdessä artikkelissa. Sukuun vitis kuuluvien lajien luettelo kuuluu luonnollisesti artikkeliin Viiniköynnökset. Siellä se onkin, mutta sen lisäksi myös artikkelissa Viinirypäle. Yksikkömuoto Viiniköynnös on tällä hetkellä ohjaussivuna artikkeliin Viiniköynnökset, mutta vähintään yhtä hyvin se voisi ohjata artikkeliin aitoviini (Vitis vinifera), suvun ylivoimaisesti tärkeimpään viljeltyyn lajiin (josta suomeksi käytetään myös ehkä selvempää nimeä aitoviiniköynnös). Tai sitten sivun viiniköynnös voisi muuttaa täsmennyssivuksi, koska sanalla voidaan tarkoittaa sekä sukua että sen tunnetuinta lajia. Viiniköynnökset -artikkelissa luetellaan myös lajikkeita, mutta se luettelon paikka olisi oikeastaan aitoviini-artikkelissa, sillä sen lajikkeistahan pääosin on kysymys. Toisaalta artikkeli viinirypäle voitaisiin suorastaan muuttaa ohjaussivuksi artikkeliin viiniköynnös, sillä ei yleensä kasvilajista ja sen hedelmästä ole kahta erillistä artikkelia. Lisäksi artikkeleihin voisi varsin hyvin merkitä myös "Korjattava/Suomi" -mallineen. Vaikuttaa aika omituiselta, että siinä niinkin pitkälti käsitellään nimenomaan Suomessa menestyviä lajikkeita, vaikka Suomessa viiniköynnöksen viljelys on aivan marginaalista. -KLS 9. heinäkuuta 2009 kello 09.44 (EEST)

Viiniköynnökset-artikkelin lajikeluettelossa onkin hybrideitä, enimmäkseen kahden lajin risteymiä. Siellä on myös aika selviä hoito-ohjeita. Laajensin aitoviiniä globaalimpaan suuntaan. Pitäisikö Suomi-asiat siirtää jopa omaksi artikkelikseen Viininviljely Suomessa ? --Tappinen 11. heinäkuuta 2009 kello 06.01 (EEST)

Tai miten olisi "Viinintuotanto Suomessa" (tai jotain sinne päin), jolloin samaan artikkeliin mahtuisivat myös marjapohjaiset viinit ja muu sen sellainen? Kyllä tuollaiseen artikkeliin potentiaalista sisältöä varmaan riittäisi oikeuttamaan erillisen artikkelin. – Haltiamieli 18. heinäkuuta 2009 kello 01.43 (EEST)

Aloitin Viinintuotanto Suomessa, siirsin siihen suomikeskeisimpiä osia. --Tappinen 27. elokuuta 2009 kello 22.26 (EEST)

Käännösapua nisäkäs artikkeliin

Olen kehittämässä artikkelia kärppä, joka on nyt HA-artikkeli. Se kuitenkin kaipaa lisää pituutta. Löysin Googlesta seuraavat kirjat (listaan on tulossa kyllä lisäystä). Voisiko joku ystävällisesti poimia jutusta tiedot ja lisätä ne artikkeliin.

• The Naturalist's Library; tekijä William Jardine; vuosi 1838 (englanniksi)
• A field guide to the mammals; tekijä William Henry Burt; vuosi 1999 (englanniksi)

--EtäKärppä^{äl' yli päästä perhanaa} 20. heinäkuuta 2009 kello 00.27 (EEST)

Kitara (Asia josta en ole varma)

Siirretty Neuvontaan --albval (keskustelu) 20. heinäkuuta 2009 kello 16.22 (EEST)

Allekirjoitukset eri käyttäjillä

Olen huomannut, että eri käyttäjillä on erilaisia allekirjoituksia kun he laittavat neljä tildeä (~~~~) kommenttiensa loppuun keskusteluissa sekä ääniensä loppuun äänestyksissä. Joillakin sitten taas ihan tavallisesti lukee esim. --Käyttäjä 7. tammikuuta 2009 kello 14.13 (EEST). Tässä on luettelo joidenkin käyttäjien allekirjoituksista:

• Eetvartilla --Eetvartti ^(Kommentoi), aikaisemmin --Eetvartti ^(Kerro).
• Agonylla --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐), aikaisemmin --Agony (403) ja --Agony (403).
• Anchjolla –Anchjo^(jutskaa).
• Kahkosella -tKahkonen, aikaisemmin - ^^ Kahkonen.
• Aku506:lla Aku506 ¶, aikaisemmin Aku506 ^Valitukset.
• George Esayasilla --George Esayas^TM, aikaisemmin --George Esayas ^(k/m).
• Crimson Cherry Blossomilla –Crimson Cherry Blossom™.
• SpaceAcella --○ SpaceAce ○.

Eli siis miten pystyy luomaan tai vaihtamaan oman allekirjoituksensa? Tähän kannattaa siis laittaa ohjeet. --August-54 20. heinäkuuta 2009 kello 16.12 (EEST)

Asetuksista... Käyttäjätiedot ja kohta allekirjoitus. Siihen voi kirjoittaa sitten ihan normaalia wikikoodia. Jos laittaa Koko allekirjoitus käyttäjän määrittelemä (ei automaattista linkkiä) niin pitää lisätä se käsin ihan tavalliseen wikilinkkitapaan. Kyseinen rasti on hyvä jos haluaa esimerkiksi linkin keskustelusivulleen. Kiva muuten että pääsin esimerkiksi! Aku506 ¶ 20. heinäkuuta 2009 kello 16.45 (EEST)

Ja muutos voi toki olla hyvin pienikin, minä peukaloin vain sen verran, että saan automaattisesti nimimerkin eteen mielestäni visuaalisesti miellyttävämmän ajatusviivan kahden tavuviivan sijaan: – Haltiamieli 20. heinäkuuta 2009 kello 18.34 (EEST)

Kävin asetuksissa, ja tässä sitten onkin, uusi allekirjoitukseni. Mitäs tuumaatte? –August-54 (jätä kommenttia) 20. heinäkuuta 2009 kello 19.29 (EEST)

Ihan hieno ja linkki keskustelusivulle on ihan kiva joissain tilanteissa! Kommentin jätti Aku506 (keskustelu – muokkaukset) 21. heinäkuuta 2009 kello 21.34

Ei kai minulla tuollaista aikaisemmin ollut? -tKahkonen 13. elokuuta 2009 kello 16.17 (EEST)

Onko maakunta hallinnollinen alue?

Satuinpa huomaamaan, että sv-wikissä luokka sv:Kategori:Finlands landskap oli yläluokassa sv:Kategori:Icke-administrativa regioner i Finland, kun taas fi-wikiin tulin luoneeksi luokan Luokka:Hallinnolliset alueet, johon sijoitin alaluokaksi muun muassa luokan Luokka:Maakunnat. Kumpikohan näistä mahtaa olla oikein? (Tämä minun kai pitäisi tietää, mutta kysynpä nyt kuitenkin.)--Urjanhai 24. heinäkuuta 2009 kello 09.59 (EEST)

Puolet amerikkalaislääkäreistä käyttää Wikipediaa

Pitäisikö olla huolestunut tästä uutisesta Puolet amerikkalaislääkäreistä käyttää Wikipediaa Vai iloinen? Myöskin kannataako katsoa hieman peiliin artikkeleiden laadussaD100a 30. heinäkuuta 2009 kello 15.51 (EEST)

En ole niin paljon perehtynyt en.Wikipediaan että lähtisin huolestumaan tai ilahtumaan, mutta fi.Wikipedian lääketieteen ja sitä sivuavien aiheiden artikkelit ovat kyllä kauniisti sanoen vielä aika heikkotasoisia ja paikoin pahasti vinoja. Niiden määrä ja aihevalikoimakin on suppea, mutta onhan se selvä, kun ottaa huomioon, että fi.wikipediassa on artikkeleita kaiken kaikkiaan 211 076 ja en.Wikpediassa puolestaan melkein kolme miljoonaa. --Ulrika 30. heinäkuuta 2009 kello 16.17 (EEST)

Wikipedialla ei ole edes lähtökohtaisestikaan tarkoituksena tarjota lääketieteellistä tietoutta hoidon pohjaksi. Siksi joka sivulla on viittaus huomaukseen "Jos tarvitset tarkkoja neuvoja jostain aiheesta (esimerkiksi lääketieteellisiä tai lainopillisia neuvoja), käänny osaavan asiantuntijan puoleen."

Wikipediaa voi käyttää tiedon _etsimiseen_, mutta Wikipediassa kirjoitettuun tietoon ei ole syytä sokeasti luottaa tämän suuntaisissa asioissa. Viitattu lehtiartikkeli ei täsmällisesti muuten kerro, miten paljon Wikipediaa käytetään tiedon lähteille pääsemiseen ja miten paljon Wikipediaa käytetään varsinaisena tiedonlähteenä - tässäkin on markittävä ero. Toki erinäistä puolueelliseen tietoon ja suoranaiseen huojaustietoonkin linkkaamista esiintyy Wikipediassa, mutta kuiteskin luotettavuutta voi saavuttaa sillä, että tarkistaa viitattuja lähteitä ja arvioi ammatilliselta pohjalta näiden lähteiden luotettavuutta.

Toisinaan Wikipediasta löytää hyviä varsinaisen tiedon lähteitä tiukemmissa ammatillisissakin asioissa. Mutta itse Wikipediaan kirjoitettu tieto ei ole sen tasoista, että sitä olisi syytä ottaa sellaisenaan käyttöön vakavammissa yhteyksissä.

Verkosta löydettävää kaikkea tietoa ei ole syytä leimata epäluotettavaksi, koska Internet on vain _väline_. Taannoin tapasin lääkäriltä hupaisan vähättelevän kommentin "nettitiedon" yleisestä epäluotettavuudesta, kun oli kuitenkin kyse viranomaisten ja lääketehtaiden julkaisemasta tiedosta :D Ei se löytynyt sähköisesti netin kautta siirretty lääketietous sen epäluotettavampaa ole kuin paperin välitykselläkään siirretty tieto, jos tiedon tuottaminen ja sisällön kontrollointi on muuten kunnossa. Kirjaston uudehkoistakin lääketieteen yleistason kirjoista voi myös löytää välillä uskomatonta vuosikymmeniä vanhaa epämääräistä lääketieteellistä juttua. Siksi ohjeen mukainen pätevä ammatti-ihminen on paras vaihtoehto lääketieteellisissä ongelmissa. --Aulis Eskola 30. heinäkuuta 2009 kello 16.38 (EEST)

AE kirjoittaa "Kirjaston uudehkoistakin lääketieteen yleistason kirjoista voi myös löytää välillä uskomatonta vuosikymmeniä vanhaa epämääräistä lääketieteellistä juttua." Kirjastoa on turha syyttää, eihän kirjasto niitä tee, oikea osoite on kustantaja, valita sinne. --Ulrika 30. heinäkuuta 2009 kello 16.58 (EEST)

Eihän kirjasto ole mikään "syyllinen" :D, mutta se on käytännössä paikka, josta käsittääkseni lääketieteellistä tietoa usein haetaan - netin Wikipedioiden sun muiden lähteiden lisäksi. Eikä kirjaston hankintapuolelta voi olettaakaan tällaisten asioiden arviointikykyä ja -resursseja. Wikipediassa on toisinaan myös sitä etua, että tulee esiin paremmin erilaiset käsitykset lääketieteellisistä asioista, joista ei oikein lopullista selvyyttä ole saatu. --Aulis Eskola 30. heinäkuuta 2009 kello 17.21 (EEST)

Sanavalintasi oli kyllä sellainen, että sen perusteella voi helposti tulkita että vastuu on mielestäsi kirjastolla. Jäi hämäräksi miksi sitten toit esiin kirjaston. Onhan kirjastossa cd-levyjäkin, eikä kukaan sano että kirjaston cd-levyllä on sitten huonoa musiikkia. Kirjakauppojen romaanitkin on joskus tosi surkeita. --Ulrika 30. heinäkuuta 2009 kello 17.30 (EEST)

Joitain tutkimuksia aihetta sivuten:

• "Seeking Health Information Online: Does Wikipedia Matter?" [1] (2009)
• "Wiki-Surgery? Internal validity of Wikipedia as a medical and surgical reference" [2] (2007)
• "Representation of Medical Informatics in the Wikipedia and its Perspectives" [3] (2005)

Samulili 30. heinäkuuta 2009 kello 16.43 (EEST)

Lähinnä iloita, kun Wikipediaa pidetään huomionarvoisena webbisivuna ammatillisissa asioissa. Huolestumiseen ei tuon uutisen tarjoama tieto riitä, koska tuossa ei kerrota kuinka lääkärit Wikipedian tietoon suhtautuvat ja miten he käyttävät sitä. Mielikuvitukseni mukaan voisi olettaa että lääkärinkoulutuksen saaneet voisivat suhtautua lääketiedettä käsitteleviin nettisivuihin kriittisesti. --Harriv 30. heinäkuuta 2009 kello 21.23 (EEST)

Essee sirpaletiedosta

Kirjoitin esseen sirpaletiedosta. Pyytäisin kommentteja sen kehittämiseen ja haluaisin myös kysyä, onko näkemyksillä sen verran kannatusta ("Tämä on essee, joka ilmaisee joidenkin Wikipedian käyttäjien näkemyksiä."), että voisin siirtää sen Wikipedia-avaruuteen. En kuitenkaan tässä vaiheessa ole ehdottamassa aiheesta käytäntöä. Samulili 1. elokuuta 2009 kello 13.48 (EEST)

Pöh. Sirpaletieto on juuri se syy minkä takia tässä tietosanakirjaa tehdään. Esseet (en tarkoita siis tätä esseetä vaan essee Samulin kuvaaman "sirpaletiedon" vastakohtana) kuuluvat sitten ihan muuhun "mediaan". --TBone 1. elokuuta 2009 kello 13.53 (EEST)

En kannata tuossa muodossa, koska omasta mielestäni Uskonto Suomessa -artikkeli ei poikkea tavallisesta tynkäartikkelista. Jos artikkelilla ei ole mitään pohjaa, sitä ei voi laajentaa. Suurempi ongelma on lähteettömyys, joten artikkeli on parempi kuin 90 prosenttia muista artikkeleista, vai mitä prosenttilukua sitten heitelläänkään, kun halutaan valittaa lähteettömän roskan poistamisesta. Artikkelia voitaisiin laajentaa heti, kun muihin suomalaisia uskontoja käsitteleviin artikkeleihin saataisiin edes jonkinlaisia lähteitä. Äskettäinkin eräs käyttäjä, joka olisi muuten kelpaava ylläpitäjäksi, palautti muutamaan artikkeliin lähteetöntä tietoa ja poisti lähdeviitteet, jotka oli tarkistettu. Jos etsii sirpaletietoa poistettavaksi, kannattaa kokeilla Wikisitaatteja, joissa mikä tahansa alatyylinen urahdus käy lainauksesta. Sellaisen karsiminen ei vain jostakin syystä onnistu --Thi 1. elokuuta 2009 kello 14.00 (EEST)

Minä allekirjoittaisin tämän. -tKahkonen 1. elokuuta 2009 kello 14.25 (EEST)

Minusta tuntuisi mahdolliselta ajatella, että lähteettömyys ja sirpalemaisuus voivat olla molemmat ongelmia ja että pienempikin ongelma voi olla ongelma. Samulili 1. elokuuta 2009 kello 14.35 (EEST)

Albumin artikkeli esimerkkinä tuntuu minusta hieman oudolta, koska niitä pidetään yleensä merkittävinä ja muuta ongelmaa ei ole kuin tynkyys. Artikkeleita saatetaan tehdä pelkästään helpottamaan liikkumista kieliversioiden välillä. Suomen kieli on taantumassa kulttuurikielenä, ja nuoret ihmettelevät miksi sitä enää käytetään. Interwikeistä voi löytää lisätietoa ja sitä saatetaan myöhemmin kääntää. Tähän esseeseen voisi kääntää aineistoa en-wikin esseistä, ainakin WP:Fancruft ja notability (media). Aiheen ja sisällön merkittävyyden voi minusta rinnastaa. Hyödyllistä olisi esimerkiksi, että "älä poista lähteistettyä tietoa" -fraasin väärinkäytöstä päästäisiin eroon. --Thi 1. elokuuta 2009 kello 15.09 (EEST)

Albumit on todettu merkittäviksi, mutta eihän essee päinvastaistä väitäkään. Fancruft ja notability liittyvät merkittävyyteen, kirjoittamani essee ei. Samulili 1. elokuuta 2009 kello 16.10 (EEST)

Joo, esimerkiksi joku musiikkialbumiartikkeli (toisin kuin Fortum ja Uskonto Suomessa) voi olla ihan hyväkin tuollaisena (ja jopa parempi ja objektiivisempi kuin jos siinä olisi jotain väkisin venytettyä liirumlaarumia), mutta nuo kaksi muuta esimerkkiä osuvat naulan kantaan, ja samasta vaivasta taitaa kärsiä jossain määrin myös esimerkiksi artikkeli Suomalaiset, jota joku päivä tuossa katselin, ja samoin varmaan myös esimerkiksi artikkelia Aluepolitiikka, eli ongelma on todellinen ja koskee suurta määrää aiheeltaan tärkeitä artikkeleita.--Urjanhai 1. elokuuta 2009 kello 16.36 (EEST)

Aluepolitiikka taitaa olla AA:n alkuvaiheen artikkeleita. Siinä näyttää olevan jopa niin paljon suoranaisia asiavirheitä/vanhentunutta tietoa, että voisi olla syytä jopa poistaa kokonaan roskana. --TBone 1. elokuuta 2009 kello 16.39 (EEST)

Essee vastustaa sitä, että artikkelissa on käytetty ainoastaan lähteistettyä tietoa. Myöhemmin joku on lisännyt siihen lähteettömyyksiä. Esimerkiksi ortodoksisen kirkon artikkelia ei ole lähteistetty kunnolla, joten sitä ei ole voinut käyttää vaikka olisi halunnutkin. Wikipedian taso on siltä osin surkea. Artikkelista suomalaiset voidaan poistaa lähteettömyydet vaikka heti. Fortumin artikkelin ongelmaa taas on tapana kutsua resentismiksi. --Thi 1. elokuuta 2009 kello 16.48 (EEST)

Essee ei todellakaan vastusta sitä, että artikkelissa käytetään ainoastaan lähteistettyä tietoa. Ehkä sinulla on jokin kurja kokemus Wikipediasta, jonka takia et voi lukea artikkelia sellaisena kuin se on kirjoitettu, mutta artikkeli vastustaa sitä, että käytetään vain sirpaletietoa sisältäviä lähteitä. Samulili 1. elokuuta 2009 kello 17.01 (EEST)

Jos vaikka katsotaan uudelleen sitten, kun esseessä on esimerkit artikkeleista, joiden ongelma ei ole se, että ne ovat keskeneräisiä tai tynkiä? --Thi 1. elokuuta 2009 kello 18.24 (EEST)

Kaikki sirpaletietoa edustavat artikkelit ovat keskeneräisiä, mutta kaikki keskeneräiset artikkelit eivät ole sirpaletietoa. Keskeineneräinen tai tynkä artikkeli voi muodostaa hyvinkin eheän kokonaisuuden. Kun tämä nyt kuitenkin on essee, minusta on hieman outoa, että suhtaudut tähän niin kuin asiasta pitäisi olla jokin yksimielisyys. Minun puolestani kuka tahansa voi olla eri mieltä, mutta esseiden henkeen kenties sopisi paremmin, että yritetään ensin ymmärtää esseen sisältö, jotta sitten tiedettäisiin, minkä kanssa ollaan eri mieltä. Samulili 1. elokuuta 2009 kello 18.39 (EEST)

Ehkä essee on liian sekava ymmärrettäväksi? --Thi 1. elokuuta 2009 kello 18.53 (EEST)

Sekin voi olla. Siksi pyysinkin kommentteja sen kehittämiseen. Samulili 1. elokuuta 2009 kello 19.07 (EEST)

No meinasinkin jo, että luimmeko olleenkaan samaa esseetä. Tuo pätee kyllä hyvin suomalaiset-artikkelin ainakin joihinkin osioihin.--Urjanhai 1. elokuuta 2009 kello 17.27 (EEST)

Suomalaiset-artikkelissa on kyllä lähteettömyyden ohella useita muitakin alla ja yllä lueteltuja ongelmia, ja samoin, kun eräillä aloilla tutkimus on edennyt nopeasti, niin useat viitatuista näennäisesti uudehkoistakin lähteistä ovat pahasti vanhentuneita tai jopa osittain virheellisiä. (Ja tähän lähdepuutokseen nähden hirveät polemiikit keskustelun puolella ovat lähinnä koomisia.) Nuo kirjalisuusosiossa irrallisilta näyttäneet Taavitsaisen ja Korpelan teokset olisivat kyllä tekstiin siirrettynä paikanneet monta aukkoa, mutta tämä tietysti vaatisi että kirjat olisivat käsillä (kun alkuperäinen lisääjä ei ilmeisesti ollut huomannut viiteiden käyttöä).--Urjanhai 1. elokuuta 2009 kello 17.27 (EEST)

Thi, sanot: "Suomen kieli on taantumassa kulttuurikielenä, ja nuoret ihmettelevät miksi sitä enää käytetään." Ketkä nuoret? Niiden täytyy olla tosinuoria, eikä niillä ole vielä tajua kielestä. Muutamakin nuori muusikko on sanonut, ettei suomeksi voi tehdä laulutekstejä, mutta kun ikää on tullut muutama vuosi lisää, ovat peruneet puheensa ja ruvenneet tekemään suomeksi. Kökkötekstit kuulostavat varmaan jonkun korvissa englanniksi hyviltä... Äidinkieleltään englanninkielinen tuntee myötähäpeää lukiessaan simple-kielellä kirjoitettuja tekstejä. --Ulrika 1. elokuuta 2009 kello 17.31 (EEST)

Samaa mieltä kuin Thi. Lisäksi esseessä ehdotetaan ratkaisuksi lähinnä yhdistämistä, vaikka jäsenneltyjä kokooma-artikkeleita voi tehdä yhdistämättä (uudelleenohjaamatta) siihen vanhoja artikkeleita, joita voi sitten puolestaan itsenäisesti jatkokehittää paremmiksi. Toisekseen sekä viitatut Fortum että Uskonto Suomessa sisältävät kyllä sirpaletietoa, mutta nähdäkseni artikkelit (artikkeliversiot?) ovat kyllä moniongelmaisia. Paitsi "juonta", ne kaipaavat tasapainottamista, erottelua jne. Monestihan artikkelin kokonaisuus vääristyy, kun joku haluaa lisätä valtavasti tietoa yhdestä aiheen osa-alueesta eikä uskalla tai ymmärrä kirjoittaa sitä uuteen artikkeliin. -- Piisamson 1. elokuuta 2009 kello 14.46 (EEST)

Minä ainakin allekirjoittaisin tuon. -- Jniemenmaa 1. elokuuta 2009 kello 14.05 (EEST)

Mielestäni biisilistat on huono esimerkki sirpaletiedosta. Itse asiassa biisilista on albumiartikkelin tärkein sisältö, ja on vaikea kuvitella albumiartikkelia ilman sitä. Sirpaletieto pikemminkin tietoa, jonka voisi yhtä hyvin poistaa. --Jisis (keskustelu) 1. elokuuta 2009 kello 16.42 (EEST)

Mutta on helppo kuvitella levyartikkeli, jossa on paljon enemmän, esim. In Rainbows ja A Matter of Life and Death. Samulili 1. elokuuta 2009 kello 17.01 (EEST)

Kyllä, mutta simerkki sirpaletiedosta olisi esim. se, että bändin basisti avioitui kolmannen vaimonsa kanssa albumin teon aikana. Biisilistat kunniaan. --Jisis (keskustelu) 1. elokuuta 2009 kello 17.45 (EEST)

Tässä esseessä en tarkoita sirpaletiedolla sellaista tietoa, joka ei missään nimessä kuulu artikkeliin tai edes koko Wikipediaan, mikä käy ilmi esseen esimerkeistä. Jos ongelmana olisi väärä tieto, voisin ehdottaa ongelman korjaamista sillä, että yksi tieto korvattaisiin toisella, mitä en tee. Samulili 1. elokuuta 2009 kello 18.32 (EEST)

En minäkään tarkoita sirpaletiedolla väärää tietoa, tai tietoa joka ei missään nimessä kuulu Wikipediaan. --Jisis (keskustelu) 1. elokuuta 2009 kello 18.51 (EEST)

Myönnän ja pahoittelen epäselvää käsitteiden käyttöä. En tarkoittanut edellisessä kommentissani väärällä totuudenvastaista vaan "tietoa, joka ei missään nimessä kuulu artikkeliin tai edes koko Wikipediaan". Mitä tulee basistiesimerkkiin, tarkoitit siinä tietoa, joka ei ole mitenkään sidottu kontekstiin (ts. miten basistin avioituminen vaikuttu levyyn tai päin vastoin), ja tätä molemmat pidämme sirpaletietona. Ilman yhteyttä levyyn, se on mielestäni myös tieto, joka ei kuulu artikkeliin ja siten "väärä". Samulili 1. elokuuta 2009 kello 19.07 (EEST)

Esimerkkinikään ei ollut paras mahdollinen. Sirpaletieto usein on jollain tavalla sidottu kontekstiin, mutta samalla artikkelista puuttuu jotain tärkeämpää, ja lopputulos on vääristynyt kokonaisuus. Siksi pidin biisilistaa huonona esimerkkinä, koska vaikka artikkeli olisi pelkästään se, lopputulos on neutraali ja toimiva. Esseen keskiosa vastaa oikeastaan Meta-wikin eseetä Mergism. Mielestäni se soveltuu ohjeeksi paremmin suureen en-wikiin, kun taas pienessä fi-wikissä minityngätkin ovat hyödyllisiä iw-linkkien ansiosta. Esseen paras osuus on loppu Frankensteinin hirviö -esimerkkeineen. --Jisis (keskustelu) 3. elokuuta 2009 kello 14.05 (EEST)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Evoluutio#L.C3.A4hteistyksen_taso Siinä oikea esimerkki Frankensteinin hirviöstä tai artikkelista, joka on todellisesti tynkä ja lähteenä käyttökelvoton. --Thi 4. elokuuta 2009 kello 07.41 (EEST)

Esimerkki sirpaletiedosta: Oulun Kärppien SM-liigakausi 2008–2009. --Thi 1. elokuuta 2009 kello 16.52 (EEST)

Hienoa että artikkelistani on hyötyä Wikipedialle :) – EtäKärppä^{äl' yli päästä perhanaa} 1. elokuuta 2009 kello 16.55 (EEST)

Tuosta esseestä saa kuvan, että hyvän tietosanakirja-artikkelin voi kirjoittaa vain Ilkka Remes tai Reijo Mäki. – EtäKärppä^{äl' yli päästä perhanaa} 1. elokuuta 2009 kello 17.00 (EEST)

Albumiartikkeli ei minunkaan mielestäni ole hyvä esimerkki, levylistoilla on oma funktionsa pelkkinä luetteloinakin. Ehkäpä yritysartikkeli olisi parempi, esimerkkejäkin löytyy lukuisia. Kappaleen "Tiedon sirpaloituminen..." allekirjoitan. Voisi lisätä myös huomautuksen siitä, että erityisesti sirpaletiedossa on vaarana tarkoituksellinen valikoivuus, jotta artikkeli kokonaisuutena saadaan esittämään epäneutraali näkökulma. Sirpaletiedosta rakentuvassa artikkelissa se on erityisen helppoa. Terv. --Riisipuuro 1. elokuuta 2009 kello 17.54 (EEST)--

Albumiartikkeleita käytetään, jotta sitaattioikeus täyttyisi, ja olisi mahdollista esitellä kansitaidetta samassa yhteydessä. Kannet on yleensä poistettu yhtyettä koskevasta artikkelista. Sirpaletietoa suurempia ongelmia ovat mainosmaiset tuote-esittelyt, poliittisen näkyvyyden tavoittelu, resentismi ja kirjoittamisen kirjavan huono tyyli.--Khaosaming 1. elokuuta 2009 kello 18.27 (EEST)

Lapsus

Ajattelin jossain vaiheessa kirjoittaa artikkelin Lapsus tämän pohjalta. Tiedän, että aiheesta on jo hakusana fi-wikisanakirjassa. Voinko tehdä näin ja olla edes suhteellisen varma ettei artikkelia poisteta syyllä, että siitä on jo wikisanakirjassa? 101090ABC 2. elokuuta 2009 kello 12.25 (EEST)

Lähteissä lähdepyyntö?

Lukaiskaapa tämä artikkeli ja katsokaa lähteitä. Ainoan lähteen perään on laitettu lähdepyyntö. Onko tämä edes "mahdollista"? Maalaisjärkihän sanoo, että tuossa ei ole mitään järkeä. --Hene_133- Asiaa? 5. elokuuta 2009 kello 23.09 (EEST)

{{lähde tarkemmin}} on parempi tuollaiseen. Kävin vaihtamassa. --Otrfan 5. elokuuta 2009 kello 23.28 (EEST)

Haku kahvihuoneista ja niiden arkistoista

Muokkasin {{kahvihuoneosasto}}-mallinetta englanninkielisen Wikipedian mallin mukaan sellaiseksi, että kahvihuoneiden alkuosassa on nyt syötelaatikko, jolla voi tehdä kaikkiin kahvihuoneisiin ja niiden arkistoihin kohdistuvia hakuja. –Ejs-80 11. elokuuta 2009 kello 00.27 (EEST)

Hieno homma! Terv. --Riisipuuro 11. elokuuta 2009 kello 00.30 (EEST)--

Viitehömpötys

Siirretty kielenhuoltokahvihuoneesta. –Ejs-80 19. elokuuta 2009 kello 02.57 (EEST)

Onko tämä Oulun Kärppien SM-liigakausi 2008–2009 todellakin oikea artikkeli. Sen nootitus on kamala ja järkyttävä. Jotain muuta pitäisi keksiä viitehömpötykseen! --Tomppaboy 12. elokuuta 2009 kello 20.15 (EEST)

Jos on kehitys ehdotuksia yms., sano siitä täällä: WP:V. – EtäKärppä^{äl' yli päästä perhanaa} 12. elokuuta 2009 kello 21.50 (EEST)

Näistä alkaa tulla ongelma, jo lukemisessa mutta eritoten muokkaamisessa. Lukemispuolella olisi hienoa, mikäli viitteet olisi oletuksena piilotettu ja ne saisi esiin jollain namiskalla. Taitaa vaatia MediaWikin säätämistä. Muokkaaminen on suurempi ongelma, etenkin monien ajankohtaisartikkelien muokkaaminen on älyttömän vaikeaa viitehäkkyröistä johtuen, mikä saattaa olla osasyy siihen, että nämä artikkelit jäävät tyngiksi. Viitteitä ei pitäisi laittaa lauseiden keskelle tai yksittäisille sanoille ja voisi yrittää pyrkiä siihen, että yhteen tietoon riittäisi yksi luotettava lähde. Alkaa tulla ikävä sitä Agonyn haudattua metasivujuttua. --ML 14. elokuuta 2009 kello 10.41 (EEST)

Artikkelissa on jokainen viite tarpeellinen. Eikä tässä tapauksessa tuo ’’muokkaamisen vaikeus’’ mikään vaikea asia ole, sillä taidan olla bottien lisäksi ainoa joka on vähän enemmän artikkelia muokannut (olen muokannut artikkelia 191 kertaa). – EtäKärppä^{äl' yli päästä perhanaa} 14. elokuuta 2009 kello 15.01 (EEST)

Johtuneeko siitä että muokkaus on työlästä? :) Gopase+f 15. elokuuta 2009 kello 02.12 (EEST)

En usko, vaan johtunee siitä että aihe on niin erikoinen muille käyttäjälle, että heillä ei ole intoa korjata artikkelia. Ja onhan käyttäjä Tanár huoltanut artikkeli, eikä ole valittanut sen vaikeudesta. – EtäKärppä^{äl' yli päästä perhanaa} 15. elokuuta 2009 kello 02.18 (EEST)

Ovathan pitkät ref-litaniat muokkaustilassa aika kömpelöitä, mutta olen niihin jo tottunut. Kun käyttää paljon esikatselua muokkauksissa, niin hahmottaa kokonaisuuden paremmin. Toki olisi hienoa, jos keksittäisiin joku teknisesti sujuvampi merkintätapa, mutta ei viitteiden vähentäminen ole mikään ratkaisu.--Tanár 15. elokuuta 2009 kello 13.38 (EEST)

Sitten on niitä, pitkäaikaisiakin käyttäjiä, joille viitteiden tekeminen uuteen artikkeliin on ylivoimaisen raskasta. Ohjeisiin vedotaan laiskuuden perusteeksi. Työ jää sitten laajentajan tehtäväksi. Mukavaa. Mutta tämä keskustelu ei oikeastaan kuulu mitenkään Kielenhuoltoon.--Ulrika 15. elokuuta 2009 kello 14.00 (EEST)

Ei tuon artikkelin ongelma ole viitteistys, joka on periaatteessa tehty ihan oikein. Ongelma on siinä, että siihen on kasattu nippelitietoa sieltä sun täältä. Pitäisi löytää parempia lähteitä. On hyvä, että nippelitietoa karsiessaan tietää myös poistavansa oikean viitten. Jos viitteet olisi ryppäänä kappaleen lopussa, se olisi vaikeampaa. --Jisis (keskustelu) 15. elokuuta 2009 kello 15.29 (EEST)

Viitteiden lisääminen ei ole mikään itsetarkoitus. Joskus lyhyet tai ei epäilyttäviä tietoja sisältävät artikkelit tulevat toimeen ilman niitäkin, jolloin mekaaninen viitteiden lisääminen ei lisää luotettavuutta/tarkistettavuutta. Kunhan käytetyt lähteet on merkitty täsmällisesti. Mutta tosiaan, väärä kahvihuone. Gopase+f 16. elokuuta 2009 kello 18.29 (EEST)

(Keskustelua oli siis tähän mennessä – 19. elokuuta 2009 kello 03.02 – käyty kielenhuoltokahvihuoneessa, ja siirsin sen nyt sekalaisiin, sillä aihe ei liittynyt millään tavalla kielenhuoltoon.) –Ejs-80 19. elokuuta 2009 kello 03.02 (EEST)

Luonnonsuojelualueet nähtävyysluokissa?

Onko luonnonsuojelualueet syytä luokitella nähtävyyksiksi myös, jos niissä ei ole esimerkiksi opastuspalveluja? Tämä lähinnä siksi, että jos ne ilmoitetaan nähtävyyksiksi, eikä niissä esim. ole opastettua kulkureittiä, niin tämä saattaa johtaa hallitsemattomaan ympäristön kulutukseen. Ja samoin, jos kohdetta ei ole opastettu (mikä ei ole tarpeenkaan, jos siellä ei ole esim. opastettua reittiä), niin sitä voi myös olla vaikea löytää, jolloin siitä ei ole hyötyä matkailulle. Ja samoinhan nähtävyydeksi luokittelu tällöin on myös omaa tutkimusta. Jos taas alueella on opastus- ja retkeilypalveluja, tai se mainitaan lähteissä nähtävyytenä, tilanne lienee toinen. --Urjanhai 13. elokuuta 2009 kello 10.54 (EEST)

Minusta luokittelunkin pitää perustua lähteisiin: jos alue on lähteissä esitetty nähtävyytenä, sama voidaan kertoa Wikipediassakin. Ei keksitä omia nähtävyyksiä. --Ryhanen 13. elokuuta 2009 kello 16.19 (EEST)

Wikimedia Suomen toimintaa

Kuten monet teistä jo ehkä tietävä, Wikimedia Suomi on perustettu jokin aika sitten. Tähän mennessä on hoidettu lähinnä perustamiseen liittyviä paperiasioita, mutta nyt on aika alkaa suunnittelemaan toimintaa. Jos haluat ehdottaa jotain tai osallistua jonkin tapahtuman järjestämiseen, tervetuloa keskustelemaan yhdistyksen kahvihuoneeseen. Voit osallistua keskusteluun, vaikka et olisi jäsen, mutta jos haluat jäseneksi, sekin onnistuu. Samulili 13. elokuuta 2009 kello 12.09 (EEST)

Wikimedia Suomi, asia #2

Edelliseen liittyen: Olisiko mahdollista sopia, missä päin suomenkielistä Wikipediaa Wikimedia Suomi voisi tiedottaa tapahtumista, tilaisuuksista ja sen sellaista. On varmaan wikipedistejä, jotka eivät halua kovin aktiivisesti seurata yhdistyksen toimintaa, mutta voisivat haluta silloin tällöin lukea jonkin sortin uutiskirjettä täällä. Jos olisi esimerkiksi jokin sivu kuten Wikipedia:Wikimedia Suomi, tämän voisi laittaa tarkkailulistalleen. Samulili 13. elokuuta 2009 kello 12.09 (EEST)

Eiköhän järjestö tai muut voi tiedottaa omassa "kanavallaan" tai webbiosoitteessa. Eihän järjestöt tai muutkaan yhteisöt julista sanaa täällä. Toisaalta voisin perustaa Kommunismiin mieltyneet Wikipedian muokkaajat yhdistyksen ja aloittasin propakandaa suoltamaan. Ei kiitos järjestöille. Täällä tehdään sanakirjaa D100a 13. elokuuta 2009 kello 12.34 (EEST)

Mitä "poliittista päämäärää" tällaisen yhdistyksen on tarkoitus ajaa?! Eikö tämä ole jokin "sisar- (/emo-?) projektiin" kiinteästi sitoutunut juttu?

Voisitko, Samulili, muutamalla lauseella kiteyttää, mistä on kyse ja mitä sidonnaisuuksia järjestöllä on. --Aulis Eskola 13. elokuuta 2009 kello 13.41 (EEST)

Niin ei siinä mitään poliittsita agendaa ole vai oliko? Itse näkisin että linkki etusivun alalaitaan riittää.Muuten voi mennä sekaisin..D100a 13. elokuuta 2009 kello 14.56 (EEST)

Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja edistää internet-tietosanakirja Wikipedian sekä muiden Wikimedia-säätiön ylläpitämien palveluiden tuntemusta ja käyttöä sekä vapaan sisällön luontia ja levittämistä Suomessa. Yhdistyksellä ei ole sidonnaisuuksia, mutta tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys on hakenut Wikimedia Foundationin jaoston (chapter) asemaa.

Olen luottavainen siihen, että vastenmielisyys yhdistystoimintaa kohtaan ei ole suomenkielisessä Wikipediassa laajalle levinnyttä, vaan yhdistyksen toiminnalle annetaan tilaa kuten ennenkin yhteisen tavoitteen edistämiseksi. Enemmänkin on kyse siitä, miten yhteistyö käytännössä toteutetaan. Samulili 13. elokuuta 2009 kello 13.59 (EEST)

Eikö tuon Wikipedia:Yhdistys-sivun voisi yksinkertaisesti siirtää ehdottamallesi nimelle ja siellä julkaista uutiskirjeitä? --Jisis (keskustelu) 13. elokuuta 2009 kello 14.06 (EEST)

Se esimerkiksi olisi aivan toimiva ja hyvä ratkaisu. Samulili 13. elokuuta 2009 kello 14.07 (EEST)

Kannatan sivun Wikipedia:Yhdistys siirtoa Wikipedia:Wikimedia Suomi-sivulle ja oikeutta siellä antaa lyhytmuotoisia tiedotuksia (lähinnä otsikko-tasoista tiedotusta + linkki tarkempaan infoon). –Aulis Eskola 13. elokuuta 2009 kello 19.02 (EEST)

Kyllä mä ainakin olisin kiinnostunut satunnaisesti seurailemaan yhdistyksen tekemisiä ja helpoiten se käy täällä wikipediassa. --Velma 23. elokuuta 2009 kello 15.02 (EEST)

Wikipedia: Vertaisarviointi

Tuon sivun keskustelusivulla ei minulle vastattu, joten voidaanko täällä vastata kysymykseeni? Eli mikä oli lopputulos tässä keskustelussa? Yst. terv. – EtäKärppä^{äl' yli päästä perhanaa} 14. elokuuta 2009 kello 15.21 (EEST)

Tähän mennessä 10 (n. 66,7 %) käyttäjää on ilmoittanut kannattavansa ja 5 vastustavansa vertaisarviointien siirtämistä omille alasivuilleen, joten muutokseen ei näyttäisi syntyneen konsensusta. –Ejs-80 14. elokuuta 2009 kello 15.33 (EEST)

Hoitonetti.fi:n spämmäus

Jotta en tekisi mitään radikaalia keskustelematta, kysytään muiden kantaa: Hoitonetti.fi-niminen sivusto on pikkuhiljaa spämmännyt sairausartikkeleihin kymmeniä, ehkä jopa toista sataa linkkiä. Kyse on kaupallisesta terveyssivustosta, joka sinänsä varmaan on hauska ja käyttökelpoinen. Sen käyttäminen lähteenä ja Aiheesta muualla -osassa kuitenkin epäilyttää. Kirjoittajiksi mainitaan lääketieteen ammattilaiset, mutta kirjoituksen ovat nimettömiä. Lisäksi artikkeleihin liittyy osa, jossa nimimerkit antavat hoito-ohjeita ja vinkkejä. Oma kantani on ainakin nyt, että jos tietoa ei löydy muualta, luotettavammilta sivuilta, ehkä tätäkin voi käyttää, mutta mekaaninen spammaaminen ei käy laatuun. Esimerkki sivuston artikkelista --Ulrika 15. elokuuta 2009 kello 10.58 (EEST)

IMO tuo on ihan ok aiheesta muualla -matskua. —kallerna™ 15. elokuuta 2009 kello 11.08 (EEST)

Vajaa 200 linkkiä. --Harriv 15. elokuuta 2009 kello 12.24 (EEST)

Kas, etsin vain tavallisella etsi-toiminnolla, kun en tuota tuntenut. Useimmat lisäykset ovat tulleet pikku hiljaa IP:n lisäyksinä, eikä niitä ole lisätty artikkelin tarpeen mukaan vaan ilmiselvästi sivuston tuottajan tarpeen mukaan. --Ulrika 15. elokuuta 2009 kello 12.41 (EEST)

Poistin joitakin ja samassa duunissa näyttää Ulrikakin ahkeroineen. Nyt on linkkejä alle 150. Hommahan on hidasta, ainakin kun mielellään käy läpi muutkin linkit. Hoitonetin linkit voi korvata esim. erinomaisilla Duodecimin saitin artikkeleilla(Terveyskirjasto: Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2009). Terv. --Riisipuuro 15. elokuuta 2009 kello 23.24 (EEST)--

Kun huomasin, että ryhdyit työhön, tartuin urakkaan, kun olen syyllinen ja vastuussa asiasta. Terveyskirjasto on tosiaan hyvä vaihtoehto. Olen samalla vähän sekalaisesti muokannut artikkeleita muutenkin kuntoon, vailla sen kummempaa suunnitelmaa. Älähdin myös kyseisen sivuston palautteeseen, että älkää viitsikö enää jatkaa spämmäystä. --Ulrika 16. elokuuta 2009 kello 09.06 (EEST)

Kaksi muuta tapausta on Tohtori.fi, 222 linkitystä ja Poliklinikka.fi, 124 linkitystä. Ne ovat Coronarian kaupallisia sivustoja, joita on aivan selvästi lisätty yrityksen tarpeista lähtien. Olen itsekin linkittänyt niitä joskus, mutta kun on olemassa muitakin sivustoja, niitä voi samalla poistella, jos artikkelissa on Terveyskirjaston, Hus.fi:n tai jonkun muun epäkaupallisen toimijan linkki.--Ulrika 16. elokuuta 2009 kello 09.28 (EEST)

Mietin itsekin noita tohtori.fi ja poliklinikka.fi -saitteja. En vielä poistanut, jätin maininnan linkkiin kustantajasta ja että kysymyksessä on mainosrahoitteinen sivusto. Olen taipuvainen myös poiston kannalle: löytyyköhän vastalauseita? Terv. --Riisipuuro 16. elokuuta 2009 kello 10.45 (EEST)--

Vaikuttaa periaatteessa toiselta wikiltä: "Hoitonetti perustuu enemmän kaksisuuntaiseen tietoon. Tiedon tuottajana ei siis enää ole vain yksi taho, ja sinä et ole pelkästään tiedon lukija, vaan halutessasi myös tiedon tuottaja. Hoitonetin punainen lanka on yhteisöllinen tieto, joka rakentuu ammattilaisten tuottaman tiedon päälle".(linkki) Lisäksi mitä nyt lääketieteestä ymmärrän, niin artikkelit näyttävät äärimmäisen yleispiirteisiltä, ja tuskin tuovat edes wikiartikkeliin verrattuna lisätietoa. Paremman tuloksen saa yhdellä googlehaulla. Lähteenä wikityyppiset ovat yhtä tyhjän kanssa, enkä kannata saittia Aiheesta muualle -osioonkaan. Terv. --Riisipuuro 15. elokuuta 2009 kello 14.53 (EEST)--

Olen täysin samaa mieltä edellisten kanssa. Hoitonetin linkkejä olen satunnaisesti poistellut, jos olen niitä tavannut. Muutamia muitakin mainossivustoja on lääketiedeartikkeleihin silloin tällöin spammailtu. Hienoa, että jaksatte korjailla ongelmaa. Duodecimin Terveyskirjasto on varmasti parhaita suomenkielisiä lähteitä; myös esim. THL:n sivuilta löytyy puolueetonta tietoa monista sairauksista. --Hehkuviini 17. elokuuta 2009 kello 11.58 (EEST)

Puolueettomuudesta en tiedä, mutta tarkoitusperät eivät ainakaan ole kaupalliset. Olen poistanut myös eräiden lääketehtaiden artikkeleita, kuten tämän ja tämän, niitä ei tosin aina ole helppo tunnistaa lääketehtaiden sivuiksi hämäävän osoitteen vuoksi. --Ulrika 17. elokuuta 2009 kello 12.07 (EEST)

Pois vaan etenkin tapauksissa, joissa on tarjolla parempia ei-kaupallisia linkkejä. --Aulis Eskola 17. elokuuta 2009 kello 13.52 (EEST)

Kuolemantuomio vai kuolemanrangaistus

Kuolemantuomio haku tuottaa tulokseksi ihan asiallisen artikkelin ja sieltä löytyy kuolemanrangaistus yhdysvalloissa. Se taas johtaa ihan hyvälle sivulle johon voi lisätä kaiken tarpeellisen ja päivittää tiedot. Eikös aihe tule silloin käsiteltyä ja ne myrkkyruiske ja muut vastaavat voi varmaan poistella.Timovee 16. elokuuta 2009 kello 19.15 (EEST)

En ihan ymmärtänyt mitä tarkoitit. Erilaisia ja samanlaisia kuolemanrangaistuksen toteuttamismalleja on käytössä eri maissa. Merkillistä muuten, että sivistysvaltioksi itseään tituleeraavassa maassa yhä katsotaan että yhteiskunnalla on oikeus viedä jäseneltään henki (toisinaan syyttömältäkin).--Ulrika 17. elokuuta 2009 kello 14.52 (EEST)

Lähinnä ajattelin kysyä mielipidettä, että kumpiko olisi oikea ilmaisu. Ehkä tuo kuolemantuomio on se oikeampi versio.

Virallisestihan ei yhtään syytöntä ole teloitettu, ainakaan yhdysvalloissa. Tuo johtuu siitä, että asian virallistaminen vaatisi teloituksen jälkeen oikeudenkäynnin ja korkeimman oikeuden pitäisi asia vahvistaa. Teloituksen jälkeen pitäisi ensin tuomio saada kumottua ja sitten omaisten vaatia korvauksia osavaltiolta. Kaikki tapahtuisi siviioikeuden kautta, joten kustannusten ja hankaluuden vuoksi halukkuutta ei ole. Asiaa mutkistaa, että tuomittu on piirikunnan "omaisuutta" siihen asti, kun oikeus määrää teloituspäivän, jolloin vanki onkin osavaltion "omaisuutta" Tähän ei löydy "lähteitä" koska sitä ei ole virallisesti tapahtunut, että 4 sellaista, jotka olisivat olleet syyttömiä on teloitettu. Jonosta on taas vapautettu 10-15 vuodenkin jälkeen useita kymmeniä kun heidät on todettu syyttömäksi uusissa oikeudenkäynneissä. Eli "sivistysvaltion" oikeusjärjestelmä kuulemma toimii, kun 10 vuoden odotuksen jälkeen tuomitun lukuisat valitukset tuottavat tulosta. Siksi kai asiaa harrastan, kun se on yksinkertaisen monimutkaista ja välillä huvittavia piirteitä, jollaista ei uskoisi vuonna 2009 olevan, omaava oikeusjärjestelmä.

Huntsvillen vankilan pappi on sanonut, että jos hän vastustaisi teloitusta, niin hän ei voisi toimia virassaan. Jos hän taas puoltaisi sitä, niin hän ei voisi toimia pappina Timovee 18. elokuuta 2009 kello 12.04 (EEST)

Asiaan sen enempää perehtymättömänä sanoisin, että kuolemanrangaistus on oikea artikkelinnimi. Perinteisissä tietosanakirjoissa hakusanana on Kuolemanrangaistus. --Ulrika 18. elokuuta 2009 kello 12.14 (EEST)

Kuolemantuomio on suppeampi termi joka sisältää vain juridiseen päätöksen eikä toimeenpanoa. Kuolemanrangaistus sisältää molemmat ja on siksi selvästi parempi nimi. --ML 18. elokuuta 2009 kello 12.32 (EEST)

Eurooppatiet ja E-lisäaineet

Eurooppateiden artikkelit on nimetty lyhyesti tyyliin E75. Osa tämänmuotoisista nimistä johtaa kuitenkin E-koodilla merkittyihin elintarvikkeiden lisäaineisiin (E101 riboflaviini, E123 amarantti) tai muihin sekalaisiin asioihin (E85 polttoaineseos). Niinpä osa Luettelon eurooppateistä linkeistä vie harhaan. Voisiko näille sopia jonkin yhtenäisen nimikäytännön? --Jmk 18. elokuuta 2009 kello 16.44 (EEST)

Pitää varmaan tehdä täsmennyssivut. Tietääkseni lisäainenumerot eivät mene alle sadan, mutta kuinka suuria numeroita eurooppateillä on? Samulili 18. elokuuta 2009 kello 16.59 (EEST)

Alkaa ykkösestä, A-luokan pääteitä on tuon luettelon mukaan E127:ään asti. B-luokan haarautumia ja yhdysteitä E962:een, mutta niistä tuskin on artikkeleita tulossa. --Jmk 18. elokuuta 2009 kello 17.07 (EEST)

Niin siitä nimeämisestä. Sehän on selvää että täsmennyssivuja tai tämäartikkeleita tarvitaan, kysymys johon kaipasin kommentteja oli, miten artikkelit kannattaisi nimetä, eli mikä merkitys saa nimen "E123" ja mikä taas "E123 (sitäsuntätä)". Tilanne on ymmärtääkseni tämä:

• A-luokan eurooppatiet (joista artikkeleita on odotettavissa) ovat 1-127. Sikäli kuin niistä on artikkeleita, varsinainen artikkeli on nimellä tyyliin E105.
• B-luokan tiet ovat 134-962 mutta niistä tuskin tehdään artikkeleita.
• E-lisäaineet ovat välillä 100-1520. Niistä varsinaiset artikkelit ovat aineen nimellä (natriumbentsoaatti) ja numerolla (E211) on vain uudelleenohjaus.
• Muita merkityksiä on vain satunnaisesti (E85 = polttoaine).

Koska A-luokan tiet ja lisäaineet menevät vain vähän päällekkäin, tekisin näin ettei tarvita valtavia uudelleennimeämisiä:

• A-luokan tiet nimetään kuten nyt (suoraan E105 eikä esim. "E105 (tie)").
• B-luokalle, jos joskus tulee artikkeleita, voi nimi olla "E962 (tie)" tai "Eurooppatie 962".
• Lisäaineet pidetään nimensä mukaisina, Exxx on uudelleenohjaus, paitsi jos menee A-luokan tien kanssa päällekkäin (harvinaista) niin Exxx on tieartikkeli jossa "tämä artikkeli" ohjaa lisäaineeseen.
• Muut merkitykset aina täsmennyksellä E85 (polttoaine).

Näin päästään minimaalisilla muutoksilla, esim. tieluettelossa ei tarvitse arpoa milloin nimessä on (tie) ja milloin ei. Käykö näin? --Jmk 19. elokuuta 2009 kello 15.34 (EEST)

Varsin fiksulta ja yksinkertaiselta systeemiltä ainakin minun mielestäni kuulostaa Jmk:n ehdotus. – Haltiamieli 19. elokuuta 2009 kello 17.21 (EEST)

Yksinkertaistaisin vielä enemmän:

• Tiet olkoot nimellä E###.
• Jos elintarvikelisäaine tai jokin muu menee päällekäin, lisätään artikkelin alkuun {{tämä artikkeli}} -malline.

Yhtäältä perustelen tätä sillä, että nimeäminen olisi mahdollisimman yksinkertaista ja myös sillä, että lisäaineille on kuitenkin olemassa oikeatkin nimensä. Samulili 20. elokuuta 2009 kello 08.42 (EEST)

Kieltämättä tuo selkeys houkuttelee. Ongelmana vaan on, että ei kukaan rupea tekemään artikkeleita noista kolminumeroisista E951-teistä, joten ei ole sitä tieartikkelia johon panna "tämä artikkeli" ohjaamaan lisäaineeseen. Miten E951-lisäaineen hakija sitten löytää hakemansa lisäaineen? Suora uudelleenohjaus (kuten nyt, E951 ohjaa aspartaamiin) vai täsmennyssivu, jossa kumminkin tielinkki on punainen? --Jmk 20. elokuuta 2009 kello 09.06 (EEST)

Ai niin. Noista kahdesta ehkä jälkimmäinen? Samulili 20. elokuuta 2009 kello 10.00 (EEST)

Auttaako välilyönti een ja numeron välissä? Esimerkiksi E 4.--Cuprum 19. elokuuta 2009 kello 15.38 (EEST)

Tuskin se olisi kovinkaan selkeä tapa teiden ja lisäaineiden erottelemiseen. Kuka tietoa etsiessään muistaisi kumpi on välilyönnillä ja kumpi yhteen? Sitä paitsi kumpaakin kirjoitetaan kummallakin tavalla (esim. E-koodiavaimessa lisäaineilla on luettelossa välilyönti mutta etusivulla ei). Luulen että tyypillinen tiedonhakija länttää E:n ja numeron peräkkäin ilman väliä riippumatta siitä, etsiikö tietä vai lisäainetta. Minusta tuo ehdottamani zydeemi olisi riittävän selkeä. Päällekkäisyyksiähän on mitättömän vähän. Pienillä numeroilla (E4) löytyy suoraan haluttu eurooppatie, suurilla numeroilla (E211) löytyy suoraan haluttu lisäaine, ja muutamassa harvassa päällekkäisyystapauksessa löytyisi yhden lisäklikkauksen päästä ("Tämä artikkeli... "). --Jmk 19. elokuuta 2009 kello 16.13 (EEST)

Jos vielä hiukkasen fundeeraan vaihtoehtoja:

• Voitaisiin ratkoa joka sivun kohdalla erikseen tapauskohtaisesti, mikä on "ensisijainen" merkitys. Ongelmana olisi sillisalaattimainen artikkelinimistö (joskus tie olisi "Exx", joskus "Exx (tie)") tms.
• Voitaisin olla yltiösystemaattisia ja nimetä jokainen eurooppatie uusiksi johonkin sellaiseen muotoon kuin "Exx (tie)" tai "Eurooppatie xx". Tällöin tarvittaisiin hirveä määrä siirtoja ja uudelleenohjauksia ihan turhan takia (vaikka kai ne voisi jollain botilla tehdä).

Ehdotukseni, että pienet numerot ovat ensisijaisesti teitä ja suuret numerot ensisijaisesti lisäaineita, johtaa aika minimaalisiin toimenpiteisiin, koska (onneksi sattumalta) päällekkäisyyksiä on niin vähän. Kun ilmeisesti tämä sopii, niin teen kohtapuoleen tarvittavat muutamat muutokset. Käytännössä siis nimeän muutaman pieninumeroisen ei-tie-artikkelin uusiksi, ja muutan tieluettelossa B-luokan tiet ei-wikilinkeiksi (ne ovat nyt kaikki joko tyhjään johtavia tai sitten harhaanjohtavasti lisäaineeseen). --Jmk 20. elokuuta 2009 kello 07.40 (EEST)

Konsensus tuntuu ainakin pienten numeroiden kohdalla olevan, että tiet pannaan systemaattisesti ensisijaisiksi ilman nimentarkennetta. Tein kokeeksi artikkelin E85-tiestä (pitäisi vielä jonkun siirtää se nimelle E85) ja siirsin polttoaineen sivuksi E85 (polttoaine). Vähän hassulta ehkä tuntuu tässä tapauksessa panna tien (tynkä)artikkeli ensisijaiseksi? --Jmk 23. elokuuta 2009 kello 07.40 (EEST)

Hajasijoitus

Meillä on nyt artikkelit hajasijoitus, alueellistaminen ja desentralisaatio. Vaikuttavat samalta asialta. Ja vielä aluepolitiikka. Ainakin nuo kolme ensimmäistä voisi yhdistää, vai kuinka? -tKahkonen 19. elokuuta 2009 kello 21.24 (EEST)

Kolme mahdollisesti, mutta aluepolitiikka on laajempi käsite, joka pitää sisällään myös paljon muuta.--Urjanhai 20. elokuuta 2009 kello 00.05 (EEST)

Yhdistetään siis. Mille nimelle? Kielitoimiston sanakirja tuntee kaikki sanat. Kannatan sanaa hajasijoitus. Sanakirjakaan ei selittele sitä muuten kuin "hajasijoittaminen, hajautus", alueellistamista pidemmin ja desentralisoinnin se suomentaa. -tKahkonen 22. elokuuta 2009 kello 01.23 (EEST)

Niin kuin artikkeleista käy ilmi, käsitteitä alueellistaminen ja hajasijoitus on käytetty eri vuosikymmeninä, ja kumpikin siis liittyy tiettyyn Suomen poliittisen historian vaiheeseen (vaikkakin ne toisaalta lienevät samaa poliittiseen jatkumoa). Tämän takia yhdistäminen ei ole aivan yksiselitteistä, koska käsitettä "hajasijoittaminen" käytettäessä ei vielä ollut käsitettä alueellistaminen, ja käsitettä "alueellistaminen" käytettäessä ei enää haluttu käyttää käsitettä "hajasijoitus" (olkoonkin että syynä tähän saattaa olla käytännössä vain vanhan viinin tarjoaminen uudessa leilissä). Eli jos siis halutaan olla uskollisia kunkin ajankohdan uutisteksteille (ja edellisen osalta myös jo mahdollisesti historiankirjoitukselle), niin tulisiko käyttää eri käsitteitä? Ja onko näiden yhdistäminen omaa tutkimusta, ellei löydy yleisesti hyväksyttyä lähdettä, jossa esitetään yhteinen kattokäsite? (Voi löytyäkin, tai voi olla, että ei.) --Urjanhai 22. elokuuta 2009 kello 10.19 (EEST)

Vuoden 1997 Kotuksen perussanakirjasta löytyy hajasijoitus, alueellistamista ei. Tuoreemmassa versiossa (Kielitoimiston sanakirja 2.0) on sitten jo mukana alueellistaa. Hajasijoittaminen on määritelty näin: "sijoittaa erilleen muista, hajauttaa. Valtion laitoksen hajasijoittaminen Lahteen." Alueellistaminen on määritelty näin: "toiminnasta jolla vars. julkisia toimintoja ja työpaikkoja siirretään pääkaupungin t. muun keskuksen ulkopuolelle. Viraston toimintojen alueellistaminen." Voisi ajatella yhdistämistä nimelle hajasijoitus ja uudelleenohjata alueellistamisesta. Hajasijoitus on kuitenkin ollut terminä käytössä pidempään. Aluepolitiikka ja desentralisaatio ovat eri asioita, kuten keskustelussa on todettu. --Cuprum 22. elokuuta 2009 kello 10.34 (EEST)

Kyllähän nuo vahvasti sama asia ovat. Mutta silloinkin, jos yhdistetään, niin voinee säilyttää tekstissä tämän, miten eri aikoina on käytetty eri käsitteitä tai sijoittaa ne omiksi kappaleikseen (vaikka todellinen ero varmaan onkin vain nimityksessä, eli että ei ole haluttu kaivaa vanhaa nimitystä naftaliinista, vaan on keksitty uusi, mutta jos halutaan olla neutraaleja, niin sitähän ei saa sanoa, vaan vain todeta että samoja tai samantapaisia tavoitteita ajettiin aiemmin toisella nimellä). Vaikka silloinkin tämä on kyllä tietosanakirjatekninen kysymys, että jos sama asia esiintyy eri vuosikymmeninä eri nimillä (vaikka vain hämäysmielessäkin), niin miten kuuluisi menetellä.--Urjanhai 22. elokuuta 2009 kello 15.08 (EEST)

Hajasijoitus ja alueellistaminen voivat olla sama asia, mutta desentralisaatio on yleisempi termi vallan ja vastuun ja hajauttamisesta, eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä kahden edellisen kanssa. Samulili 22. elokuuta 2009 kello 09.47 (EEST)

Välityslautakunnan ehdokasasettelu

Välityslautakunnan ehdokasasettelu alkaa 3.9. eli ensi torstaina: Wikipedia:Välityslautakunta/Ehdokkaat 2009. Tässä ehdokkaaksi haluaville parin vuoden takaisia mietteitä: Keskustelu Wikipediasta:Välityskäytäntö#Mielipidetiedustelu lautakunnan jäsenten ominaisuuksista. Vuosi sitten niihin ei ollut kenelläkään lisättävää. -tKahkonen 26. elokuuta 2009 kello 19.23 (EEST)

Surullinen tapaus

Asia muutettu kommenttipyynnöksi. -- Piisamson 28. elokuuta 2009 kello 15.56 (EEST)

Määritelmä

Miksi artikkelin määritelmäosio aloitetaan poikkeuksetta blaa blaa on/käsittelee/kuvaa... (eli ensin artikkelin nimi kokonaisena, sitten jokin verbi) , myös sellaisissa tapauksissa, joissa se kuulostaa erittäin kököltä tautologialta? Näemmä tällainen tapaus on päässyt myös suositelluksi sivuksi (Aleksanteri Suuri antiikin lähteissä). Käytäntö ei ymmärtääkseni vaadi tällaista. Voisiko artikkeleita tarvittaessa aloittaa myös toisin, vaikka:

"Aleksanteri Suuresta kirjoitettiin antiikin lähteissä paljon ..." tai

"Antiikin ajan lähteillä tarkoitetaan yleensä... . Aleksanteri Suurta niissä käsitellään..." ?

--Pettson 31. elokuuta 2009 kello 14.58 (EEST)

Olen itsekin joskus harmitellut sitä, että jossain tapauksissa on pitänyt väen väkisin vääntää kielellisesti kömpelö määritelmä tuon tyyliohjeen täyttämiseksi. Tässä voisi varmaan tosiaan tarvittaessa käyttää harkintaa. --Joonasl (kerro) 31. elokuuta 2009 kello 15.13 (EEST)

Sen takia ettei kukaan ole keksinyt parempaa? Muokkaa rohkeasti. -- Jniemenmaa 31. elokuuta 2009 kello 15.16 (EEST)

Olen ollut aikeissa kirjoittaa juuri samasta asiasta. Kyseisen tyyppinen metataso, jossa viitataan artikkeliin itseensä eikä kuvattuun asiaan, ei mielestäni kuulu kuin selkeästi metatasolla toimiviin rakenteisiin kuten Tämä artikkeli -mallineeseen, luokkien kuvauksiin jne. Nyt metaviittaus esitetään antamatta mitenkään suoraan ilmi, että kyseessä on muun tekstin syntaksista poikkeava merkitystaso. Periaatteessa ensimmäisen lauseen perusteella kuvittelisi, että artikkelissa kuvataan jotain teosta nimeltä "Aleksanteri Suuri antiikin lähteissä". Lisäksi tällainen aloitus (koko otsikko ensimmäisinä sanoina ja lihavoituna wikin perustyyliin) antaa ylenpalttisesti painoarvoa otsikolle, aivan kuin se olisi aiheen definitiivinen nimitys eikä vain yksi monista mahdollisista deskriptiivisistä kuvauksista. – Haltiamieli 31. elokuuta 2009 kello 15.35 (EEST)

Haltiamieli analysoi asian loistavasti. Tyyliohjetta pitäisi ehdottomasti väljentää: jos artikkelia ei voi järkevästi aloittaa nykyisen ohjeen mukaan, riittää että artikkelin aihe tulee selvästi määriteltyä ja rajattua johdannon alkulauseissa. --Hrrkrr31 31. elokuuta 2009 kello 17.25 (EEST)

"XXX on YYY" sopii 95%:een artikkeleista ja on todella tärkeä ohjenuora, sillä määritelmän puuttuminen voi tehdä muuten kohtuullisesta artikkelista kelvottoman. Mutta niihin 5%:een joihin se ei sovi, pitää toki olla mahdollista tehdä luontevampi aloitusvirke. --ML 3. syyskuuta 2009 kello 23.04 (EEST)

Näissä on mielestäni hyvät johtolauseet, jotka kelpaavat vaikka esimerkiksi (sitä 5 %:ia varten): Brasilian osavaltiot, Brasilian talous, Brasilian maantiede. Ei mitään Brasilian maantiede tarkoittaa Brasilian valtion alueen maantiedettä -jaarittelua. --Jmk 3. syyskuuta 2009 kello 23.29 (EEST)

Tyyliohjeeseen voinee yksinkertaisesti lisätä jotain tämmöistä: "Itsestäänselvyyksiä ei määritelmään tarvitse kirjoittaa." + esimerkki "ei näin vaan näin". --Jmk 3. syyskuuta 2009 kello 23.32 (EEST)

Muokkasin rohkeasti, kun ei vastalauseitakaan kuulunut. --Jmk 4. syyskuuta 2009 kello 15.30 (EEST)

Täsmennyssivu

Pitäisikö täsmennyssivuille laittaa myös vähemmän tunnetut artistit? Esimerkiksi tästä Sanasta ei varmaankaan voi tehdä vähään aikaan artikkelia (=Mikseri-artisti), mutta pitäisikö hänet silti lisätä tuohon Sanan täsmennyslistan luetteloon? Yritetään ensi kerralla kirjoittaa vähän selvemmin ;P--Hene_133- Asiaa? 31. elokuuta 2009 kello 16.55 (EEST)

Eiköhän täsmennyssivulle laiteta vain ne, joista on tai joista olisi syytä olla artikkeli. --Lax 31. elokuuta 2009 kello 17.12 (EEST)

Jeps, muuten joudutaan tekemään jumalaton määrä täsmennyssivuja, jotka täyttyvät ties millä. --Otrfan 31. elokuuta 2009 kello 17.14 (EEST)