Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto9

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Opiskelijatapahtumat

Tämän keskustelun pohjalta ryhdyin pohtimaan opiskelijatapahtumien yleistä merkittävyyttä. Koska en itse ole opiskelija (enkä ole koskaan Suomessa opiskellut), en koe olevani pätevä arvioimaan useiden luokassa opiskelijakulttuuri olevien artikkelien merkittävyyttä. GooM vaikuttaa merkittävältä, mutta mitenkäs esimerkiksi Akateeminen Aurajokilaivuritutkinto, Hämeenkadun Appro ja Kauppakadun Appro, jotka kaikki vaikuttavat parintuhannen opiskelijan pub crawleilta. Oma lukunsa on Akateemisen kyykän MM-kisat, jonka merkittävyydestä jotain sanoo artikkelin lause "Kisat voitti todennäköisesti Blebeiji-kerho". Olisiko tyhmä idea käsitellä näitä tapahtumia kootusti esimerkiksi artikkelissa Suomalaiset opiskelijatapahtumat, jolloin nämä mainitut artikkelit toimisivat pääartikkeleina? --Lendu 14. marraskuuta 2007 kello 12.05 (UTC)

Akateemisen kyykän MM-kisojen historiaa olisi syytä kirjoittaa jonnekin talteen, sillä se alkaa vuosia aiemmasta ajankohdasta kuin mitä artikkelissa tällä hetkellä mainitaan. Minäkin osallistuin kisaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1988, eikä sekään ollut kaikkien aikojen ensimmäinen kisa. On se sentään vuosittainen, perinteikäs ja valtakunnallinen tapahtuma. --Lax 14. marraskuuta 2007 kello 12.36 (UTC)

Wikipedia ei ole välttämättä oikea paikka "historian kirjoitukselle", koska se menee helposti uudeksi tutkimukseksi. --Harriv 14. marraskuuta 2007 kello 15.38 (UTC)

Minua on jo aiemminkin mietityttänyt, että mikähän lasketaan historiankirjoituksesssa "uudeksi tutkimukseksi". Jos haetaan eri arkistolähteistä tietoja ja yhdistellään niitä, niin onko se "uutta tutkimusta"? Jos kopioidaan jo jonkun aiemmin yhdistelemää tietoa ja kirjoitetaan se suoraan Wikipediaan, niin eikö siinä syyllistytä tekijänoikeusrikkomuksiin? --Lax 14. marraskuuta 2007 kello 22.47 (UTC)

Lähteiden tulkitseminen ja niistä päätelmien tekeminen sekä tiedon julkaiseminen ensimmäistä kertaa (esimerkiksi omat muistelut, haatattelut ym) on mielestäni uutta tutkimusta. --Harriv 14. marraskuuta 2007 kello 23.03 (UTC)

Just. Tuossa törmätäänkin vain ja ainoastaan tuohon julkaisu-kohtaan (mitään tulkintoja ja päätelmiä tässä ei tehdä). Kun yksittäisten kisojen tulokset ovat olemassa (mm. vuoden 1991 MM-kyykän tulokset löytyvät Turun Yliopiston Savo-Karjalaisen Osakunnan arkistoista), niin mikä on se raja, että ne katsotaan julkaistuiksi? Mä voin kyllä pistää ne omalle weppisivulleni, jos osakunnan arkistot eivät riitä. --Lax 14. marraskuuta 2007 kello 23.17 (UTC)

Kun ei kaikenmaailman kyläkyykkäkilpailujakaan hyväksytä, en käsitä miksi näitä pienten piirien opiskelijatapahtumia hyväksytään. Se että Lax on niissä käynyt, ei lisää niiden merkittävyyttä. Suurin osa opiskelijoista ei ole niistä kuullutkaan. --Ulrika 14. marraskuuta 2007 kello 13.51 (UTC)

Onko sinulla lähde tuolle väitteellesi, että "suurin osa opiskelijoista ei ole niistä kuullutkaan"? --Lax 14. marraskuuta 2007 kello 14.05 (UTC)

Sille ei tietenkään voi olla lähdettä, vaan lähde pitäisi olla sen merkittävyydelle. Tuollaisista ilmoitetaan jollakin täyteen ahdetulla ilmoitustaululla, jossa vanha jää aina uuden alle. Sana kiertää myös kyykkäkerhon jäsenten tekstiviesteinä. ;D --Ulrika 14. marraskuuta 2007 kello 14.35 (UTC)

Kommentissasi, jossa edelleen vain heität lähteettömiä väitteitä muitten tekemisistä, ei ollut mitään yllättävää aiemman kirjoitushistoriasi huomioon ottaen. Vastaan siihen vain sen verran, että MM-kyykän alkaessa ei tunnettu tekstiviestejä. --Lax 14. marraskuuta 2007 kello 22.47 (UTC)

Tuontapaisiin ilmiöihin ei voi suhtautua kuin huumorilla, mutta nähtävästi se kuitenkin joillekin on vakava asia - tyylistäsi päätellen. --Ulrika 15. marraskuuta 2007 kello 06.18 (UTC)

Sillä ei ole merkitystä, onko se vakava vai huumorilla otettava asia, vaan sillä että kysessä on merkittävä, tuhansien ihmisten tapahtuma 84.250.93.135 23. joulukuuta 2007 kello 21.53 (UTC)

Kuten Lendu ansiokkaasti toteaaa, niin korkeintaan yksi kokoava artikkeli noille kaikille juopottelutapahtumille. Aina löytyy syy kitata sosiaalisesti viinaa. Tai sitten tekosyy. Siis, kaikki yhteen ja mainintoina vain. --Alexius Manfelt 14. marraskuuta 2007 kello 13.58 (UTC)

Wikiversity

Tuon en-Wikiversityn puolella käynnistetään mahdollisesti pikapuoliin erään kurssimateriaalin kehittely, joka olisi hyvä saada myös suomenkieliseksi. Nyt kuitenkin minusta näyttää siltä, ettei koko Wikiversityä ole vielä suomenkielisenä käynnistetty. Jos näin on, niin kukahan osaisi tuon tempun tehdä, jotta myös suomenkielistä materiaalia (en-kurssien käännöksiä) voisi sinne ryhtyä syöttämään. --Raimondo 11. joulukuuta 2007 kello 10.44 (UTC)

Ei wikimersityä todennäköisesti ole tulossa suomeksi lähitulevaisuudessa, kun tuskin sinne riittää aktiivisia muokkaajia. Sen korvikkeeksi Wikikirjastossa on wikiopiskelu-osio, jossa on jo yläasteen ja lukion "oppikirjoja". Sinne mahtuu varmasti yliopistopuolenkin juttuja, että sen kun vaan kääntämään. --Velma 11. joulukuuta 2007 kello 12.17 (UTC)

Itseasiassa molempia (ja myöhemmin muitakin) kieliversioita tuotettaisiin samanaikaisesti, mikäli nyt kehitteillä oleva ajatus toteutuu näissä Wiki-ympyröissä. Voiko noita Wikikirjaston sivuja sitten linkittää Wikiversitysivujen suomenkielisiksi vastinsivuiksi? --Raimondo 11. joulukuuta 2007 kello 14.27 (UTC)

Nyt on käynnistynyt - http://beta.wikiversity.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4sivu --Anr 8. tammikuuta 2008 kello 14.19 (UTC)

Tuotewiki

Tämä projekti saattaa kiinnostaa joitakin Wikipedia-aktiiveja:

Tuotewiki on Dodo r.y.:n aloittama ja ulkoasiainministeriön tukema hanke, jossa tuotetaan ja tallennetaan tietoa tuotteista ja niiden tuotannosta. Hankkeessa rakennetaan kuluttamisen tietosanakirja ja keskusteluareena, jossa kuluttajat ja tuottajat voivat jakaa ja vaihtaa tietoa tuotteista.

Tuotewikin tavoitteena on tarjota tiedonhakijoille paketin kylkeen merkittyä tuoteselostetta kattavampi tietopaketti. Jokaisella tuotteella on Tuotewikissä oma sivunsa, jolla kerrotaan esimerkiksi mitä tuote sisältää, miten se on tuotettu, miten tuotetta säilytetään ja huolletaan, paljonko se yleensä maksaa, kuinka tuotetta käytetään ja miten tuotteesta syntyvä jäte tulee hävittää.

Wikipedian tavoin Tuotewiki on yhteisöllisesti tuotettu, avoimesti muokattavissa ja sen sisältö on vapaata. Käyttäjät rakentavat ja kehittävät sivustoa itse. Tervetulleita ovat kaikki kuluttajista tuottajiin. Jos projekti kiinnostaa, tervetuloa mukaan! --Phoyer 16. joulukuuta 2007 kello 16.15 (UTC)

Ja miksiköhän ulkoministeriö sitä tukee? --Ulrika 16. joulukuuta 2007 kello 19.02 (UTC)

Paino sanalla ulkoministeriö. -tKahkonen 16. joulukuuta 2007 kello 19.13 (UTC)

Jos ulkommministeriö tulee Tuotewikia, niin miksi opetusministeriö tai uusi superministeriö ei tue Wikipediaa? Kyselee --Alexius Manfelt 16. joulukuuta 2007 kello 19.24 (UTC)

--Alexius Manfelt 17. joulukuuta 2007 kello 08.59 (UTC)

Riennän itse vastaamaan kun juuri tajusin erään vstauksen. Tuotewikin taustalla on Dodo ry ja wikipedian tajustalla ei ole mitään yhteisöä, siis virallista. Nyt pitää perustaa Wikipedian ystävät, jolla voidaan onjata tuo mahdollinen tukia seminaareja ja tiedottamista ym toimintaa vaten. --Alexius Manfelt 16. joulukuuta 2007 kello 19.26 (UTC)

mmm... kulttuurilehtitukea wikiuutisille :) Mut joo, se käytännönläheinen syy miks ulkoministeriö tukee Dodon proggista on varmaan just se et ne osaa byrokratian. Se miks ne tukee just kuluttamiskriittistä webbisivustoa.... --Zache 16. joulukuuta 2007 kello 19.40 (UTC)

Mutta miksi juuri ulko eikä kauppa? Mutta ei sillä, tukekoon mikä hyvänsä. Muitakin wikejä on muuten, yksi on vaikkapa Sotamuistomerkki-wiki. -tKahkonen 16. joulukuuta 2007 kello 19.52 (UTC)

Eräs (ei suinkaan ainoa) motiivi Tuotewikille on kansainvälinen ympäristönsuojelu (esim. aavikoitumisen vastainen työ, ilmastonmuutoksen torjuminen) jonka nojalla Dodo on Tuotewikille hakenut ja saanut ulkoasiainministeriön tukea kansalaisjärjestöjen viestintähankkeisiin ja kehityskasvatukseen. Näkisin mielelläni, että Wikipediaakin tuettaisiin yhteisistä verovaroistamme, mikäli siihen tarvetta on. (Tällä hetkellä tuki taitaa lähinnä olla wikimedian tarjoamat serverit y.m., vai kuinka?) Ja jos teillä on muita kommentteja tai ideoita Tuotewikiin liittyen niin kuulisimme ne tietysti mielellään. Terveisin --Phoyer 18. joulukuuta 2007 kello 03.10 (UTC)

Tarkennan tässä vielä yhden ilmaisun: Tuotewikiä karakterisoitiin yllä olevassa keskustelussa 'kuluttamiskriittisenä webbisivustona'. Jos tällä ymmärretään sitä, että Tuotewiki jollakin tavoin painostaisi olemaan kuluttamatta niin se on selkeä väärinkäsitys. Toisaalta, ilmaisu on siinä määrin järkevä että Tuotewikin tarkoitus on todellakin auttaa kuluttajaa kuluttamaan kriittisesti, eli valitsemaan eri tuotteiden välillä, niin ravintosisällön, allergeenien, tuotanto-olosuhteiden kuin ympäristönsuojelunkin näkökulmasta. --Phoyer 18. joulukuuta 2007 kello 03.23 (UTC)

Tulevat entiset kunnat

Juuri tänään tehdään päätöksiä useiden kuntien lopettamisesta ja yhdentymisesta suurkunniksi. Tämä antaa myös melkoisen haasteen Wikipedian tekijöille. Olisi järkevää säilyttää osa nykyhetken historialista todellisuutta tulevaaisuuteen ja tehdä mahdollisimman kattavat artikkelit näistä kunnista joiden itsenäinen taivalt päättyy. Itse olen valmis käsittelemään Hämeenlinnan alueen kuntaliitoksen, mutta onko muita halukkaita tekemään saman muualla? --Alexius Manfelt 17. joulukuuta 2007 kello 08.59 (UTC)

Kunhan Espoo, Kauniainen ja Vantaa liittyvät Helsinkiin, osallistun kyllä talkoisiin. --Ulrika 18. joulukuuta 2007 kello 06.40 (UTC)

Hyvä pyrkimys, joka kai koskee jo aiemminkin lakkautettuja kuntia? --Crash 18. joulukuuta 2007 kello 13.34 (UTC)

Yritän itse ainakin ”pelastaa” vaakunaselityksiä ja piirtää häviäviä vaakunoita ennenkuin on liian myöhäistä; olen tehnyt nyt vastaavaa 60- ja 70-luvulla lakkautetuille kunnille, ja olen hyvin pitkälle erään saksalaisen sivuston varassa. Jos tuo sivusto menisi alas, tämä olisi huomattavan paljon vaikeampaa. Vuodelle 2009 riittää hommia... --Care 24. joulukuuta 2007 kello 06.54 (UTC)

Yleisönosastokirjoittelua

Tällaista keskustelua käydään parhaillaan suomenkielisestä Wikipediasta sanomalehti Karjalaisen nettisivujen mielipideosastolla, jos jotakuta jaksaa kiinnostaa.--Niora 18. joulukuuta 2007 kello 09.51 (UTC)

En oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Toisaalta vaaditaan lähdekriittisyyttä ja moititaan wikipedistejä sen puutteesta, toisaalta perätään sitä, kuka vastaa tiedon oikeellisuudesta. "Against logic there is no armor like ignorance." --Joonasl (kerro) 18. joulukuuta 2007 kello 12.32 (UTC)

Minä nauroin :) ... nooh mutta vakavastiotten: esim. yliopiston opettajan kommentti: Monet artikkelit ovat tiedoiltaan sitä luokkaa, että tenttivastauksena ne hylättäisiin. Vähän kyllä hämmentää millaiseksi hänkin opetuksensa kokee. Ihmisten jotka opiskelevat jotain asiaa korkeinta opetusta opettavissa laitoksissa, millaiseksi mm. yliopistoa pidän, kuuluukin tietää asiat vähintään yhtä hyvin kuin mitä ne wikipedia-artikkeleissa on. Jollei se näin ole niin se ei ole korkeinta opetusta. Wikipedia puolestaan edustaa sitä mitä tavalliset pulliaiset kirjoittaa, eli keskimääräistä paljon parempaa tietämystä (joka on se syy miksi tätä käytetään), mutta huonompaa kuin parhaiden asiantuntioiden tuottama tieto. Hassua miten vaikeaa tuota on ymmärtää. :) --Zache 18. joulukuuta 2007 kello 12.50 (UTC)

..Lisäksi on aika omituinen lähtökohta, että oppilaitoksen jonka nimenomaisesti pitäisi opettaa kriittistä ajattelua ja lähdekritiikkiä systemaattisesti kieltää jonkin lähteen käytön. Wikipedia ei varmastikaan ole kaikista luotettavin lähde maailmassa, mutta ei se tarkoita, etteikö sitä voisi siitä huolimatta käyttää.--Joonasl (kerro) 18. joulukuuta 2007 kello 12.58 (UTC)

No sanotaan nyt että oma mielipiteeni on että Wikipedia on tai ainakin voi olla hyödyllinen lähtökohta tiedon etsimiseen, mutta itsessään käyttäisin sitä lähteenä perin harvoin. Ainakaan kovin korkealla koulunkäynnin tai opiskelun tasolla ei opettajien pidäkään hyväksyä Wikipediaa vaikkapa tutkielman tietolähteeksi - eihän se ole tai ainakaan sen tarkoitus ei ole olla mikään tiedon alkuperäislähde.

(Itsekin kaikenlaisten rekisteröitymättömien muokkailijoiden kanssa tekemisissä olleena en myöskään jaksa ottaa näitä valituksia kovin raskaasti. Rekisteröitymättömien muokkaukset kun ovat harvakseltaan edes millään tasolla asiallisia, saati oikeellisia ja perusteltuja. Ja epäilemättä moni tällainen muokkailija on polttanut päreensä minunkin kanssani...) --Niora 18. joulukuuta 2007 kello 13.05 (UTC)

Ehkä hauskinta näissä keskusteluissa on se, että jotkut änkyttävät jatkuvasti että kuka tahansa voi lisätä mitä tahansa. Tämä kertoo jo sen paljonko Wikipediaan itseensä on tutustutt ja että saatu tieto Wikipediasta on kuulopuheiden ja lehtiartikkeleiden varassa. Todellista asiantuntijan kritiikkiä sanon ma. --qWerk 18. joulukuuta 2007 kello 13.07 (UTC)

Ihmiset kuvittelee että kun jotain kutsutaan tietosanakirjaksi, niin sen tieto on "totuus". Sitten kun he eksyvät Wikipediaan jollekin vähän vähemmän huomiota saaneelle sivulle niin tunnetaan itsensä huijatuksi eikä edes yritetä ymmärtää mistä on kyse. Oliskohan keskusteluerilaista jos tuossa logon alla ei lukisi "tietosanakirja"?

Kannattaa kuunnella Teemu Leinosen radiohaastattelu Wikipediasta ja verkossa olevan tiedon luonteesta ylipäänsä: [1]. Osuus alkaa kohdasta 6:15.

Ainiin vielä, olen nähnyt Wikipedian lähteenä hyväksytyssä väitöskirjassa. Tosin vain anekdootinomaisen tieteenalan ulkopuolelta olevan tarinan lähteenä, mutta kuitenkin. --Harriv 18. joulukuuta 2007 kello 13.07 (UTC)

Olenpa minäkin väitöskirjaa tehdessäni lukenut monen monituista termin selitystä en-wikistä, jossa asiat on (Zachen huomion mukaisesti) tavallisen pulliaisen ymmärrykseen suhteutetusti kirjoitettu toisin kuin monissa tieteenalan artikkeleissa. Saa nähdä pistänkö sen viitteeksi... --albval 18. joulukuuta 2007 kello 13.16 (UTC)

Niinpä. Wikipedian laatu pitää asettaa kontekstiinsa. Asiantuntijan kirjoittamalle laadukkaalle kirjalle se ei pärjää, mutta webbitietoon suhteutettuna Wikipedia lienee keskimääräistä laadukkaampi. Suomeksi tietoa webistä ei juurikaan mistään aiheista edes löydy ja englanniksikin on edelleen hyvin vaikea löytää maksuttomasti luotettavaa tietoa vähänkin erikoisemmasta aiheesta - google antaa vain "taviksien" kotisivuja, blogeja yms., jotka ovat jo lähtökohtaisesti Wikipediaa epäluotettavampia, koska niiden virheitä ei voi vapaasti korjailla. Tämän on huomannut, kun on etsinyt Wikipedia-artikkeleille lähteitä webistä lähdekritiikin kanssa. Erityisesti Wikipedia on laadukkaampi kuin anonyymit keskustelupalstat ja blogit, joissa liikkuu valtavat määrät silkkaa huuhaata, johon kaiken lisäksi jopa uskotaan (esimerkkinä mainittakoon nettimeemi, jonka mukaan Suomi oli Ruotsin siirtomaa ja ruotsalaiset sortivat suomalaisia vuosisatoja kielellisin ja etnisin perustein). Jos siis Webin epäluotettavasta tiedosta pitää ihmisiä suorastaan varoitella, Wikipediaa tuskin kannattaa valita ensisijaiseksi maaliksi. --ML 18. joulukuuta 2007 kello 13.08 (UTC)

Noissa kommenteissa nousee joka tapauksessa taas esiin vanha tuttu cabalin kylmäkiskoisuus muita käyttäjiä kohtaan. Vaikka useimmiten nuo kylmän vastaanoton saavat tyypit onkin POV-kaman suoltajia ja muita häiriköitä, kannattanee ehkä tässäkin välissä mainostaa tuota Älä pure uusia tulokkaita-käytäntöä. Jospa sen paremmalla muistamisella noita katkeroituneitakin syntyisi vähemmän. Syntymä-änkyrät on tietty asia erikseen. --albval 18. joulukuuta 2007 kello 13.12 (UTC)

Kannattaa myös muistaa, että Wikipedia tarjoaa tietoa monella muullakin kielellä kuin englannilla, saksalla ja vaikkapa suomella. Saameksi, latinaksi tai muulle vähemmän puhutulle kielelle ei löydy edes Wikipedian tasoista tietolähdettä. Ainakaan en ole kuullut, että Britannica olisi alkanut julkaista saamenkielistä käännöstä. Mielestäni tältä kantilta Wikipedia on tärkeä hanke takaamassa paitsi tiedon luotettavuutta, myös mahdollisuutta tarjota jokaiselle ihmiselle tietoa, joka on kirjoitettu omalla äidinkielellä.--qWerk 18. joulukuuta 2007 kello 13.24 (UTC)

Vähän sivuosumana, mutta onko wikimedialla projektia joka pyrkisi tuottamaan validoitua tietoa == sellaista mitä voidaan käyttää esimerkiksi wikipediassa luotettavana lähteenä? --Zache 18. joulukuuta 2007 kello 13.26 (UTC)

Ei sitten Nupedian ja sellaista tuskin voisi ollakaan. Citizendiumissa (Ei Wikimedian projekti) on melko tiukka arviointisysteemi, mutta senkin kelpoisuus lähteenä kiistettiin taannoin. --ML 18. joulukuuta 2007 kello 13.32 (UTC)

Ei taida olla. --Harriv 18. joulukuuta 2007 kello 13.32 (UTC)

Ehkä Open access on lähimpänä Wikipedian tyylistä tapaa tehdä viittauskelpoista tieteellistä tekstiä. --Harriv 18. joulukuuta 2007 kello 13.44 (UTC)

Tunnistan sieltä kommenteista yhden Wikipediaan katkeroituneen, ja saattaa joku muukin tunnistaa, kun muistaa että lehti, jossa keskustelua käydään, on Karjalainen. Hän saattaa olla jopa koko keskustelun aloittaja. Ikävää. --Ulrika 18. joulukuuta 2007 kello 13.30 (UTC)

Voisko tuota solubiologia -kurssia tai jotain käyttää casena Karjalaisessa esimerkkinä menestyksellisestä' yhteistyöstä opiskeluyhteisön ja W:n välillä? --Crash 18. joulukuuta 2007 kello 13.38 (UTC)

Ainakin minun puolestani kyllä. Olen BTW yrittänyt jättää viestiä kaksi kertaa heidän keskusteluunsa, mutta molemmilla kerroilla se on hävinnyt bittiavaruuteen tallennettaessa. Sääli. Epäilen, että karjalaisen vakikäyttäjät sensuroivat minua;-) --albval 18. joulukuuta 2007 kello 13.42 (UTC)

Viestien ilmestymisessä on aika pitkä viive, koska ne ennakkotarkistetaan ennen julkaisua. Omat kommenttini ovat tulleet näkyviin jonkin ajan päästä. --Joonasl (kerro) 18. joulukuuta 2007 kello 13.44 (UTC)

Joonas on oikeassa. Arkisin päiväsaikaan tuo palsta saattaa päivittyä nopeastikin, mutta muulloin uudet kommentit voivat viipyä tunteja.--Niora 18. joulukuuta 2007 kello 14.32 (UTC)

Pitäiskö vetää herne nenään siitä että olen esimerkki itsekritiikittömyydestä jota en itse edes huomannut kyseisessä kommentissani mikä sinne oli copypastettu.... Lähdekeskusteluun sen verran, että optimaalitilanteessahan wikipedia selvittää tyypeille mistä jossain jutussa on kyse ja täältä lähdeluettelosta kaivetaan ne oman työn lähteeksi käyvät. --Velma 18. joulukuuta 2007 kello 15.05 (UTC)

Lähde kielteiseen toteamukseen?

Kyse on tässä nyt lähinnä artikkelista Hevonen. Olen tietoinen siitä että artikkelissa on ylipäätäänkin toistaiseksi hyvin vähän viitteitä mihinkään lähteisiin, ja tässä olisi työsarkaa, minulla ei vain tahdo olla aikaa eikä energiaa.

Artikkelin osiossa Hevonen ihmisen ravintona todetaan heti aluksi, ettei hevosia Suomessa kasvateta ravinnoksi. Olen jopa aikoinaan saattanut kirjoittaa tuon itse. Joku näköjään vaatii tuolle tiedolle lähdettä, ja olen yrittänyt keksiä mistä sellaisen saisi, mutta en kyllä keksi. Hevosia nyt vain ei ylipäätään Pohjois-Euroopassa ole taidettu kasvattaa lihantuotantoeläiminä ainakaan hyvin pitkään aikaan; en ole ikinä sellaisesta kuullutkaan, ja nykyään on ylipäätään vaikea saada mitään hevosta teuraaksi tässä maassa (tästä aiheesta on kyllä pitkin lehdistöämme kirjoiteltu viime vuosina artikkeli poikineen). Koko toteamus on tässä oikeastaan vain siksi, että esim. Italiassa ja Ranskassa hevosia ja muita hevoseläimiä todella kasvatetaan suoraan teuraaksi, sillä hevosenliha on varsin suosittua. Meillä taas ne aika vähäiset teurashevoset ovat olleet ylijäämähevosia, joista ei ole enää käyttöeläimiksi tai joiden pito sellaisina ei kannata.

Kommentteja?--Niora 18. joulukuuta 2007 kello 14.49 (UTC)

Löytyi heti ensimmäisellä googlettamisella ja jopa ensimmäisestä linkistä: Lapin Radio. Tällä hetkellä Suomessa vuosittain lopetettavista noin 4000 hevosesta joka neljäs teurastetaan lihaksi. Loput hävitetään pääasiassa hautaamalla.--qWerk 18. joulukuuta 2007 kello 14.55 (UTC)

Muuten hyvä, mutta ei tuokaan lähde kyllä kerro mitään siitä kasvatetaanko hevosia Suomessa teuraaksi vai eikö kasvateta.--Niora 18. joulukuuta 2007 kello 14.58 (UTC)

Aivan niin, tietysti. Jos tuolle ei löydy lähdettä, niin se pitäisi poistaa.--qWerk 18. joulukuuta 2007 kello 15.10 (UTC)

Näh, jätä se siihen lähdetagilla varustettuna vaan roikkumaan tai muotoile se niin ettei täällä ainakaan mitään suomessa ainakaan suurimuotoista hevosten lihakasvatusta ole vaan, että ne meetwurstiksi päätyvät hepat tulevat muusta käytöstä. Eli suurista puhtaista hevosenlihakasvattajista löytyis tietoa jos niitä olis ja jos joku haluais väitteen kumota. Ja sit toi joka neljäs heppa päätyy ruuaksi olisi kyl kiva mainita.--Zache 18. joulukuuta 2007 kello 15.41 (UTC)

Toimin osapuilleen näin, kiitos.--Niora 19. joulukuuta 2007 kello 09.47 (UTC)

Täältä löytynee tilastoja tästäkin aiheesta: [2]. Pikaisesti etsittynä olivat vain painetussa muodossa ja maksullisia. Ilmaiseksi löytyi terastustilasto, jonka mukaan hevosia teurastetaan, mutta kasvattamisesta ei kerrota: [3]. --Harriv 18. joulukuuta 2007 kello 15.20 (UTC)

Kiitos, löysin tuolta lähteen tuon tekstinkohdan uusiksi kirjoitetulle versiolle.--Niora 19. joulukuuta 2007 kello 09.47 (UTC)

Häiriköintiä kannan esittämiseksi

PowerParkiin tavalla tai toisella liittyvä IP 89.166.23.130 on ruvennut järjestelmällisesti merkitsemään lähteettömiksi artikkeleita, joita olen joskus aloittanut. Eikä tämä sodi Wikipedian ohjetta "älä häiriköi esittääksesi kantaasi" -vastaan? --Ulrika 18. joulukuuta 2007 kello 16.08 (UTC)

Kiitos ripeästä asiaan puuttumisesta! --Ulrika 18. joulukuuta 2007 kello 16.26 (UTC)

Jouduin taannoin samanlaisen "kostolähdepyyntöhyökkäyksen" kohteeksi siivoiltuani samaa Powerpark-artikkelia. Tällöin asialla oli Käyttäjä:Hexa. Itse tosin hoidin asian lähteistämällä artikkelit. :D --Herra Maka 18. joulukuuta 2007 kello 18.08 (UTC)

Lähteistäminen olisi tietysti hieno juttu, mutta kun olen tehnyt yli 700 aloitusta ja varsinkin alkupään artikkelit ovat ilman lähteitä. Mutta onneksi tyyppi nyt vaiennettiin eli sai eston. Ehkäpä oppii olemaan häiriköimättä. Kovaa on bisnes, ja Wikipedia haluttu markkinointiväline, vaikka tässä taannoin joku turkulainen muuta väitti. --Ulrika 18. joulukuuta 2007 kello 18.16 (UTC)

Vaasan Palosaari.

Vilkaiskaa, aika rasistista.

Näemmä, tosin joku kerkes korjaamana jo. --Zache 18. joulukuuta 2007 kello 18.01 (UTC)

Miksi Wikipedia on niin upea

Kyseisen projektisivun voisi allekirjoittaneen mielestä siirtää neutraalimmalle nimelle "Miksi Wikipedia toimii". Olen sitä mieltä, ettei tietosanakirjan ohjeiden pitäisi ylistää tietosanakirjaa. --Mad Dog ´n´ Deba Tihs 19. joulukuuta 2007 kello 11.57 (UTC)

Veikkaisin tuon nimen olevan peräisin jostain hankkeen alkuajoilta, kannattaa muuttaa. --Thi 20. joulukuuta 2007 kello 12.59 (UTC)

Toimii teknisesti vai on toimimatta teknisesti? Olikos se espanjankielinen Wikipedia kun vastaava sivu oli nimelle Ápologia? "Miksi Wikipedia toimii" on kuitenkin huono nimi, sillä se ei kerro onko kyse teknisestä FAQ:sta vai mistä. --213.216.199.6 20. joulukuuta 2007 kello 13.05 (UTC)

Eikö se kuitenkin ole alunperin käännetty juuri jostain "WhyWikiWorks"-nimisestä? Ehkä hyvä nimi olisi vaikka "Miksi Wikipedia pysyy toiminnassa/luotettavana"? ----Deba Tihs --Mad Dog -käyttäjäsivu- 20. joulukuuta 2007 kello 17.16 (UTC)

En-wikin sama sivu on "Why Wikipedia is so great" eli suomeksi juuri tuo "miksi Wikipedia on niin upea". Siihen muuten ollaan yhdistämässä sivua Why Wikipedia is not so great eli "ei se kuitenkaan niin kauhean hyvä ole". -tKahkonen 20. joulukuuta 2007 kello 19.05 (UTC)

Nimi olisi neutraali, jos meilläkin olisi tuo vastapaino "Miksi Wikipedia ei ole upea". --212.149.208.68 21. joulukuuta 2007 kello 07.16 (UTC)

Saahan tietosanakirjaa kehua jos siltä tuntuu, mutta pitäisi tietysti voida arvostellakin. Eli siitä vaan luomaan. --Alphaios 21. joulukuuta 2007 kello 07.31 (UTC)

Kun nyt kerran yllytettiin, niin aloitin. -tKahkonen 23. joulukuuta 2007 kello 21.06 (UTC)

Toiminnot:Listusers

Mitä ovat tuolla toimintosivulla näkyvät "ylivalvojat", "board vote admins" yms. joita ei ole yhtäkään? --Mad Dog ´n´ Deba Tihs 19. joulukuuta 2007 kello 11.57 (UTC)

Ylivalvojat ovat metassa olevia ylläpitäjien ja byrokraattejen tapaisia henkilöitä, joilla on oikeuden käyttää okeuksiaan myös muissakin projekteissa. Selitinkö liian monimutkaisesti? --Johney 24. joulukuuta 2007 kello 19.25 (UTC)

Research Project

Hello! I’m KRLS and I’m making a Research Project to know which are the indicators that determine the quality of a Wikipedia. To find them all, I need you, as an experienced wikipedian, to answer this survey right here. This way, I would have the opinion of a part of the community about the indicators I’ve found and maybe, the ones I have not took in count. It won’t be very long, it’s a 5 minutes task. I need it before January 1st. The survey is written in English because I’m afraid I don’t speak your language. Thank you very much!

The survey: here – KRLS, 83.45.208.41 24. joulukuuta 2007 kello 19.23 (UTC)

Please, you can answer de survey. Another Wikipedias have reply my survey, for example, Spanish Wikidia or Catalan Wikipedia, but in your language any people reply my survey, I need you because I want to read your opinions of your comunity here. --85.58.250.172 27. joulukuuta 2007 kello 23.07 (UTC), KRLS

One submitted, hopefully some others also are interested. --Agony (403) 28. joulukuuta 2007 kello 11.49 (UTC)

Agony, I saw your answers, thanks you. – KRLS--85.58.231.68 28. joulukuuta 2007 kello 12.05 (UTC)

Lapamato ?

Voisiko joku tarkistaa tuon Lapamatoa koskevan artikkelin. Jotkut väittämät tuntuvat tosi oudoilta. Kommentin jätti 80.221.95.10 (keskustelu – muokkaukset).

Korjailin artikkelia monilta osin.Tikkakit 28. joulukuuta 2007 kello 14.55 (UTC)

Märet Jonsdotter

Voisiko joku ruotsinkieltä hyvin osaava kääntää artikkelin Märet Jonsdotter ruotsinkielisestä Wikipediasta. Aiheesta lisää mm. Jan Guilloun kirjassa Noitien asianajaja (Johnny Kniga Kustannus 2004). Kiitos jo etukäteen.Tikkakit 27. joulukuuta 2007 kello 17.02 (UTC)

Nyt on käännetty, joten ole hyvä vaan. Ruotsinkielisen Wikipedian artikkelissa on tosin vielä kääntämättömiä kohtia otsikoiden "Processen" ja "Blåkulla" alla siinä artikkelin puolessavälissä. --Plankton 29. joulukuuta 2007 kello 21.34 (UTC)

Kiitos.Tikkakit 30. joulukuuta 2007 kello 13.04 (UTC)

Dragon Ball -hahmot

Kyseisen sarjan hahmoista on väännetty tolkuttomasti artikkeleita tänne. Suurin osa on jonkinlaisia sivuhahmoja, eikä sarja taida olla kovin suosittu (kun verrataan esim. Simpsoneihin tai Aku Ankkaan). En-wikissä monet hahmot on todettu sen verran epämerkittäviksi, että ne ovat yhdistetty yhteen luetteloon. Olisiko meidänkin hyvä tehdä samoin? Keskimäärin artikkeleiden taso on melkoista tuubaa, joten artikkeleiden roskana poistaminenkaan ei olisi hullumpi asia. --qWerk 31. joulukuuta 2007 kello 10.18 (UTC)

Yhdistäminen onnistuu myös ilman poistoäänestystä. Ole rohkea! --M. Porcius Cato 31. joulukuuta 2007 kello 12.07 (UTC)

Onnistuu, mutta haluaisin vain tietää mitä muut ovat mieltä luettelosta. --qWerk 31. joulukuuta 2007 kello 12.08 (UTC)

Roskana pois vaan. --Johney 31. joulukuuta 2007 kello 12.09 (UTC)

Luetteloksi --Zache 31. joulukuuta 2007 kello 17.13 (UTC)

Sivulle Luettelo Dragon Ballin hahmoista niitä on jo liuta yhdistetty. –Ejs-80 31. joulukuuta 2007 kello 15.24 (UTC)

Luettelo viipurilaisista kauppiassuvuista

Kuten nyt joku ehkä on huomannut, artikkelin Luettelo viipurilaisista kauppiassuvuista lähteiden kanssa on ongelmia. Olen merkinnyt lähdepyyntöjä ja poistanut joitakin niistä lähteistä, joissa ei vahvisteta "Petri Krohnin" väitteitä. Tarkoitukseni on poistaa kaikki vailla kunnon lähdettä olevat väitteet. Ongelma on että tämä "Petri Krohn" palauttaa ne toistuvasti. Artikkeli ei näytä menevän poistoon äänestyksen perusteella, mutta jollakin tavalla siitä pitäisi saada suoranaiset virheelliset tiedot pois. Huomasin kyseisen käyttäjän saaneen en.Wikipediassa samanlaisesta käytöksestä vuoden eston, joten nyt ymmärrän hänen itsepäisyytensä täällä. Mitä pitäisi tehdä? --Ulrika 31. joulukuuta 2007 kello 17.17 (UTC)

Öh, ottaa rauhallisesti ja olettaa hyvä tahto? Poistoäänestykseen liittyen: Artikkelin nimen muuttamisesta paremmin vastaamaan sisältöä lienee konsensus. Lähteetkin varmaan validoituu kun oodottaa vähän aikaa, kyllä niitä muutkin poistelee/arvioi nyt kun artikkeli on poistoäänestyksessä ja mainittu täällä kahvihuoneessa. --Zache 31. joulukuuta 2007 kello 19.32 (UTC)

Luokitus entisiin kuntiin

Kuntajako muutttuu rafikaalisti ja saattaa vielä sahata pitkään ennenkuin jonkinlainen stabiilimpi vaihe saavutetaan. Nythän pitäisi vain Leivonmäki-asiat ja Joutsa-asiat selkiinnyttää. Mutta varmaankin pikapuoliin pitää miettiä, onko kuntakoot niin suuria ja vanhojen kuintien identiteetti niin leimallinen, että entisistä kunnista olisi syytä pitää luokitus kasassa. Mietin juuri poistaessani Uukuniemi-luokkaa (tyhjää). --Höyhens 2. tammikuuta 2008 kello 16.52 (UTC)

Joidenkin arvioiden mukaan Suomesta tulee katomaan noin 100 kuntaa lähivuosina. Saman verran kuntia poistui 1960-luvulla kun edellisen kerran kuntakenttää uudistettiin. Otan tämän esille, koska mielestäni 1960-luvulla ja 2000-luvulla lakkautettujen kuntien luokitus pitäisi olla samanlainen. Ymmärrän sen, että olisi olemassa Luokka:Paattinen (ks. Paattinen tai Luokka:Kakskerta (ks. Kakskerta), mutta nämä luokat pitäisivät varmaankin sisällään kyseiseen kaupunginosaan liittyviä artikkeleita ja jos tällaisia artikkeleita ei ole niin paljon, että luokka kannattaa perustaa, ei sitä mielestäni pidä perustaa vain luokittelun vuoksi. Lisäksi olen sitä mieltä, että yllä mainitut luokat voisivat myös kuulua entisten kuntien luokkaan samoin kuin yllä mainitut artikkelit kuuluvat.

Artikkeleiden päivittäminen 1.1.2009 tulee kyllä olemaan iso työ, mutta parempi niin. Samulili 2. tammikuuta 2008 kello 17.24 (UTC)

FOBY?

Olen keskustelupalstoja lukiessani törmännyt usein tuohon sanaan, mitä se tarkoittaa, mistä se on lyhenne?--62.145.191.2 3. tammikuuta 2008 kello 14.43 (UTC) Näinhän siinä kävi, kuin pelkäsinkin. Itse piti löytää vastaus: FOBY=Find Out By Yourself

Cabal onkin olemassa

Salaliittoteoreetikotkin ovat joskus oikeassa ;D--Teveten 4. tammikuuta 2008 kello 06.51 (UTC)

Pahalta näyttää. Itselleni englanninkielinen Wikipedia on aina tuntunut hiukan pelottavalta, liian vakavasti itseensä suhtautuvalta paikalta, jossa on melko helppo saada huono maine. Meillä fi-Wikipediassa asiat ovat yksinkertaisempia, sillä yhteisö on paljon pienempi. Opittavaa on silti meilläkin. Jos fi-adminit käyttävät samantapaista postituslistaa, tämän on loputtava. Lisäksi tulee entistä enemmän muistaa hyvä tahto -oletus. Jos alamme ajattelemaan, että Wikipediaa uhkaavat järjestäytyneet ulkopuoliset, olemme täysin väärällä tiellä. Suomenkielisellä Wikipedialla ei ole vihollisia. --M. Porcius Cato 4. tammikuuta 2008 kello 07.49 (UTC)

Vaikea sanoa, miten merkittävä asia tuo oli. On tietysti kyllä vaarallista, että uusi käyttäjä blokataan sen takia, että hän tekee liian ammattitaitoisia muokkauksia, jolloin hänen täytyy olla vihollisen agentti. Tuollainen paranoia on tietysti hyvän tahdon oletuksen vastaista. Itse fi.wikin laiskana ylläpitäjänä en ole tietoinen fi.wikin mahdollisista salaisista postituslistoista, toki määritelmän mukaan en sitä kertoisikaan ;D--Teveten 4. tammikuuta 2008 kello 08.05 (UTC)

Nettiyhteisöissä on aika usein jonkinlainen salainen suljettu piiri, mutta harvoin sillä mitään oikeaa valtaa on, tai ainakaan se ei pysty sitä käyttämään, koska ei ole yksimielisiä tavoitteita tms. Kyse on useimmiten jonkinlaisesta vähän lapsellisesta Vapaamuurarien nettivastineesta, jossa hekumoidaan omalla sisäpiirisyydellä. Ew:ssä mahdollisia ylläpitäjäklikkejä suurempi epäkohta taitaa jo olla Jimbon diktatuuri, joka on täysin avointa. --ML 4. tammikuuta 2008 kello 12.37 (UTC)

Tuon kaltainen "valistunut diktatuuri" on erittäin yleinen (jollei lähes ainoa mahdollinen) tapa hallinnoida suuria vapaaehtoisprojekteja (vrt. Linus ja Linux). Viime kädessä jokainen voi halutessaan ottaa ja forkata oman "Wikipediansa", mikäli Jimbon ja säätiön johtamistyyli ei miellytä.--Joonasl (kerro) 4. tammikuuta 2008 kello 13.11 (UTC)

Tämä on totta ja lisäksi Jimbo on yrittänyt demokratisoida hallintoaan. Meillä täällä fi-Wikipediassa on silti mukavaa, kun voimme elää kuin pellossa. Jimbo ei ala meitä pompottamaan, jossemme pistä todella ranttaliksi. Wikimediasäätiö ei meitä retuuta suuntaan eikä toiseen. Silti olisi hyvä pohtia, miten fi-Wikipedia (ja täältä viitatut commons-resurssit) voidaan siirtää todellisessa hätätilanteessa suomalaiselle palvelimelle. Onhan mahdollista, että Wikimediasäätiö tekisi konkurssin tai kaatuisi tekijänoikeuskysymyksiin tai muihin amerikkalaisiin lakiongelmiin. Sen sijaan fi-Wikipedia on jo nyt niin laaja, että meillä olisi hyvä mahdollisuus saada tällaisessa tilanteessa tukea jopa Suomen valtiolta, Kulttuurirahastolta tai muilta kulttuurisäätiöiltä. (Nykytilanteessa irtautumiseen ei ole tarvetta eikä se olisi millään tavoin hyödyksi.) --M. Porcius Cato 4. tammikuuta 2008 kello 13.24 (UTC)

Ei siihen sen kummempaa suunnittelua tarvita. Tietokantadumppi on vapaasti ladattavissa ja sen lisäksi tarvitaan vaan vähän rautaa ja (avointa) softaa. --Joonasl (kerro) 4. tammikuuta 2008 kello 13.36 (UTC)

Ongelma ei olekaan tietokannan lataamisessa vaan siinä, että jopa pelkkä fi-Wikipedia (+sanakirja, aineisto ja osa commonsista) vie melko paljon kaistaa. Ajattelen lähinnä tilannetta, jossa Wikimedia-säätiö kaatuisi odottamattomasti (viikon–kahden varoitusajalla). Lakipulmat ovat ehkä kaikkein todennäköisin katastrofaalinen ongelma. Tällöin yhteisön tulisi kyetä siirtymään eheänä uuteen kotiin. Jos kaista ja rauta järjestyisi, itse sisällön kanssa ei tulisi ongelmia. Noudatammehan jo nyt Suomen lakia. --M. Porcius Cato 4. tammikuuta 2008 kello 13.43 (UTC)

FUNET. Se kaista riittää. --Ras 16. helmikuuta 2008 kello 07.36 (UTC)

Ottaen huomioon oikeusprosessien hitauden ja valitukset eri oikeusasteissa todennäköisesti aina korkeimpaan oikeuteen asti on vaikea kuvitella sellaista tilannetta, jossa tuollainen pikainen katastrofi voisi tapahtua. Lisäksi jo nyt Wikipedialla on palvelimet myös Hollannissa, joten palvelu ei täysin lakkaisi vaikka palvelu Yhdysvalloissa joutuisikin johonkin oikeusprosessiin ja palvelimet jouduttaisiin sammuttamaan. Lainaten erästä suurta länsimaista ajattelijaa "We are ready for any unforseen event which may or may not happen." --Joonasl (kerro) 4. tammikuuta 2008 kello 13.50 (UTC)

ML:n mainitsemasta Jimbo Walesin eräänlaisesta diktaattorin tai überjohtajan roolista löytyy lisätietoa esimerkiksi hänestä tehdystä kommenttipyynnöstä. –Ejs-80 4. tammikuuta 2008 kello 15.35 (UTC)

Asiaa käsitellään en-ArbComissa: en:Wikipedia_talk:Requests_for_arbitration/Durova/Proposed_decision. Täytyy sanoa, etten arvosta eräitten sikäläisten käyttäjien toimintaa lainkaan. Esimerkiksi yritys saada tämä sähköpostilainaus poistettua vaikuttaa minusta lähinnä vaientamiselta. Voin sanoa rehellisesti, että olen järkyttynyt. --M. Porcius Cato 4. tammikuuta 2008 kello 08.18 (UTC)

Vanha juttuhan tuo jo on. Ja mikäli Jimbo Walesin Cla68:n keskustelusivulle otsikon Your quote in The Register alle kirjoittama teksti pitää paikkansa, lienee iso osa tuosta The Registerin jutusta aikamoista iltalehtitekstiä. –Ejs-80 4. tammikuuta 2008 kello 08.42 (UTC)

Tuo yllä mainitsemani keskustelu onkin käyty ilmeisesti alun perin Jimbo Walesin keskustelusivulla, ks. en:User talk:Jimbo Wales/Archive 30#Your quote in The Register. –Ejs-80 4. tammikuuta 2008 kello 08.49 (UTC)

Itse tapaukseen kantaa ottamatta niin The Registerin Wikipedia -jutut kannattaa lukea kriittisesti ja vähintäänkin tarkistaa asioiden oikea kulku jos vain mahdollista. Taso on välillä jo mainittua iltapäivälehtiluokkaa. --Harriv

Jokainen voi muodostaa oman käsityksensä. Luettuani The Registerin ja tämän olen itse siinä käsityksessä, että "Secret mailing list" ei ole paljoa muuta, kuin stalkkauksesta ja uhkailusta kärsineiden keskustelufoorumi. Toki alkuperäinen ongelma oli "oleta hyvä tahto" -politiikan unohtaminen kokonaan ja bannaus varmuuden vuoksi. Cabalia ei olekaan ;D--Teveten 4. tammikuuta 2008 kello 10.18 (UTC)

en:Wikipedia:Words of wisdom#There is a cabal. --Harriv 4. tammikuuta 2008 kello 10.58 (UTC)

Cabalille on ihan suomalainenkin vastine, salaseura, joka löytyy lähimmästä sanakirjasta. Ettei vaan nyt ruvettaisi luulemaan, että kyse jostakin sanasta, jota pitää käyttää, kun sitä ei muka voi sanoa suomeksi. --Ulrika 4. tammikuuta 2008 kello 11.08 (UTC)

en.wikissä on erikseen artikkelit en:Secret society ja en:Cabal. Jälkimmäisen mukaan Cabal ei välttämättä ole salainen. --Teveten 4. tammikuuta 2008 kello 11.22 (UTC)

Ymmärsin, että tässä haettiin sitä salaseura-merkitystä, mutta tosiaan suomeksi se on myös vaikkapa kuppikunta tai mitä nyt keksitkin. --Ulrika 4. tammikuuta 2008 kello 12.15 (UTC)

Wikipedian käyttäjän käsikirja

Wikikirjastoon on alettu kasaamaan Wikipedian käyttäjän käsikirjaa. Opas on tarkoitettu lähinnä lukijoille, jolloin sijainti Wikikirjastossa on luontevin. Hanke vaikuttaa potentiaaliselta, ja olisikin hyvä, jos mahdollisimman moni Wikipedisti auttaisi kirjoittamisessa. Käykää tutustumassa: b:Wikipedian käyttäjän käsikirja --Jannex 5. tammikuuta 2008 kello 01.45 (UTC)

VIRHE !

http://fi.wikipedia.org/wiki/Europarlamenttivaalit

Teksti sisältää suuren virheen.

Sivulla lukee näin: Suomen osuus parlamentin paikoista on 13 edustajaa, joka on vaalikaudella 2004–2009 nostettu 14:ään, koska tulevat jäsenmaat Romania ja Bulgaria eivät olleet unionin jäseniä vielä edellisten vaalien aikana.

Tieto on väärää. Suomella on tällä hetkellä (eli vaalikaudella 2004-2009) 14 edustajaa ja tulevissa vaaleissa 2009 valitsemme 13 edustajaa, koska uudet jäsenmaat vievät meiltä paikan. Ennen vuotta 2005 MEP paikkoja oli 15.

Vaalikaudella 2004-2009 ei siis paikkojamme ole nostettu vaan laskettu ja kaudelle 2009- 2014 paikkoja lasketaan edelleen. Kommentin jätti 84.248.50.166 (keskustelu – muokkaukset).

Hei! Kiitos huomautuksesta. Korjasin asian artikkeliin. Kun (nimenomaan kun, ei jos) huomaat lisää virheitä artikkeleista, voit korjata niitä myös itse, jos haluat. Tällaisessa yhteisprojektissa virheitä on aina.. siksi on hyvä että kaltaisesi tarkkaavaiset henkilöt huomaavat ne! --Uvainio 6. tammikuuta 2008 kello 14.10 (UTC)

Olihan tuossa nyt laskettu että Ari Vatanen on europarlamentissa Ranskan kiintiöstä? --Höyhens 6. tammikuuta 2008 kello 14.48 (UTC)

Asia ei koskenut parlamentaarikkoja vaan paikkoja. Vai onko tässä jokin syvällisempi sanoma? --Uvainio 6. tammikuuta 2008 kello 15.07 (UTC)

No ei syvempää, mutta asia on aiheuttanut laskuvirheitä muualla(kin), miksei siis täällä. -Nykyversio näyttää kyllä olevan oikein. --Höyhens 6. tammikuuta 2008 kello 16.20 (UTC)

Eikös tuossa omassakin kommentissasi ole virhe, sillä ennen vuotta 2004 Suomen paikkakiintiö europarlamentissa oli kyllä 16. En muista Suomella missään vaiheessa olleen 15 paikkaa, vaan kymmenen uuden maan liittyessä keväällä 2004 laski Suomen kiintiö kerralla 14 paikkaan samalla tavoin kuin se laski muillakin vanhoilla jäsenmailla. --Litami 7. tammikuuta 2008 kello 13.51 (UTC)

Oma wiki

Olen tehnyt oman wikin, se on ollut pystyssä jo yli vuoden. Kuitenkin tässä lähiakoina eräs henkilö on alkanut vandalisoimaan sitä (käyttää nimeä Platoon). Olen estänyt sen monta kertaa, mutta jotenkin hän pääsee taas vandalisoimaan. Ja kuten kaikki tajuaa, omassa wikissäni (toisin kuin täällä), vandalisoijat saavat vandalisoida TODELLA pitkään ennenkuin tulen estämään sen. Osaako kukaan neuvoa?? --80.221.75.24 7. tammikuuta 2008 kello 17.11 (UTC)

mw:Extension:CheckUser auttaa estämään käytetyn IP:n. --Agony (403) 7. tammikuuta 2008 kello 20.10 (UTC)

Elmer Diktonius kirjoitellut kuolleena?

Huomasin erikoisen asian Elmer Diktoniuksen artikkelissa. Siinä kerrotaan hänen kirjoitelleen Ultra -lehteen. Se oli mielestäni merkillistä, sillä Ultra-lehteä koskevassa artikkelissa sanotaan, että "Ultra" perustettiin vuonna 1972 nimellä "Ufoaika" ja Elmer Diktonius on häntä koskevan artikkelin mukaan kuollut vuonna 1961. Ei kai hän sentään kummittele? 88.113.96.200 8. tammikuuta 2008 kello 13.13 (UTC)

Ei kummittele, vaikka lehden linjaan sopisikin. Kyse on toisesta, vanhemmasta Ultra-lehdesta, ei tosin ufoalan. Kaivan tiedon esiin. Hetki. --Ulrika 8. tammikuuta 2008 kello 13.14 (UTC)

Diktonius kirjoitti tosiaan tuohon 1922 ilmestyneeseen kulttuurilehteen. Lyhytaikaisuudestaan huolimatta se oli merkittävä suomalaiselle sivistyselämälle, ja esimerkiksi WSOY Facta tunteekin nimellä Ultra vain tämän kulttuurilehden eikä laisinkaan tuota ufoläpyskää. Sanasta "Ultra" pitäisi muuten tehdä täsmennyssivu. --Litami 8. tammikuuta 2008 kello 13.31 (UTC)

Nyt siitä lehdestä on artikkeli Ultra (1922) ja täsmennyssivukin kohta. --Ulrika 8. tammikuuta 2008 kello 13.35 (UTC)

No hyvä! Kiitos oikein paljon, kun korjasit! Jäi niin kovasti vaivaamaan! 88.113.96.200 9. tammikuuta 2008 kello 13.42 (UTC)

ikä

kuinka moni wikipediassa on alle viisitoista vuotiaita itse olen yksitoistavuotias mutta ei kai se ikä mitään katso eihän?? Kommentin jätti Lumitiikeri (keskustelu – muokkaukset).

Ei ole tiedossa sillä Wikipedian kannalta (kuten itse totesitkin) ikä ei ole merkittävin tekijä vaan asenne ja tahto Wikipedian kehittämiseksi. Kukin kohentakoon Wikipediaa tasonsa mukaisesti, eli tervetuloa joukkoon. --Agony (403) 9. tammikuuta 2008 kello 18.30 (UTC)

Huonoin artikkeli

Muistattehan tämän: Käyttäjä:ML/Huonoin artikkeli? Olisiko taas aika etsiä huonoin artikkeli (Marimban ehdotus vuosittaisesta äänestyksestä[4])? Viimeksi huonoin oli Päivien viemää. Tässä pari tarkennusehdotusta sääntöihin: 1) äänestetään artikkelin tiettyä versiota, 2) jos artikkeli äänestyksen aikana parantuu paljon, voi sen poistaakin äänestyksestä. -tKahkonen 13. tammikuuta 2008 kello 18.04 (UTC)

Minun puolestani kyllä. Onhan meillä muutamia juuri esimerkillisiä artikkeleitakin, joiden kuuluisi saadan niiden ansaitsema status, yksi varteen otettava: Hämeen kapina. --qWerk 13. tammikuuta 2008 kello 18.19 (UTC)

Kannatan äänestystä. --Teveten 14. tammikuuta 2008 kello 09.05 (UTC)

Lainaus ylläviitatulta ML:n sivulta: Äänestys on käynnistetty huumorimielellä eli siten, että tämän äänestyksen ainoat tarkoitukset ovat: [...] Antaa artikkelin kirjoittajille "paha mieli" [...]

Asenne ei edistä hyvän työskentelyilmapiirin kehittymistä. Eikö tällainen sopisi paremmin Hikipediaan? —B. Nuhanen 14. tammikuuta 2008 kello 09.28 (UTC)

Tuntuu uskomattomalta, että tällainen äänestys on olemassa, ja sitten vielä tuo perustelu. Pitääkö tästäkin "olettaa hyvä tahto"? Ehdotan että koko vuotuinen äänestys työnnetään sinne minne se kuuluukin ja unohdetaan. --Ulrika 14. tammikuuta 2008 kello 09.31 (UTC)

Nuo perusteluthan olivat joka kohdassa vain käänteisiä silloin toisaalla pidetylle "paras artikkeli" -äänestykselle. Sen tarkoitukseksi kerrottiin mm. tuottaa kirjoittajalle "hyvä mieli", joten tässä oli sitten paha mieli. Tuon kohdan sopivuudesta taidettiin puhua jo silloin. --ML 14. tammikuuta 2008 kello 10.12 (UTC)

Lontoon murteella sanovat: "A joke is never as funny the second time you hear it." Samulili 14. tammikuuta 2008 kello 09.32 (UTC)

No joo, eihän tuo välttämättä wikirakkautta edistä, mutta mielestäni projektia ei pidä ottaa vakavissaan, vaikka sitä tehdäänkin tosissaan.--Teveten 14. tammikuuta 2008 kello 09.32 (UTC)

Pilkkaaja harvoin ymmärtää miksi pilkan kohde on huumorintajuton. Koulukiusaamisen jalostettu muoto. --Ulrika 14. tammikuuta 2008 kello 09.48 (UTC)

Tarkoitin lähinnä sitä, että ensimmäisellä kerralla kilpailu syntyi spontaanisti purkamaan tiettyjä padottuja tunteita huumorin avulla. Se oli hauskaa. Mutta byrokraattinen suunnitelmallisuus lässähdyttää idean. Samulili 14. tammikuuta 2008 kello 10.15 (UTC)

Ihan hauska harjoitushan tällainen on. Jos artikkeleita arvioidaan "hyvyyden" perusteella niin miksei myös "huonouden". Ja mitä kirjoittajien pahaan mieleen tulee, niin kehitystä ei voi tapahtua ilman kritiikkiä.--Joonasl (kerro) 14. tammikuuta 2008 kello 09.36 (UTC)

Hauska varmasti jokaisen sellaisen mielestä, joka tarvitsee oman egonsa pönkittämistä itseään huonompien kustannuksella. Tämänkaltainen limbokisailu ja siinä piilevät asenteet ovat omiaan karkottamaan arempia ja epävarmempia sisällöntuottajia projektista. Myös heitä, joiden tuotoksilla ei olisi todellista uhkaa joutua tämän äänestyksen kohteeksi. Kritiikki on tarpeellista, mutta julkisilla kivityksillä tuskin edistetään kenenkään kehitystä. —B. Nuhanen 14. tammikuuta 2008 kello 09.49 (UTC)

Kenenkään ei tarvitse osallistua, jos kokee asian loukkaavaksi. Täällä ollaan kuitenkin tekemässä tietosanakirjaa eikä pönkittämässä ihmisten heikkoa itsetuntoa. --Joonasl (kerro) 14. tammikuuta 2008 kello 10.03 (UTC)

Kohde ei voi valita. Sen vuoksi keskitytäänkin kirjoittamaan tietosanakirjaa eikä pönkittämään itsetuntoa tällaisilla äänestyksillä. --Ulrika 14. tammikuuta 2008 kello 10.21 (UTC)

Tuo varmaan oli vitsi. Olihan? "Täällä ollaan tekemässä tietosanakirjaa, eikä..."-kortin käyttämisellä nimittäin osoittaa kyvyttömyytensä nähdä tietosanakirjan tekemistä laajana yhteistyöprojektina, jossa joudutaan ottamaan tekijät huomioon myös ihmisinä eikä pelkkinä tekstintuottokoneina. Jos nyt kuitenkin olisi tosiaan noin, ettei kenenkään tarvitsisi osallistua, olisi minulle aivan se ja sama, mitä asian kanssa tehdään. Tuohan tarkoittaisi käytännössä sitä, että kaikki artikkelia huomattavasti muokanneet käyttäjät joutuisivat ilmoittamaan tekemänsä artikkelin itse ehdolle tähän kisaan. —B. Nuhanen 14. tammikuuta 2008 kello 14.32 (UTC)

Ehkä tuo äänestys ei sittenkään ole hyvä ajatus. Lähinnä pelkään, että jos se lipsahtaisi valtamediaan, niin se olisi huono PR:ää wikipedialle.--Teveten 14. tammikuuta 2008 kello 10.38 (UTC)

Huonoimmat artikkelit eivät täällä kauan pysy. Ne merkitään roskaksi hyvinkin nopeasti. Ja joistakin kaikkein huonoimmista ei jää poistolokillekaan muuta jälkeä kuin otsikko ja merkintä "automaattisesti sensuroitua roskaa". KLS 14. tammikuuta 2008 kello 13.24 (UTC)

Tarkoitus ei tällä kertaa olisi ollut "aiheuttaa käyttäjille 'pahaa mieltä'" (niin kuin ei kyllä viimeksikään) eikä oikeastaan hauskuuskaan vaan "nostaa ongelmatapauksia yleiseen tietoisuuteen ja yhteisen 'työn alle'" ja aiheuttaa yleistä keskustelua siitä, minkälaisia artikkeleista ei pitäisi tehdä, millaisista osista kehno artikkeli koostuu, millainen tilanne mahdollisesti synnyttää huonon artikkelin, miten sellaisen kehityksen voi ehkäistä. Voimme tietysti keskustella samasta aiheesta ja tuoda heikkolaatuisia artikkeleita esille ilman äänestystäkin, jos se vain onnistuu. Ainakin viimeksi äänestys toi esille varsin hyviä (eikun kehnoja) esimerkkejä. Ja kyllä tämä hyvän tahdon puolelle saadaan: "arvostelu tulisi perustella asia-argumentein eikä vastapuolen oletetulla pahantahtoisuudella". -tKahkonen 14. tammikuuta 2008 kello 13.46 (UTC)

Aika kummallista, että huonon äänestys kiinnostaa muokkaajia enemmän kuin parhaan äänestys. Kannattaisin kyllä uutta "paras artikkeli" -äänestystä, josta on sentään jotain hyötyä wikipedialle. --kallerna™ 14. tammikuuta 2008 kello 13.38 (UTC)

Minusta parhaassa artikkelissa ei ole senkään vertaa mieltä. Kukaan ei jaksa lukea edes yhtä suositeltua läpi, joten tulos on aivan sattumanvarainen. Kyseessä on jonkinlainen huumoriäänestys, joka ei edes ole hauska, kuten ehkä huonoin artikkeli. En tiedä kannattaa huonointakaan ihan "viralliseksi" vuosittaiseksi äänestykseksi laittaa, mutta toki joku yksityiskäyttäjä voi sen perustaa käyttäjäsivulleen. --ML 14. tammikuuta 2008 kello 13.46 (UTC)

Tarkoitus lienee ohjata ja opastaa, kollektiivimuokkauksessa harva herneillee huumorille, jota Wikipediassa ei ole kuitenkaan liikaa.. --Crash 14. tammikuuta 2008 kello 13.51 (UTC)

ML puhuu kyllä asiaa. Lisäksi Paras artikkeli -äänestyksen ei ruoki nähdäkseni Wikipedian tarkoitusta siinä mielessä, että me emme ole hakemassa yhtä parasta artikkelia vaan mahdollisimman monta hyvää, joiden keskinäinen tasoero on mahdollisimman pieni. Huonoin artikkeli -äänestyksen kautta joku saattaisi vahingossa jopa provosoitua kehittämään artikkelia. --qWerk 14. tammikuuta 2008 kello 18.33 (UTC)

ML ja Qwerk ovat aivan oikeassa parhaan artikkelin valinnan suhteen. —B. Nuhanen 14. tammikuuta 2008 kello 18.40 (UTC)

No jos viimeksi "voitti" Päivien viemää, niin nyt hyvä ehdokas olisi "Päivien Viemää With Revenge", eli Luettelo Päivien viemää -sarjan henkilöistä. Muutenkin populaarikulttuuri -artikkelit ovat häiritsevän usein todella, todella, todella huonoja. --J 15. tammikuuta 2008 kello 01.45 (UTC)

1. Pois Wikipedia on tietosanakirja, ei vaalikone, kuten MikkoK perusteli Suomen puolueiden eroja -poistoäänestyksen yhteydessä. --Klassikkomies 15. tammikuuta 2008 kello 01.59 (UTC)

Luettelo hyönteisistä. --Hautala 18. tammikuuta 2008 kello 12.43 (UTC)

Ja Luettelo Päivien viemää -sarjan henkilöistä. --Johney 18. tammikuuta 2008 kello 12.50 (UTC)

Ristiriitaista tietoa Julius Caesarin murhasta

Englanninkielisen wikipedian kuvaus Julius Caesarin murhasta poikkeaa suomenkielisestä versiosta. Murhapaikka englanninkielisen version mukaan ei ollut senaatti.

Lainaus: "On the Ides of March (March 15; see Roman calendar) of 44 BC, a group of senators called Caesar to the forum for the purpose of reading a petition, written by the senators, asking him to hand power back to the Senate. However, the petition was a fake. Mark Antony, having vaguely learned of the plot the night before from a terrified Liberator named Servilius Casca, and fearing the worst, went to head Caesar off at the steps of the forum. However, the group of senators intercepted Caesar just as he was passing the Theatre of Pompey, located in the Campus Martius, and directed him to a room adjoining the east portico."

Siis murhapaikka oli tämän mukaan yksi Theatre of Pompeyn huone. Myös perinteinen käsitys viimeisistä sanoista kyseenalaistetaan ko. artikkelissa. Kommentin jätti 89.27.26.63 (keskustelu – muokkaukset).

"Senaatti" ei ole paikka. Kyseessä on Pompeiuksen kuuria jossa senaatti joskus kokoontui. ks Suetonius [5] ja [6]. -- Jniemenmaa 14. tammikuuta 2008 kello 07.57 (UTC)

Aamulehdessä herätellään keskustelua Wikipediasta

Viestintäyrittäjä Pekka Hyvärinen kirjoitti sunnuntain Asiat-liitteessä otsikolla "Joko teillä wikittää?"

Herättikö kommentteja? Esim kohdat: "WP:ssa erikoisosaamisella ei ole merkitystä" "WP:llä ei ole asiantuntevia toimittajia... kirjoittajilla on vain tehtävänä kartuttaa valtavaa 'tietokantaa'" "Nettimassa syö todellista tietoa..."

Netissä herätti heti tässä: http://kivivalli.blogspot.com/2008/01/wiki-johtaa-teidt-kadotukseen.html --Aulis Eskola 14. tammikuuta 2008 kello 23.12 (UTC)

Kivivallin välittämästä Hyvärisen tekstistä syntyy ensin kauhukuva: tulevaisuuden tieto on Wikipedian varassa. Kun hetkeksi sulkee silmänsä ja hengittää syvään, huomaa ettei siinä niin kuitenkaan käy. Vaikka perinteiset tietosanakirjat menettävät markkinoitaan ainakin kirjahyllyssä, erikoisalojen kirjallisuus ja lehdet, painettuina ja virtuaalisina, se mistä Wikipediakin ammentaa, säilyy ja lisää osuuttaan. Kriittisen ajattelun opettaminen koulussa on äärimmäisen tärkeää, mutta ainahan tieto on ollut yksipuolista ja siihen on pitänyt suhtautua kriittisesti. Aiemmin totuus on ollut yksissä käsissä, ja sitä on itse asiassa ollut vaikea kyseenalaistaa. Nyt kun totuuksia on monenlaisia, Wikipediassakin koko ajan vaihtelevia, on käytävä tiedon lähteillä ja mietittävä kirjoittajan taustoja ja motiiveja. --Ulrika 15. tammikuuta 2008 kello 05.01 (UTC)

En voi todata muuta kuin, että kyllä Ulrika on oikeassa. Pekka Hyvärisellä on mörkö ja se pitää diabolisoida! Mutta Wiki jätkaa ja paranee, toivottavasti minäkin! Kommentin jätti Alexius Manfelt (keskustelu – muokkaukset). (--Aulis Eskola 15. tammikuuta 2008 kello 12.10 (UTC))

En lue Aamulehteä, mutta sain tuosta blogista kuvan, että kirjoitus oli lähinnä mutkat suoriksi ja kadotuksella pelottelua, jolle tuntuu nykyaikana olevan lukijoita.Hyvärinen ei taida kovinkaan paljoa seurata online-tietosanakirjojen kehitystä, sillä Google tastaa parhaillaan ihmiskunnan pelastavaa knol-projektiaan, jota tuskin olisi koskaan tullut ellei Wikipediasta olisi tullut niin suosittu kuin se nyt on. Jos Wikipedia nyt kuitenkin on se maailman mätäpaise, niin ainakin se on pakottanut muita projekteja mukaan leikkiin. --qWerk 15. tammikuuta 2008 kello 12.23 (UTC)

Blah, Hyvärinen ei vain tajua miten Wikipedian kaltaisessa ympäristössä hän voisi saada palkkaa (joka senioritoimittajalla lienee kohtuullisen korkea). Tms Suomen freelance-journalistit ry:n tietojen perusteella voisi arvioida, että yhden päivän työn vaativan kunnollisen wikipedia-artikkelin, jonka kaikki oikeudet luovutetaan, arvo olisi noin 700 - 1000 euroa. Kai se pännii kun pirun avoimen tietosanakirjan tekijät kirjoittavat niitä ilmaisesi. Huoli omasta palkasta lienee perusteltu, mutta se että "Nettimassa pelkästään söisi todellista tietoa, jota asiantuntijat ja erityisosaajat ennen tuottivat." on aikamoinen huti. Wikipediahan on hyvinkin tehokas tiedon kokoaja, jäsentäjä ja arvottaja. Toinen seikka tietty on, että kun wikipedia pysyvä projekti, joten väistämättä tullaan tilanteeseen jossa wikipediassa on amatöörejä, jotka ovat kirjoitelleet tietosanakirjaan 10vuotta tai pidempään ja joille kokemus on tuonut mukanaan ammattilaisia vastaavaa ammattitaitoa. Tms. wikipedian mukana ehkä eliitin kärki kärsii, mutta vastaavasti massojen tietämys nousee ja osalla eliittiä vastaavaksi.

Mutta mutta, olisi paljon mielenkiintoisempaa kuulla ainaisen angstin sijaan pohdintaa siitä miten voidaan elättää itsensä nettikirjoittamisella tai vaikkapa wikipedia kirjoittamisella. Esimerkiksi luulisi suomeen mahtuvan vaikkapa mainosrahoitteinen + tilaajarahoitteinen uutissivusto, joka kirjoittaa/ylläpitää päivän uutisiin liittyviä wikipedia-artikkeleita. (huom. kirjoitin tämän ennen kuin luin ML:n linkittämän tekstin)--Zache 15. tammikuuta 2008 kello 13.19 (UTC)

Mielestäni tuo on vähän tuollainen setämäinen kolumni, jossa kauhistellaan, kun ennen arvokkailla asioilla ei enää olekaan entisenlaista arvoa (o' tempora, o' mores!). Aiheita syvällisemmin käsittelevillä tietokirjoilla on oikeasti hintaansa vastaava lisäarvo näihin amatöörien ilmaispalveluihin nähden, joten kyllä ne säilyvät. Kirjahyllyn täyttävät yleistietosanakirjasarjat ja niiden maksulliset nettiversiot joutavatkin hävitä, koska netistä saa hetkessä ilmaiseksi enemmän tietoa aiheesta kuin aiheesta. --ML 15. tammikuuta 2008 kello 20.15 (UTC)

Laitetaan linkki alkuperäiseen tekstiin: [7]. Mainittu hemmo oli en:Andrew Keen, ei Howard Keen. --ML 15. tammikuuta 2008 kello 12.35 (UTC)

Ja edellinen antaakin hauskan esimerkin kovapalkkaisen toimittajan tiedonvälitystarkkuudesta - vähän kuin Hesarin kai päivittäinen oikaisulista. --J 15. tammikuuta 2008 kello 15.23 (UTC)

Hyvärisen saarnassa on totuuttakin Ulrikaa lainatakseni: katso vaikka tämän sivun viimeistä keskustelun aihetta ja käyttäjän 212.149.208.89:n käyttäjäsivua! Hikipediakin taitaa monille olla liika kova pala, pitäisikö värkätä lapsosille oma Pilttipedia?Tikkakit 15. tammikuuta 2008 kello 16.19 (UTC)

Pistit aika pahan: Wikiä lukemalla ei olis tullut totakaan virhettä! --Aulis Eskola 16. tammikuuta 2008 kello 22.26 (UTC)

Kyllä laadusta aina ollaan valmiita maksamaan. Wikipedia vain koventaa kilpailua ja tekee maksullisen tietosanakirjan tekemisen vaativammaksi, mutta sehän on vain lukijoiden etu. Mielenkiintoinen yksityiskohta tuossa kolumnissa on "Käytin itsekin aikoinani Wikipediaa lähteenä, mutta huomasin toki sen salatut motiivit". Motiivit ovat ilmeisesti niin salaisia, että en itsekään niitä tiedä.

Toki wikipediassa on puutteensa ja kritiikki on hyväksi, ettei julkisuus ole pelkkää suitsutusta.--Teveten 16. tammikuuta 2008 kello 08.21 (UTC)

Jahas viestintäyrittäjä Pekka Hyvärinen olikin sitten Julkisen sanan neuvoston uusi pj. Enpäs huomannut moista. Noh, pari kirjoitusta aiheeseen liittyen journalistiliiton sivuilta yksi, kaksi --Zache 26. tammikuuta 2008 kello 14.23 (UTC)

Toimitustyön muuttuminen

Minusta tämä liittyy vielä Wikiäkin laajempaan ilmiöön, siihen että toimittajien työ on kuihtunut ja tiedonvälityksestä on tullut vain mitään sanomattomia välähdyksiä. Toimittajantyön koomisia irvikuvia ovat jotkin muutaman kymmenne sekunnin uutisen televisiossa, tekstiviestiuutiset ja muutaman lauseen teksti-tv-uutiset. --Aulis Eskola 15. tammikuuta 2008 kello 12.42 (UTC)

Kadun tallaajan termi sille mitä Wikipedia on?

Minäkään en pidä täysin termistä "tietosanakirja" WP:n yhteydessä. Eikö asialle löytyisi mitään muuta paremmin selittävää termiä? Paperitietosanakirja ja wikitietosanakirja ovat kuitenkin varsin eri asia. Jonkin pitäisi viitata jo peruskuvauksessa peruseroihin, joihin kuuluu esim. kirjoitustapa sekä materiaalin päivitys- ja toimitustavat. Tästä vapaa tietosanakirja-termistä tulee väärinkäsityksiä jopa niin, että Wikipediaa syytellään asioista, joita se ei pyrikään olemaan. Minusta on ilman muuta esim. selvää, että Wikipedian tekstisisällön ei tulisi olla minkään tutkimuksen lähteenä. Ei tämän ole tarkoituskaan korvata tieteellisiä julkaisuja, vaikka välillä odotetaan ihan sellaistakin tasoa. Mutta perusajatuksia WP:stä löytää ja tiedon lähteille WP kautta voi löytää. --Aulis Eskola 16. tammikuuta 2008 kello 22.56 (UTC)

• Kansansanakirja, Kansalaissanakirja, Avoin sanakirja jne.,. Jokamiehen oikeuksistakin voisi vääntää jotain, muttei suoraan tullut mieleen mitään sukupuolineutraalia termiä. Vapaa kansansanakirja kuulostais kyl hienolta :) --Zache 16. tammikuuta 2008 kello 23.24 (UTC)

Käytetäänkö tietosanakirjoja yleensäkään lähteinä? Peruskoulussa ja lukiossa varmasti, mutta entä ylempänä? Jossakin keskustelussa täällä viitattiin väitöskirjaan, jossa Wikipediaa oli käytetty lähteenä. Pikaisesti etsittynä Virtuaaliammattikoulun opas ([8], swf) sanoo: "Tietosanakirja: * Faktatiedon tarkistamiseen, käsitteiden määrittelemiseen, pikaisen yleiskäsityksen luontiin tiedonhankinnan alkumetreillä; * yleensä sopivia esseiden ja opinnäytetyön lähteeksi; työelämässä käytännöt vaihtelevat" (ja sitten siitä, että vanhentuvat nopeasti).

Tuo kuvaus vastaa määritelmätietosanakirjaa. Otavan Suuresta Ensyklopediasta opas käyttää nimitystä "toimitettu tieteellinen kokoomateos". Wikipedia on näiden yhdistelmä. -tKahkonen 26. tammikuuta 2008 kello 10.59 (UTC)

IMHO: Wikipediaa on käytetty suomessa ainakin vahvasti kontekstiriippuvaisesti lähteenä tms. kun on viitattu 'user generated content' tyyppisiin asioihin, wikipediaan itseensä tai sitten esimerkkeinä uskomuksista. En ole itse kuullut, että kukaan olisi käyttänyt wikipediaa sellaisen kovan faktatiedon lähteenä, jossa sanotaan että Nokia on perustettu vuonna X ja sen pääjohtaja on Y --Zache 26. tammikuuta 2008 kello 14.23 (UTC)

Näkökulma vielä tähän: Termin määrittely on kovin vaikeaa, koska artikkelien "taso" on kovin vaihtelevaa ja taso muuttuu koko ajan. Välillä mennään ihan amatöörimäisissä aloituksissa ja välillä mennään tosiaan hyvässä yliopistotason tieteellisessä tekstissä... --Aulis Eskola 17. tammikuuta 2008 kello 00.06 (UTC)

Miten olisi Ensyklopedia? Se tarkittaa kaikkea mahdollista olemassa olevaa tietoa. --Alexius Manfelt 17. tammikuuta 2008 kello 20.49 (UTC)

Mitä tarkoittaa?

Löysin tällaisen täältä selatessani keskustelua hyvin tylsiintyneenä: Sinut on estetty kahdeksi viikoksi toisen käyttäjän häiriköinnin ja toistuvan vandalismin takia. Minulla ei ole tästä muuta kysyttävää, kuin että mitä tarkoittaa "toisen käyttäjän häiriköinti"? --212.149.208.89 15. tammikuuta 2008 kello 13.26 (UTC)

Ilmeisesti on tarkoitettu sanoa koska olet häirinnyt toista käyttäjää --albval 15. tammikuuta 2008 kello 13.30 (UTC)

Huonon artikkelin tunnusmerkit

No niin. Lienee parasta haudata äänestys, koska se herätti kaikenlaisia epäilyksiä äänestäjien tarkoitusperistä ja asenteista. Yritetään siis uudemman kerran toisenlaiselta pohjalta ja keskitytään olettamusten sijaan tavoitteeseen: Wikipedian artikkeleiden laadun parantamiseen.

Tarkoitus on nyt keskustella, mitä ovat huonon artikkelin tunnusmerkit ja mahdollisesti "nostaa ongelmatapauksia yleiseen tietoisuuteen ja yhteisen 'työn alle'". Tässä joitakin kysymyksiä: Minkälaisia artikkeleista ei pitäisi tehdä? Onko siis jotain tiettyä tyyliä tai rakennetta, joka tekee artikkelista huonon? Millaisista osista kehno artikkeli koostuu? Onko mahdollisesti jotain tilanteita tai olosuhteita, joissa herkemmin syntyy huono artikkeli (uutisseuranta-artikkeli kuten Ukrainan–Venäjän maakaasukysymys tai Tehyn työtaistelu 2007)? Miten sellaisen kehityksen voi ehkäistä tai miten sellaista voi ohjata, jotta saadaan aikaan parempi artikkeli?

Antakaa siis esimerkkejä, ehkä tästä jotain syntyy. -tKahkonen 16. tammikuuta 2008 kello 20.04 (UTC)

Pitkät artikkelit on useammin huonoja kuin hyviä, koska niiden lukeminen ja korjaaminen on työlästä, jolloin niitä harvemmin jaksetaan korjata ja sitten tyydytään paikkailemaan osissa ja artikkelista tulee ajan kanssa sillisalaattia. Artikkelille ehkä optimaalinen pituus, jossa sen pystyy vielä fiksusti hahmottamaan on ehkäpä vain pari ruudullista. IMO --Zache 16. tammikuuta 2008 kello 20.41 (UTC)

Olen samaa mieltä, että pitkät ovat useammin huonoja kuin lyhyet. Optimaalisesta pituudesta en osaa sanoa yhtä varmasti. Hyvin pitkissä artikkeleissa pitäisikin olla parin kolmen kappaleen referaatti koko artikkelista (en nyt muista kenen ehdotus alun perin). -tKahkonen 17. tammikuuta 2008 kello 20.15 (UTC)

Pitkien artikkelien lisäksi toinen ongelmaluokka on ns. uutisseuranta-artikkelit, joissa kirjoitetaan aiheesta aina, kun uutta tietoa ripottelee. Tällaisesta huonosta esimerkkinä on tuo maakaasuartikkeli ja paremmasta taas työtaisteluartikkeli. Mikä näissä on ratkaiseva ero? Suurin on mielestäni se, että jälkimmäistä muokkasi useampi. -tKahkonen 17. tammikuuta 2008 kello 20.15 (UTC)

Kolmas on J:n yllä mainitsemien populaarikulttuurin artikkelin luokka. Voisitko antaa lisää esimerkkejä näistä artikkeleista? -tKahkonen 17. tammikuuta 2008 kello 20.15 (UTC)

En ole J, mutta etenkin anime-artikkeleista löytyy melkoista roskaa: pahimmillaan jonkin tusina-animesarjan kaikki mahdolliset juonenkäänteet on dumpattu kymmeniin artikkeleihin, jotka ovat kieliasultaan ja jäsentelyltään liki lukukelvotonta mössöä. Myös videopeliartikkelit ovat hyvin usein kielellisesti ja muuten huolimatonta tajunnanvirtaa, joissa on valtavasti yksityiskohtia +40-tason magic swordeista, mutta ei perusasioita. Populaarikulttuuriartikkelien taso on tietenkin muutenkin alle Wikipedian(kin) keskiarvon. Populaarikulttuurissa wikipedian "antielitismi" heijastuu pahimmillaan: vaikka melkeinpä kaikilla aihealueilla on kirjoituskykyisiäkin harrastajia, niin jos aihepiiri on suosittu esim. reilusti alle 18-vuotiaiden keskuudessa, se näkyy hyvin helposti artikkeleista. --ML 18. tammikuuta 2008 kello 19.16 (UTC)

ML näköjään ehtikin vastaamaan, mutta kun tämän nyt kirjoitin, niin ; )

---

Valitettavan monessa elokuva-artikkelissa juoniselosteet liikkuvat tämän Rambo (elokuva) -artikkelin tasolla, kirjoitusvirheitä tosin saattaa olla vähemmän - monet ovat myös vahvasti DVD -takakansitekstien vaikutuksen alaisia.

Esimerkiksi tv-sarjojen käsittelystä vaikka juoniselosteet (Simpsonit (14. tuotantokausi)) tai hahmokuvaukset (Moe Szyslak), jotka ovat enimmäkseen kömpelöitä ja hajanaisia, monesti runsailla kielioppi- ja kirjoitusvirheillä höystettynä. Lisäksi niistä saa melkein joka jakson esityksen jälkeen siivoilla tyhjänpäiväisiä päivityksiä. Monia väitteitä on lisäksi lähes mahdoton tarkistaa jostain monisatajaksoisesta sarjasta ilman tarkempia tietoja.

Useat J-pop -artikkelit ovat (ainakin alkujaan) pelkkää fanitusta (monet muutkin pinnallaolevista väsätyt tekeleet) ja monesti myös muutenkin lähes lukukelvottomia.

Tämä aihealue nyt vaan näkyy vetävän liian nuoria ja/tai muuten kirjoitustaidottomia ja sisällön tarkistaminen saattaa olla vaikeaa katsomatta vaikka elokuvaa ensin itse ja jonkin sarjan kohdalla tarkistaminen voi osoittautua mahdottomaksi. Lisäksi varsinkin (lasten)animaatioissa on usein joku vakiovandaali, joka sinnikkäästi lisäilee päättömyyksiään viikosta toiseen, monesti käyttäjänimeä vaihtaen. Esimerkkeinä vaikka Jake Long – amerikkalainen lohikäärme tai Kim Possible (hahmo).

Ja sitten vaikka ne kaikki lukemattomat hahmo -artikkelit jotka olisi paras yhdistää tai suoraan poistaa (esim. Kaljurotta Rufus).

Loppumattoman tuntuinen urakka... --J 18. tammikuuta 2008 kello 19.48 (UTC)

Wikinomics-talous

Tänään UudessaSuomessa on artikkeli tai oikeammin blogi, jossa Ari Hakkarainen käyttä tätä Wikinomics-talous -termiä puhuessaan uudenlaisesta taloudellisesta ajattelusta, jonka yksi ilmiö on juuri Wikipedia. Mielenkiintoin--Alexius Manfelt 17. tammikuuta 2008 kello 19.29 (UTC)en termi!

Tuossa jo vuosi sitten Don Tapscott -niminen IT/johtamispuolen huippukonsultti julkaisi wikinomics-nimisen kirjan. Se oli mm. allekirjoittaneelle syy alkaa katsoa esim. tätä wikipediaa tarkemmin... johon jäi koukkuun. Termillä lienee ainakin pari vuotta ikää.Tetopa 18. tammikuuta 2008 kello 12.56 (UTC)

Huomasi tuo myöhemmin itsekin, tuon termin käytön, mutta aihe on kokonaisuudessaan kiinnostava. Kun nyt kuitenkin huomaan ajan ajaneen pahasti ohitse muinaisten kansantalousopintojeni, niin olisiko sinulla, ystävä hyvä, mahdollisuus tehdä artikkeli tuosta aiheesta? Se olisi hienoa! Ystävällisesti toivoen --Alexius Manfelt 18. tammikuuta 2008 kello 14.00 (UTC)

Käyttäjä Ryynimakkara

Ehdottaisin käyttäjä Ryynimakkaran aloittamien artikkelien poistoa. Hänet on tiettävästi aiemmin estetty nimellä Markuus. Artikkelit ovat lähteettömiä tai niihin on annettu lähteeksi teoksia, joita ei ole olemassa. Tuorein artikkeli on Saamelaiset sissit, johon lähteeksi merkittyä teosta ei ole Fennicassa (Kansalliskirjaston luettelo, jossa on "kaikki") eikä Google tunne Reino Saga -nimistä henkilöä. --Ulrika 25. tammikuuta 2008 kello 10.00 (UTC)

Keskustelu käyttäjästä:Ryynimakkara on kyllä raskauttava, varsinkin tuo Keskustelu käyttäjästä:Ryynimakkara#Kirja? osio. Jos tälle tuoreimmallekaan lähteelle "Reino Sagan muistelmat kustantaja Gummerrus" ei löydy uskottavia tunnistetietoja (ISBN-numero) niin pysyvä esto väärän tiedon tahallisesta ja jatkuvasta lisäämisestä.--Teveten 25. tammikuuta 2008 kello 10.13 (UTC)

Kannatetaan. Tuo uusi "Saamelaiset sissit" on täyttä roskaa. -- Jniemenmaa 25. tammikuuta 2008 kello 11.03 (UTC)

Vaikuttaa joltain Wikipediaa testaavalta trollilta. --ML 25. tammikuuta 2008 kello 11.04 (UTC)

Selvä trolli. Mielestäni artikkelit, jonka lähteinä ovat olemattomat kirjat, on tuhottava. --Johney 25. tammikuuta 2008 kello 11.06 (UTC)

Osoitepaljastimen mukaan Ryynimakkara ja Markuus ovat sama henkilö. -- Jniemenmaa 25. tammikuuta 2008 kello 11.11 (UTC)

Pois. --Joonasl (kerro) 25. tammikuuta 2008 kello 11.32 (UTC)

Kansainvälisten ammattiyhdistys - ja ammattijärjestöjen, työjärjestöjen artikkelien tekeminen

Tuossa kun tarkastelee että niitä on tehty yllättävän vähän täällä suomalaisessa wikipediassa kun vertaa englanninkieliseeen wikipediaan. Mikähän lienee syynä? Tarvetta varmaan on tässä globaalissa aikakaudessa tietää enemmän kansainvälisistä järjestöistä.Käyttäjä:Hannu0303 25. tammikuuta 2008 kello 18.26 (UTC)

Eipä niitä artikkeleita ole suomalaisistakaan ammattijärjestöistä. Kai tässä näkyy vähän se että ihmiset kirjoittavat itselleen tärkeistä asioista. Tms. taviksia ei kiinnosta kirjoittaa ammattijärjestöistä, vakiintuneiden järjestöjen edustajat pitävät Suomen Wikipediaa liian merkityksettömänä ja jäljelle jäävien pikkutahojen edustajat, jotka kirjoittaisivat kaiken muun ohessa myös isommista järjestöistä, karkoitamme ihan itse kun ei olla sallittu artikkeleita hirveän pienistä järjestöistä. (Tosin tilanne tuossa viimeisessä kohdassa on varmaan parempi kuin esim vuosi sitten). Ja kyllä, olen sitä mieltä että järjestöistä saisi olla enemmän artikkeleita. --Zache 25. tammikuuta 2008 kello 18.48 (UTC)

Ompeluseuroista ja korttisakeista ei tarvitakaan artikkeleita. Kunnolliset järjestöt, jotka saavat jotakin aikaan, ovat tietenkin tervetulleita. --Ulrika 25. tammikuuta 2008 kello 19.29 (UTC)

"...jäljelle jäävien pikkutahojen edustajat, jotka kirjoittaisivat kaiken muun ohessa myös isommista järjestöistä, karkoitamme ihan itse kun ei olla sallittu artikkeleita hirveän pienistä järjestöistä." Mihinköhän tämäkin väite perustuu? Niitä jotka lähtevät pois, koska eivät saa artikkelia omasta järjestöstään Wikipediaan, tuskin alun perinkään olisi kiinnostanut muu kuin saada tänne se artikkeli omasta järjestöstä. --ML 25. tammikuuta 2008 kello 19.42 (UTC)

Sen voi perustaa vaikkapa siihen perinteiseen open source projektien nyrkkisääntöön, että ihmiset typpäävät osallistumaan niihin projekteihin jotka kokevat itselleen hyödyllisiksi. --Zache 25. tammikuuta 2008 kello 20.06 (UTC)

Varmasti, mutta jos motiivi on oma hyöty, ihminen osallistuu toimintaan vain siltä osin kuin minkä katsoo itselleen hyödylliseksi. Tuollaiset "karkoitetaan hyödyllisiä muokkaajia"-syytökset ovat sen verran raskaita, että niitä ei kannattaisi viljellä ihan olemattomin perustein. --ML 25. tammikuuta 2008 kello 20.14 (UTC)

Yleensä se oma hyöty on merkittävästi laajempaa kuin se yksi artikkeli, esimerkiksi ei ole paskankaan väliä, että onko täällä artikkeli pj:stä jollei ole järjestöstä ole artikkelia, joka mahdollisesti voi vaatia artikkelit tärkeimmistä yhteistyöjärjestöistä ja niin edelleen. Mitä tulee perusteettomiin heittoihin niin pistetään sitten esimerkki. --Zache 25. tammikuuta 2008 kello 20.55 (UTC)

Niiden näkökulmasta, jotka pitävät itse järjestöäkin täysin turhana Wikipediaan, ei paljon lämmitä mahdollisuus saada artikkelit vielä järjestön pj:stä ja sihteeristäkin. Mainitsemasi esimerkki on yksittäistapaus eikä ehkä esimerkkinä kovinkaan hyvä, sillä käyttäjä käytti aikaansa artikkelien parantamisen sijaan lähinnä omien kantojensa mukaiseen äänestämiseen. --ML 25. tammikuuta 2008 kello 21.29 (UTC)

Täällä (Luokka:Suomalaiset ammattiliitot) on artikkeli kaikista keskusjärjestöistä, ja niissä linkit ammattiliittoihin; yli puolet linkeistä punaisia. Lasketaanko jotkut niistä ompeluseuroiksi ? Isojen liittojen sivuilla, vaikkapa Lääkäriliitto on sitten linkkejä myös kansainvälisiin järjestöihin. Talkootehtävä osa 1: kaikistä liitoista edes tynkä. --Tappinen 25. tammikuuta 2008 kello 21.38 (UTC)

Tämä oli ilmeisesti tarkoitettu minulle? Jos, niin tarkentaisitko mitä tarkoitat? --Ulrika 26. tammikuuta 2008 kello 03.30 (UTC)

Ei välttämättä sinulle, vaikka nappasin termin viestistäsi. Kuten sisennyksellä yritin ilmaista, olin vastaamassa Hannu0303:n alkuperäiseen viestiin. Merkittävyysasiassa mietin lähinnä noita SAK:n lakkautettuja lyhytikäisiä (esim. Suomen Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto (1969–1970) ja Auto- ja Kuljetustyöväen Liitto samoin kuin joitakin Akavan liittoja, joiden arvelen olevan melko pieniä: Diakoniatyöntekijöiden Liitto ja Driftingenjörsförbundet i Finland. Voisi olla hyvä käydä merkittävyyskeskustelua ennen artikkelitalkoita, ja tulokset voisi sitten merkitä niin että poistetaan linkit niistä joista ei kannata yrittää tehdä omaa artikkelia. Ja varsinkin niiden takana epäilemättä olevat kansainvälinen Diakoniatyöntekijöiden liitto jne. Akavan nyttemmin yhdistyneistä liitoista ei muuten edes ole mainintaa; Geologiliitto ja Geofyysikkojen liitto nyt ainakin tulevat mieleeni. --Tappinen 26. tammikuuta 2008 kello 07.21 (UTC)

Nuo vuodet mainitsemiesi liittojen perässä tarkoittavat toki vain jäsenvuosia nyky-SAK:ssa. Itse järjestöt olivat olemassa jo aiemmin. En usko, että mikään pienikään ammattiliitto poistuisi äänestyksellä. SAK:ta perustettaessa pienin sen jäsenistä oli muuten Toimittajaliitto 77 jäsenellään.--ap4k 27. tammikuuta 2008 kello 12.21 (UTC)

Huomasin tehdessäni artikkelia ammattiyhdistysjohtaja Walter Reutherista, että kannaattaako tehdä tehdä linkkejä ammattiliittoihin ja- järjestöihin. Artikkeleihin jää siten punaisia linkkejä. Voi kysyä tekeekö niistä kukaan omia artikkeleita, varsinkaan englanninkielellä olevista järjestöistä? Toivotaan intoa ja yhteistyötä kirjoittaa näitä loppuun saakka. Täällä wikipediassa on varmasti tosi kielitaitoisia henkilöitä, jotka voisivat tehdä tässä asiassa hyvää työtä. Vain onko ns.talkoot vanhanaikaista Wikipediassakin? Tulee myös mieleen onko ay-asiat ns. punainen vaate?, useimmille vielä nykyaikana, vaikka kansainvälisen globaalitalouden aikana jos koskaan tarvitsemme vielä enemmän tietoa ay-asioista. Enempää politisoimasta tällä kertaa, kumminkin joukkovoimaan vielä uskova. Ystävällisin terveisin Käyttäjä:Hannu0303 26. tammikuuta 2008 kello 08.09 (UTC)

En usko että kyse on punaisesta vaatteesta. Kenties useimmat Wikipedian muokkaajista ovat alle 30-vuotiaita, monet ovat opiskelijoita eivät kuulu ammattiyhdistykseen ja jos kuuluvatkin, eivät välttämättä koe ay-liikettä itselleen niin läheisiksi että viitsisivät nähdä vaivaa ja ottaa selvää jonkin yhdistyksen historiasta, joka on heille ennestään tuntematon.

Mutta se, että jostain aihepiiristä ei ole artikkeleita ei tarkoita sitä, etteikö aihepiiristä pitäisi kirjoittaa. Päinvastoin. Silloin kun minä aloitin Wikipediassa (vanhalla narisevalla äänellä sanoo hän), täällä ei ollut artikkeleita juuri mistään, mutta nyt on. Viikon yhteistyöartikkeli on eräs tapa tehdä näitä talkoita – jota tämä tietosanakirja on. Yhteistyöartikkeliksi kannattaa silloin valita sellainen, joka jotenkin koskettaa mahdollisimman monia Wikipedian käyttäjiä.(Ja jonka vaikutuksesta omaan elämäänsä nämä käyttäjät ovat myös tietoisia!) Samulili 26. tammikuuta 2008 kello 09.21 (UTC)

Sivujen poistaminen (oli:HEi kaikki)

Neuvonnassa jo.  • Black Eagle • 27. tammikuuta 2008 kello 07.40 (UTC)

Miksi tuo linkki ei linkitä suoraan siihen kohtaan? (katso lähdekoodia)  • Black Eagle • 27. tammikuuta 2008 kello 07.42 (UTC)

Yhden kirjaimen ero:

Wikipedia:Neuvonta#Sivujen poistaminen (oli:Hei kaikki!!!)

Wikipedia:Neuvonta#Sivujen poistamien (oli:Hei kaikki!!!)

Samulili 27. tammikuuta 2008 kello 08.02 (UTC)

Ylläpitäjien ja byrokraattien lisäksi asiantuntijoita ja sisällöntuottajia

Ehdotan ylläpitäjien ja byrokraattien ryhmän lisäksi asiantuntijoita. Aluksi Lääketieteeen asiantuntija - termiä. Tämä on tarpeen ainakin lääketieteellisssä artikkeleissa, sillä väärät neuvot ovat haitallisia tai suorastaan puoskarointia.

Lääkäri ja muut terveydenhuollon ammattilaiset ovat nimikesuojattuja (Oikea) --Lääkäri 27. tammikuuta 2008 kello 08.08 (UTC)

Ehdotan lisäksi että ylläpitäjät luokiteltaisiin esim luokkiin ja äänestettäisiin:

Sisältö asiantuntijat:

• Tekniikka
• Humanistiset tieteet
• Yleissivistys
• Lääketiede
• Yleistieto

Tekniset asiantuntijat

• Kielenhuolto
• Wikipedian ulkoasu
• Wikipedian viitteet
• Wikipediakäytännöt

Asiantuntijat voisivat osoittaa asiantuntemustaan ensin omilla sivuillaan ja kilpailutilanteissa voisi käydä sitten ensin sanasodan ja äänestykset vasta harkinnan jälkeen. Asiantuntijaraatikin voisi kokoontua siten että, jäljet näkyisivät (myös ne mokat) --Lääkäri 27. tammikuuta 2008 kello 08.27 (UTC)

Kannatan varauksella. Periaatteessa olisi ihan loistava idea saada esimerkiksi käyttäjäsivuille varmistettua tietoa siitä, että jollain henkilöllä on tietoa jostain aihepiiristä. Toisaalta se, että joku on asiantuntija niin se ei tee henkilöstä IMO vielä sopivaa auktoriteetiksi vaan se vaatii myös sosiaalisia skillzejä ja yhteisön kunnioitusta. Esimerkiksi en itse äänestäisi sinua auktoriteettiasemaan vaikken epäilekkään tietojasi lääketieteestä.

Mitä hyötyä asiantuntijoista olisi edellämainittujen lisäksi? Tuolla voisi toteuttaa esimerkiksi sen, että validoisi artikkeleista / kappaleista tiedoiltaan oikeiksi tsekattuja versioita, johon voisi sitten verrata tulevia muutoksia. Tai mahdollistaa sellaisten tietojen lisäämisen, joita on mahdotonta tai hyvin vaikea fiksusti lähteistää jolloi voitaisiin pistää lähteeksi, että tiedon on arvioinut ylläpitäjä X, ks keskustelusivulta tarkemmin. esim.

Kolmas mitä tuli mieleen on, että jos tavalliset käyttäjät pitävät jo nyt ylläpitäjiä yläluokkana josta on liian vaikea päästä tarvittaessa eroon niin, sisällöntuottajien ylläpitäjät tuskin ainakaan vähentää tuota fiilistä, joten asiantuntijastatuksen menettämisen pitäisi olla huomattavasti helpompaa kuin nykyisen ylläpitäjästatuksen menettämisen. --Zache 27. tammikuuta 2008 kello 09.45 (UTC)

(Itse asiassa omaan hyvät sosiaaliset valmiudet ja aseman. Lisäksi minulla on jo yhteisön kunnioitus - ei tosin Wikiyhteisön - , jonka vuoksi voinkin kirjoitella ja herjata varsin vapaasti. Ihmettelen kovasti missä on Wikipedian luvattu vapaus. (Filosofisesta) anarkismista ei tietoakaan (Jukka Hankamäki). En ole auktoriteettiasemaan pyrkimässä ja Groucho Marxin sanoin: En suostuisi liittymään sellaiseen klubiin, joka hyväksyisi minut jäsenekseen. Vakavasti puhuen asiantuntijuus ja sosiaaliset taidot ja kyky herättää kunnioitusta ovat eri asioita. Jo A Hitler sanoi kirjassaan että mitä laajemmalle joukolle tieto pitää levittää sitä yksinkertaistetumpaa sen pitää olla. A Hitler oli auktoriteetti. Freudin jälkiä seuraillen tuleekin mieleen että haluaisitko kenties itse olla auktoriteetti??. Itse olen asiantuntija eikä se tarvitse mitää sosiaalista tukea tai kunnioitusta. Auktoriteettien kunnioitus ei ole asiantuntijoille tyypillistä)

Olet ymmärtänyt väärin. Suosittelen, että luet läpi sivun Mitä Wikipedia ei ole. Siellä todetaan muun muassa että "Wikipedia ei ole anarkistinen. Wikipedia on avoin ja vapaa siinä määrin kuin se on tarpeellista tietosanakirjan tekemiseksi" --Joonasl (kerro) 29. tammikuuta 2008 kello 15.33 (UTC)

Voi olla että olet itse ymmärtänyt väärin. Lisäsin korjauksia eli viitteen filosofiseen anarkismiin, jota toivon Wikipediankin edustavan. En ole itse ollut sanomassa mitä Wikipedia on ja mitä ei ole. Kuka määrittelee mikä on tarpeellista??. --Lääkäri 29. tammikuuta 2008 kello 16.22 (UTC)

Wikipedian tapauksessa sen tekee a) Wikimedia säätiö b) Jimbo Wales c) Wikipedia-yhteisö. --Joonasl (kerro) 31. tammikuuta 2008 kello 12.20 (UTC)

En missään tapauksessa kannata. Wikipedian laatiminen perustuu lähteisiin, ei auktoriteettiin. Lähteettömät tiedot ja haitalliset neuvot voi jo nyt ilman muuta poistaa. Wikipedian ylläpidossa taitaa sitä paitsi olla jo muutamakin lääkäri. Lisäys: Jos jostakin aiheesta, sanotaan vaikkapa jonkin hoitomuodon hyödyllisyydestä, on kiistaa lääkärikunnan sisällä, tätä kiistaa ei tule käydä Wikipediassa ja ilmoittaa "voittaja", vaan kiistan eri osapuolten näkemykset tulee esittää positiivisessa valossa, ei kuitenkaan totuuksina vaan osapuolten näkemyksinä. -- Piisamson 27. tammikuuta 2008 kello 09.53 (UTC)

Kaunis ajatus tuo, että wikipedian perustuminen lähteisiin, mutta se ei vastaa kovin hyvin todellisuutta. Enemmänkin täällä on lähteistetty niitä asioita joista on ollut erimielisyyttä ja kaikki muu on lähteetöntä ja tarkistamatonta. Sitten on tietysti vielä sen päälle kaikki se tauhka jota on hankala lähteistää ylipäätänsä. --Zache 27. tammikuuta 2008 kello 10.15 (UTC)

Lähteettömyys on suuri ongelma. Sitä ei kuitenkaan korjata sillä, että jokin auktoriteetti hyväksyy lähteettömän version, vaan lisäämällä lähteitä. Tämän voi sitä paitsi tehdä helposti, ilman käytäntömuutoksia ja äänestyksiä. On luonnollista, että juuri kiistanalaiset aiheet on lähteistetty parhaimmin, mutta toisaalta juuri ne kaipaavatkin kipeimmin lähteitä (sekä kerro kuka tekee -käytännön noudattamista). Itse olen muokkauksiini lisännyt käyttämäni lähteet, vaikkei kyse olisikaan kiistanalaisesta aiheesta, sillä se selkeästi parantaa artikkelin luotettavuutta. Myös nämä hyvä artikkeli- ja suositeltu artikkeli -äänestykset ovat siitä hyödyllisiä, että ne saavat käyttäjät lähteistämään vähemmän kiistanalaisiakin asioita. Siitä vaan kaikkia lääketieteellisiä tai muita oman kiinnostuksen kohteeseen liittyviä artikkeleita muokkaamaan suositellun suuntaan. -- Piisamson 27. tammikuuta 2008 kello 10.23 (UTC)

Ymmärtääkseni Wikipediaan ei juurikaan lisätä enää sellaisia artikkeleja, joissa ei ole lähteitä tai jotka eivät ole käännöksiä enkkupuolelta (huonompi, mutta ei paljon huonompi vaihtoehto, mikäli enkkuartikkelissa on lähteet), tai jos lisätään, niille kyllä räpsäistään lähteetönmallineet. Poikkeuksen tekevät toki kaikenkarvaiset marginaaliartikkelit, joihin puolueettomia lähteitä ei pahimmillaan ole edes olemassa. Tilanne on kuitenkin muuttunut paljon jostain vuodesta 2004 tai 2005:kin, jolloin suurin osa taisi olla omia sepustuksia. --ML 27. tammikuuta 2008 kello 10.39 (UTC)

Olen eri mieltä tuosta, mutta ei sillä niin väliä. Meidän ero tässä lienee se, että meikäläinen haluaisi Wikipediaan olevan paikka myös "kaikenkarvaisista marginaaliartikkeleille" joiden luotettavuuden arvioiminen ja kehitys vaatisi muita keinoja kuin tuon lähteistyksen. Sinun puolestasi ne kaikki saisi poistaa, riippumatta siitä onko poistettava tieto merkittävä vaiko ei. --Zache 27. tammikuuta 2008 kello 12.21 (UTC)

Määritelmällisesti aihe, josta ei kirjoiteta yhdessäkään luotettavassa julkaisussa, ei voi olla merkittävä.{{lähde}} Lisäys: Käytännön mukaan tällaisista aiheista ei edes saa kirjoittaa Wikipediaan, koska se on uutta tutkimusta. -- Piisamson 27. tammikuuta 2008 kello 12.30 (UTC)

Meinasin vastata, että höpö höpö ja että enintään aihe on uutta tutkimusta, mutta kerkesit korjaamaan. Merkittäviä ne voivat puolestaan olla. --Zache 27. tammikuuta 2008 kello 12.47 (UTC)

Jos pohditaan merkittävän etymologiaa, se on kai vähän sama kuin merkille pantava, huomattava. Jos yksikään luotettava lähde ei ole huomioinut eikä pannut merkille ilmiötä tai asiaa, se ei voi olla merkittävä. -- Piisamson 27. tammikuuta 2008 kello 12.48 (UTC)

Ei huomaaminenkaan, merkille paneminen vaadi mitään luotettavaa lähdettä. Joku Digg esimerkiksi on näkyvämpi kuin hesari eikä se ole missään mielessä luotettavia, jostain 4chanista puhumattakaan. Sonerakirjakin oli tunnettu ja IMO merkittävä ennen kuin se pääsi valtamediaan esmes. --Zache 27. tammikuuta 2008 kello 13.38 (UTC)

Asiantuntijuudessa on vain se mutta, että internetissä kukaan ei voi olla varma kenestäkään. Itse kerron olevani perehtynyt tietotekniikkaan ja syntyneeni 1979, asuvani Helsingissä ja osaavani ohjelmoida. Se mikä on kuitenkin tähän mennessä vain varmaa on se, että olen ainakin 18-vuotias (henkilöllisyyteni tarkastettiin ennen osoitepaljastinoikeuksien myöntämistä Wikimedia Foundationin toimesta), ja se että osaan ainakin joten kuten ohjelmoida (josta todisteena muutama hyödyllinen työkalu PHP:n avulla toteutettuna). Kärjistettynä yritän siis sanoa sitä, että jos koulutukseni olisi sairaanhoitaja, pystyisin esiintymään fiwikissä aivokirurgina niin kauan aikaa kunnes tulisi paikalle oikea aivokirurgi joka saisi minut kiinni ammattitaitonsa avulla. Toki omaa eritysiasiantuntemustaan saa ja on soveliasta hyödyntää, mutta se että hoitaja pääsisi asiantuntijoihin "aivokirurgit", on riski aivan liian suuri tällaisten perustamiseksi. Ja kuten itse sanoit, "väärät neuvot ovat haitallisia tai suorastaan puoskarointia" jota varten jo vastuuvapaudessa kehotetaan hyvin suurin kirjaimin "Jos tarvitset tarkkoja neuvoja jostain aiheesta (esimerkiksi lääketieteellisiä tai lainopillisia neuvoja), käänny osaavan asiantuntijan puoleen". Myös Wikipedian oma määritelmä siitä, mitä Wikipedia ei ole sanoo "Käyttöopas, käsi- tai oppikirja. Wikipediassa ei opasteta, kuinka asioita käytetään tai tehdään. Näitä varten on Wikikirjasto". Perehtyneisyyttään voi ilmaista käyttäjälaatikoilla, jolloin Wikipedian kävijät saavat tietoon keneltä mahdollisesti kannattaisi kysyä aiheesta X, mutta asiantuntijuutta ei mielestäni voi, eikä pidä voida varmentaa (yllämainittujen seikkojen vuoksi). --Agony (403) 27. tammikuuta 2008 kello 09.57 (UTC)

En kannata. Auktoriteetteja ei tarvita Wikipediassa. --Klassikkomies 27. tammikuuta 2008 kello 10.45 (UTC)

Niin no, meidän auktoriteetit tällä hetkellä on ulkopuoliset lähteet. --Zache 27. tammikuuta 2008 kello 12.23 (UTC)

Ei, mutta me voidaan halutessamme varmistaa tietoja oikeiksi ja antaa ihmisten itse arvioida luotettavuus. Esim sinun kohdallasi, että olet oikeasti -79 syntynyt koodari etkä koira. Tai pidemmälle vietynä, että esim Leevi Lehto joka puolusti nykyrunoilijoita poistoäänestyksessä on oikeasti se Leevi Lehto -josta on artikkeli, eikä joku random ohikulkija. Tästä erillisenä asiana on sitten tietty erilliset auktoriteettityyppiset jutut (joille ei liene kannatusta) jossa yhteisö äänestäisi luotettavaksi ja asiantuntevaksi arvioimiaan ihmisiä arvioimaan tietojen oikeellisuutta. Tämä ei kait käytännössä eroaisi hirveästi nykytilanteessa, jossa aktiiviset käyttäjät suurin piirtein tietää mistä jutuista toiset aktiiviset käyttäjät tietää, jollei sitten tosiaan olla toteuttamassa mitään sellaista jossa tarvittaisiin uskottavuuden takia mitattua yhteisön tukea. --Zache 27. tammikuuta 2008 kello 11.07 (UTC)

Tuollainen ei yksinkertaisesti sovi Wikipedian konseptiin (anonyymiys ym.). Citizendiumissa sen sijaan on pitkälti tuonkaltainen järjestelmä. Mitä tulee lääketieteellisiin neuvoihin, niin eihän Wikipedian ole tarkoituskaan olla mikään opaskirja. Toisaalta lääketieteellisiä neuvoja voi kuka tahansa jakaa netissä vapaasti - ongelmaksi asia voi muuttua vasta, jos esiintyy lääkärinä. --ML 27. tammikuuta 2008 kello 10.48 (UTC)

Ennemmin tai myöhemmin Wikipediassa on jonkinlainen toimitus, joka vastaa siitä, että Wikipedia on sisällöllisesti luotettava ja laadukas. Luultavasti ylläpitäjät tulevat muodostamaan tuon toimituksen. On myös luultavaa, että tulevaisuudessa sisällön luominen ei ole yhtä vapaata kuin nykyisin, vaan toimitus hyväksyy kaikki uudet muokkaukset ennen kuin ne ovat julkisesti nähtävillä. --Cuprum 27. tammikuuta 2008 kello 10.59 (UTC)

Onko kommenttisi toiveajattelua vai pelkoa? Joka tapauksessa se on Wikipedian tuho. Ylläpitäjissä olisi oltava joka alan asiantuntijoita, eikä sekään riitä, kun asiantuntijatkin ovat asioista eri mieltä. Luulen lisäksi että kirjoittajat karsastavat sensuuriporrasta. --Ulrika 27. tammikuuta 2008 kello 11.24 (UTC)

En yksiselitteisesti pelkää tai toivo tuontyyppistä muutosta. Oletan vain, että kehitys vääjäämättä johtaa siihen, että muokkauksia suodattava toimitus perustetaan. Itseäni viehättää Wikipediassa paljolti juuri matala kynnys tiedontuottamiseen ja se, että mitään sisällöllistä keskusjohtoa ei ole. Me päätämme itse, mikä on tärkeää ja mikä ei. Sen vuoksi Wikipediassa on paljon sellaista, mikä puuttuu ”virallisista” tietosanakirjoista, mutta on monien tavallisten ihmisten mielestä merkittävää ja heille arvokasta tietoa. Wikipedia pystyy myös reagoimaan maailman muutoksiin paljon nopeammin kuin perinteiset tiedon portinvartijat. On kuitenkin todennäköistä, että Wikipediaankin tulee jossakin vaiheessa sisällöntuotantoa ohjaava toimitus, koska se ratkaisee useat niistä ongelmista joiden kanssa Wikipedia nykyisin kamppailee. Näitä ovat mm. loputtomat merkittävyysäänestykset, artikkelien vandalisointi ja mainostaminen. Toimitus toki tuo mukanaan toisenlaisia ongelmia, ja on selvää, että Wikipedian luonne muuttuu tuolloin aivan toisenlaiseksi kuin nykyisin. --Cuprum 27. tammikuuta 2008 kello 14.06 (UTC)

Jos toimitusmalli toimii, Citizendium ja sen johdannaiset ottavat aikoinaan Wikipedian paikan tai joku muu ottaa Wikipedian materiaalin käyttöönsä ja alkaa "hoitamaan" sitä. Wikipediassa mahdollisesti mennään malliin jossa satunnaisille surffaajille näytetään viimeisin luotetun käyttäjän hyväksi merkitsemä "vakaa" versio, eikä vandalisointeja näytetä kuin rekisteröityneille käyttäjille. Tällaista mallia on haudultetu pitkään, käyttöönotosta ei ole tosin mitään hajua ainakaan minulla enkä juuri nyt löydä muita linkkejä kuin ulkopuolisen projektin: http://www.stablepedia.com/ --Harriv 27. tammikuuta 2008 kello 11.47 (UTC)

Kuten edelläkin on sanottu, kuvaamasi ehdotus on jo toteutettu järjestelmänä nimeltään Citizendium, Wikipedia taasen perustuu toisenlaiselle käytännölle. Eräänlainen kolmas vaihtoehto on Everything2. --TBone 27. tammikuuta 2008 kello 11.13 (UTC)

On toki totta, että lähteet ovat tärkeitä ja että Internetissä kukaan ei tiedä, että olet koira. Yhtään vähentämättä edellä mainitun totuusarvoa, totta on kuitenkin myös se, että usein asiantuntijat kirjoittaisivat varmasti lähteittä paremmin kuin mitä asiantuntematon kirjoittaa lähteiden kera. Tästä esimerkkinä Keskustelu:Raatteen_tien_taistelu#Luvuissa epäselvyyksiä. Samulili 27. tammikuuta 2008 kello 11.42 (UTC)

Anonyymius ja matala kynnys tiedo lisäämiseen ovat wikipedian vahvuus ja heikkous. Aiemminhan on yritetty virallisempaa auktoriteettipohjaista vertaisarvioitua ilmaista nettitietosanakirjaa (Nupedia], joka edelsi wikipediaa. Se sai kahdessa vuodessa aikaiseksi 24 artikkelia. Nyt on toiminnassa Citizendium. Aika näyttää, miten se toimii. Mielestäni lähteiden vaatiminen on varsin toimiva käytäntö. Jos joku kirjoittaa lääketiedeartikkeliin puppua, niin voin kumota sen lähteiden perusteella. En sen perusteella, että olen ilmoittanut olevani lääkäri. --Teveten 27. tammikuuta 2008 kello 12.47 (UTC)

Lähteiden perusteella as in poistan puppusi jollei luotettavaa lähdettä tule vai, että tekstisi on puppua koska minun luotettava lähteeni sanoo toisin? --Zache 27. tammikuuta 2008 kello 14.27 (UTC)

Jos joku esitää väitteen, joka on aivan huuhaata (esim. aivojen pääasiallinen tarkoitus on jäähdyttää kehoa), niin sen voi poistaa ilman suurempia keskusteluja. Jos joku esitää epäuskottavan, mutta ei kuitenkaan selkeästi paikkansapitämättömän väitteen, niin kysytään lähdettä {{lähde}}-merkinnällä. Jos lähdettä ei ilmaannu, niin väitteen voi poistaa. Jos sen sijaan väitteen esittäjällä on esittää kirjallinen lähde, niin tietoa ei pääsääntöisesti poisteta. Voin kuitenkin esittää vastaväitteen omaan lähteeseeni perustuen. Wikipedia ei ota kantaa, kumpi on oikeassa. Yleensä oikean tiedon perusteeksi löytyy parempilaatuisia lähteitä. --Teveten 27. tammikuuta 2008 kello 14.45 (UTC)

Tällainenkin pointti tuli mieleen että jos osa artikkeleista olisi "asiantuntijan hyväksymiä", niin joitain toisia artikkeleitakin voitaisiin aiheetta pitämään luotettavina (jos "asiantuntijan hyväksymää" pidetään luotettavana). --Harriv 27. tammikuuta 2008 kello 14.37 (UTC)

"asiantuntijapiireissä" Wikipediassa julkaisemista pidetään hankalana. Asiantuntijat eivät kerkeä tai viitsi perehtyä koukeroihin. Esim professoritason ihmiset usein ideoivat ja päättävät, muut tekevät karkean työn. Kuilu suomalaisen wikipedian ylläpitäjän ja professorin välillä on melkoinen. Ylläpitäjä on mestari teknisesti, professori tiedollisesti. Asiantuntijuuskysymys on olennainen jos halutaan että suomenkielisen Wikipedian taso nousisi.

Tuo lähdeuskoisuus on varsin hyväuskoista. Jos vähänkään on perehtynyt aiheeseen niin tietää että mitä tahansa voi sanoa ja julkaista. Silti se ei tarkoita että tieto olisi totta tai tarkistettavissa. Esimerkkinä korjauksenin Terveydenhuolto - artikkeliin. JAMA on impact-factoriltaan maailman lääketieteen ykkönen ja porten on myös taloustieteen guru. Silti joku tietämätön väittää ettei lähde ole riittävä. JAMA on impactfaktoriltaan korkeammalla kuin koko Wikipedia-organisaatio.

Silti luotan lähteisiin ja kun niitä on pyydetty niin olen antanut, mutta kun eivät sitten kelpaa. Suurin osa ylläpitäjistä on varmasti myös ASIANTUNTIJOITA, mutta joukossa on muutaman Velma ja jniemenmaa, jotka pilaavat mainetta urakalla (ettei vain tuo Piisamson kin olisi ylläpitäjä, en ole viitsinyt ottaa selvää.)

En ole tietotekniikan tai Wikipedian asiantuntija tai ylläpitäjä, mutta omalla alallani olen asiantuntija enkä pidä että vapaata kirjoittamistani asiattomasti häiritään.

(anteeksi, taas puuttui allekirjoitus, mutta kun allekirjoitukseni tulee yleensä järjestelmissä automaattisesti niin tahtoo unohtua, voinette korjata ken osaatte kiitos --Lääkäri 29. tammikuuta 2008 kello 14.48 (UTC) )

Hei! Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että on lähteitä ja on Lähteitä, ja jo Wikipediaa kirjoitettaessa kannattaa valita parhaat mahdolliset lähteet, missä asiantuntijat ovat... no, asiantuntijoita. En kuitenkaan usko, että tässä harmittavassa kiistassa on kyse tällaisesta ongelmasta. Kiista johtuu varmaan siitä, että kolme eri taustoista tulevaa ihmistä puhuvat toistensa ohi. Toisaalta on asiantuntijan näkemys erilaisista tekstilajeista (tieteellinen kirjoittaminen, populääri tiedekirjoittaminen jne.) ja toisaalta on pitkäaikaisten wikipedistien kokemus siitä, mitä Wikipedia kaipaa. Uskon, että rauhallinen keskustelu auttaa, sillä oman kokemukseni mukaan Velma ja Jniemenmaa ovat täysijärkisiä ihmisiä ja kun vain pääsette ratkomaan samaa ongelmaa, löydätte varmaan yhteisesti sopivan ratkaisun.

Muuten, huomiosi siitä, että Wikipedia voisi olla helpompi asiantuntijoille, pitää varmaankin paikkansa. Se voisi olla helpompi kaikille, toki, mutta asiantuntijoissa olisi Wikipedian kannalta hyvin tärkeää potentiaalia. Kaikki ehdotukset siitä, miten tilannetta voitaisiin parantaa, otetaan mielellään vastaan ja hyvät ehdotukset toteutetaan, jos se vain suinkin on mahdollista. Samulili 29. tammikuuta 2008 kello 15.15 (UTC)

Tuosta lääkärin kommentista niin jos lähtökohta on se, että Esim professoritason ihmiset vain ideoivat ja päättävät, muut tekevät karkean työn. niin ehkä silloin kannattaisi tehdä isompi pätkä tekstiä (esim kokonainen artikkeli) ensin valmiiksi ja pistää se vaikka artikkelin keskustelusivun alle arvioitavaksi, jolloin muut pääsevät muokkaamaan tekstin wikiin sopivaksi ja antamaan palautetta ilman, että tarvitsee tapella siitä että tekstin pitää olla just-heti-nyt wikiin sopivaa, joka on tilanne jos se on julkaistuna artikkelina. --Zache 29. tammikuuta 2008 kello 15.35 (UTC)

Jos et ole wikipedian asiantuntija, tuskin kannattaa sitä noinkaan kriittisesti arvostella. Ja mitä tulee professoreihin: ainakin itse tunnen yhden, joka kirjoittaa wikipediaan säännöllisesti (ja pitäisi todennäköisesti erittäin loukkaavana, jos häntä pidettäisiin kelvottomana ylläpitäjän hommiin) --albval 29. tammikuuta 2008 kello 14.50 (UTC)

En olen onneksi wikipedian asiantuntija, mutta olen asiantuntija.

En pidä asiantuntijoita ollenkaan kelvottomina ylläpitäjiksi, mutta asiantuntijuus ei sinänsä riitä wikipedia ylläpitäjäksi - ellei sitten ole Wikipediaylläpitoasiantuntija. Luulen että edelläkirjoittanut on ymmärtänyt jotain kovasti väärin. --Lääkäri 29. tammikuuta 2008 kello 15.20 (UTC)

Juu. Pakko myöntää etten ymmärrä logiikkaasi enää ollenkaan... --albval 29. tammikuuta 2008 kello 19.33 (UTC)

Jonkinlainen vastuualueluokittelu saattaisi lisätä mielenkiintoa huolehtia, että "oman alueen" artikkelit ovat ns. tikissä. Parhaimmillaan se tarkoittaisi artikkeleiden kehittämistä tyngistä laadukkaiksi... huonoimmillaan voisi tullla rajariitoja. Kysymystä tulee kuitenkin pohtia jatkon kannalta.

Artikkelien omistajuus voisi muodostua ongelmaksi, joten ehkä sisältösuuntautuneet ylläpitäjät ajaisivat asiaa paremmin. Eli jotkut keskittyisivät kielenhuoltoon, käytäntöihin ja sisältöön eikä niinkään vandaalitorjuntaan. Nyt ylläpitäjiksi haetaan lähinnä talonmiehen työnkuvalla. --Ras 4. helmikuuta 2008 kello 03.20 (UTC)

Johtunee siitä että ylläpitäjien työkalut sopivat parhaiten vandalismin torjuntaan.. Sisällön huoltamiseen ei juurikaan tarvita erityisiä työkaluja (tai ainakaan niitä ei ole tarjolla), joten kielenhuoltoon voi keskittyä ilman ylläpitäjän oikeuksiakin. Ansiokkaita henkilöitä löytyy siltäkin saralta.

"Oma alue" konseptia tukee tällä hetkellä ehkäpä Wikipedia:Wikiprojektit. Ongelmallista artikkelien "omimisesta" tulee, jos tiettyä sisältöä aletaan pitämään yllä suojauksien ja estojen avulla (pl. vandalismi ja muu käytännön vastainen sisältö), joten en kannata "sisältöylläpitäjä" -konseptia ainakaan nykyisien työkalujen avulla. --Harriv 4. helmikuuta 2008 kello 08.03 (UTC)

Aivan. Esille nostamasi projektit lienevät paras tähän mennessä esitetty ratkaisu. Demokratia toimii ja kokonaiskuva aiheesta on jotenkin hallussa. Puuttuu vaan tekijöitä. Eiköhän nosteta näitä enemmän esille. --Ras 4. helmikuuta 2008 kello 16.06 (UTC)

Metadoni-sivu

Heip. Metadonista kertovalla sivulla oli, että normikorvaushoitoannos ois 5mg/ml. Kyseessä pitäs olla varmaan 5mg/l eli litra. Muutenkin monella nettisivulla näkyi tietoa, että jo 1-2ml/l voi aiheuttaa toksisuutta. Että ei siis todellakaan noin vahvaa seerumia nauttisi varmaan kukaan kahta kertaa.

Oleellistahan ei ole liuoksen vahvuus sinänsä, vaan se, mikä on lääkkeen kokonaisannos. Tuoreen lääkärin CD:n mukaan opioidiriippuvaisten korvaushoidon annos pitkäaikaishoidossa on yleensä 80-120mg vuorokaudessa. Näin ollen 5mg/ml vahvuudella liuosta otetaan 16-24 ml. Jos vahvuus olisi 5mg/l, pitäisi liuosta ottaa 16-24 litraa vuorokaudessa, mikä ei tietenkään ole mahdollista.--Teveten 27. tammikuuta 2008 kello 15.45 (UTC)

Botti Wikikirjastoon

Wikikirjastossa olisi todellista tarvetta botille koka sinne on luotu. Valtavasti sivuja jotka pitäisi siirtää kirjojen osiksi. Valitetavasti botti Annan käskyttäjä Mzllaa ei ole pitkään aikaan näkynyt ja muita botteja ei ole. Ongelmana on esimerkiksi b:Lahden kaupungin tilastoalueet. b:Käyttäjä:Tigru --Tigru 27. tammikuuta 2008 kello 16.41 (UTC)

Löytyykö lääketiede Wikiprojektiin tekijöitä

Peräänkuulutan nyt ylläpitäjiä, byrokraatteja ja asiantuntijoita käyttämään suhteitaan ja hankkimaan Lääketieteen lisensiaatin koulutuksen saaneen asiantuntijaksi / ylläpijäksi. Jo olemassaolevien toivoisin kiiinnostuvan kiitos --Lääkäri 29. tammikuuta 2008 kello 15.36 (UTC)

Voi olla, mutta oma nimimerkkisi voi kuulostaa siinä joukossa koomiselta 8| , ei millään pahalla. terv. --Höyhens 29. tammikuuta 2008 kello 22.28 (UTC)

Varapuhemiehet ja ministerit valtiollisessa protokollassa?

Suomen valtiollinen protokolla on seuraavanlainen:

• tasavallan presidentti
• aiemmin tasavallan presidentin toimessa olleet
• eduskunnan puhemies
• pääministeri
• korkeimman oikeuden presidentti
• korkeimman hallinto-oikeuden presidentti
• puolustusvoimain komentaja
• evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa
• Helsingin yliopiston kansleri

Kuinka korkealle eduskunnan varapuhemiehet ja "tavalliset" ministerit (ensimmäisenä varapääministeri) sijoittuvat valtiollisessa protokollassa?
--PekKos ip-osoitteesta 85.156.167.115 29. tammikuuta 2008 kello 16.08 (UTC)

Lisäsin artikkeliin lähdepyynnön tuostakin järjestyksestä. -tKahkonen 29. tammikuuta 2008 kello 18.46 (UTC)

Wikimedia

Mikähän Wikimediassa on vikana, kun en pääse katsomaan muokkasmäärääni? Siliamaav 29. tammikuuta 2008 kello 17.01 (UTC)

Tarkoitat varmaankin työkalupalvelinta (wikimedia.de = toolserver). Siellä on hajonnut yarrow (sisältää mm. enwikin tiedot) ja koska suurin osa työkaluista ei tiedä missä mikin tietokanta sijaitsee, alkaa ne lähtee etsimään tietokantaa s1 (yarrow), s2, s3... Jolloin työkalu hyytyy tuohon yarrowiin. Vika korjaantuu kunhan MySQL-tiimi korjaa bugin, joten oletettua korjausaikaakaan tälle ei ole. --Agony (403) 29. tammikuuta 2008 kello 17.39 (UTC)

Niin aivan sitä, menee nuo nimet aina sekasin välillä... Siliamaav 29. tammikuuta 2008 kello 21.25 (UTC)

Elokuvien arvosteluja

Olisiko hyvä jos elokuva-artikkeleihin alettaisiin laittaa vaikka katso myös osioon linkki elokuvan arvosteluun esim. I, Robot -elokuvan arvosteluja. vai olisko tämä liikaa mainostusta tjsp.? --Valtter92 29. tammikuuta 2008 kello 18.56 (UTC)

Arvostelut sellaisenaan ei oikein ole neutraalin näkökulman mukaisia. Sen sijaan voi kertoa millaisia arvosteluja elokuvat ovat saaneet. Mieluiten ei kuitenkaan viitata yksittäisiin arvosteluihin, sillä silloin yksittäinen arvostelu saattaa saada liian suuren painoarvon. --Harriv 29. tammikuuta 2008 kello 19.02 (UTC)

Huoh. Saa pistää linkkejä arvosteluihin kunhan ne mihin linkitetään on hyvin tehtyjä. Jos arvostelun puolueellisuus tai jonkun tietyn sivuston suosiminen ahdistaa meitä niin sitten voidaan pistää linkit vaikkapa useampiin arvosteluihin ja hanskataan tilanviemisongelma vaikkapa jollain mallinnekikkailulla. --Zache 29. tammikuuta 2008 kello 19.06 (UTC)

Tarkoitin lähinnä että jos joka elokuva-artikkeliin ilmestyy teksti "Pertti Avola antoi tälle elokuvalle kolme tähteä ja piti elokuvaa keskinkertaisena" niin ei sekään oikein ole. --Harriv 30. tammikuuta 2008 kello 07.38 (UTC)

En-wikin filmiprojektin aihe on mielestäni kohtuu asiallinen: en:Wikipedia:WikiProject_Films/Style_guidelines#Reception. Jos katsoo noita "Reception" kappaleita, niin yleensä on mainittu useamman tunnetun kriitikon arvio (tunnettu => lehdestä ja/tai kriitikosta myös artikkeli Wikipediassa) ja sitten jonkun yhteenvetosivuston keskiarvo. --Harriv 30. tammikuuta 2008 kello 07.47 (UTC)

Ah, tulkitsin sinua näemmä sitten väärin. Tuo en.wikin linja on ihan hyvä. Tosin alkuperäinen kysyjä kysyi sitä, että voidaanko me linkittää eri sivujen arvosteluihin. --Zache 30. tammikuuta 2008 kello 12.35 (UTC)

Tässä ollan menty nyt vähän kauas alkuperäisestä kysymyksestä. Jos avaa Valtter92:n antaman linkin, löytää suomalaisen arvostelut.net-sivuston, johon on kerätty linkkejä suomalaisiin arvosteluihin. Tällainen linkki voi mielestäni ehdottomasti lisätä aiheesta muualla -osioon. Samaan hengenvetoon voi laittaa myös linkin jenkkiläiselle vastaavalle joko rottentomatoes- tai metacritic-sivustolle. --PtG 30. tammikuuta 2008 kello 12.59 (UTC)

Wikipedian hyödyntäminen

Onkohan tällainen asiallista Wikipedian käyttöä: Käyttäjä:StealthyLoner/Pyreneiden Niemimaa? --Ulrika 31. tammikuuta 2008 kello 07.11 (UTC)

En osaa sanoa, mutta itse en olisi heti poistamassakaan. Mielestäni voidaan odottaa, että käyttäjä saa esitelmänsä pidettyä ja poistetaan sitten.--Teveten 31. tammikuuta 2008 kello 07.34 (UTC)

Eli siis Wikipedia ja sen palvelin on mielestäsi vapaasti käytettävissä yksityisiin tarkoituksiin? Olen aiemmin nähnyt että tällaiset on poistettu. Eikö ohjeista löydy mitään vinkkiä? --Ulrika 31. tammikuuta 2008 kello 07.36 (UTC)

No siis varmasti tiukasti katsoen näin ei pitäisi tehdä. Olen kait liian kiltti ja ajattelen esitelmän väsääjää.--Teveten 31. tammikuuta 2008 kello 07.42 (UTC)

Niin olet:) Onhan hänellä tietokone ja varmasti jonkinlainen tekstinkäsittelyohjelma, jolla hän voi kirjoittaa esitelmänsä. Odotan kauhulla, että kaikki Suomen koulujen lukiolaiset ryhtyvät tekemään esitelmiään Wikipediassa. Opettajan ohjeissa on käytännöt miten Wikipediaa voi koulutyössä hyödyntää. --Ulrika 31. tammikuuta 2008 kello 07.45 (UTC)

tällä perusteella varmasti voi poistaa, jos katsotaan tarpeelliseksi.--Teveten 31. tammikuuta 2008 kello 07.47 (UTC)

Tuota juuri tarkoitin. Eiköhän se riitä poiston perusteluksi niin, että käyttäjäkin ymmärtää. --Ulrika 31. tammikuuta 2008 kello 07.52 (UTC)

Laitoin viestiä käyttäjän keskustelusivulle.--Teveten 31. tammikuuta 2008 kello 08.06 (UTC)

Onhan näitä joskus aiemminkin ollut ja muistaakseni IRC-galleria tms. tyyliset kotskasivut ovat lähteneet aika vikkelään. --Mikko Paananen 31. tammikuuta 2008 kello 08.34 (UTC)

Voinemme kuitenkin odottaa niin kauan että hän kopsaa tekstin omaan tekstinkäsittelyohjelmaan, ettei esitelmän tekoa tarvitse aloittaa alusta. Wikirakkaus, älä pure käyttäjiä, oleta hyvä tahto jne.--Teveten 31. tammikuuta 2008 kello 08.40 (UTC)

Palautin tekstin. Ehdotan: poistetaan kun käyttäjä ilmoittaa kopioineensa tekstin, tai 24h:n kuluessa, jos ilmoitusta ei tule.--Teveten 31. tammikuuta 2008 kello 08.46 (UTC)

Ettekö te tiedä kaikkia wikipedian sääntöjä vai valikoitteko te vain omiin tarkoituksiinne sopivat? Lisäksi ihmettelen miksi tulette nyt tästä minulle valittamaan kun teillä on ollut edelliset noin 16-17 päivää aikaa siihen.... Alasivut--StealthyLoner 31. tammikuuta 2008 kello 11.13 (UTC)

Jos viittaatte tuolla säännöllä minkä perusteella voisitte poistaa tuon sivun ennen aikojaan tähän: Sinulla ei ole lupaa pitää kotisivua tai blogia Wikipedian palvelimella. Niin ei, tuo ei ole minun blogini eikä kotisivuni, arkistoin oman työni sinne, että sitä on helpompi tehdä liikkeessä (Jos olen esimerkiksi kavereille käymässä, tai sukulaisilla etc...) ja lisäksi tuolta sitä on helpompi muokata (lisäillä kuvia etc...). Ja vielä selvennykseksi, poistan tuon sivun itse Maanantaina 25.2.2008, koska silloin saamme kurssikokeet takaisin ja numerot kursseista --StealthyLoner 31. tammikuuta 2008 kello 11.17 (UTC)

Kuten keskustelusivullasi sanon, kenelläkään ei ole velvollisuutta toisten käyttäjien sivujen seuraamiseen. On täällä jäänyt muutakin huomaamatta pitkäksi aikaa, muttei se silti tarkoita sitä, että jokin olisi sallittua. Käytäntöjen vastainenhan tuo sivu valitettavasti on. Sillä vaikka kuinka asiaa vääntelisi, kyseessä on omaan koulutyöhösi, ei wikipedian artikkeliin liittyvä teksti. --albval 31. tammikuuta 2008 kello 11.20 (UTC)

ohje opettajalle voidaan mielestäni tulkita myös --StealthyLonerin ymmärtävällä tavalla. Ohjeita täytyy selkeyttää. On syytä antaa työn olla täällä palautuspäivään saakka, koska tuo opettajalle kirjoitettu ohje voidaan tulkita mielestäni myös näin.--Teveten 31. tammikuuta 2008 kello 11.21 (UTC)

Joo, menköön nyt tämän kerran, WP:TAHTO ja WP:PURE:n mukaisesti. Opettajaohjetta pitää siis selkeyttää kuitenkin ensi tilassa. --albval 31. tammikuuta 2008 kello 11.24 (UTC)

Uskoisin, että lukiolaisilla on sähköposti. Sinne voit kätevästi tallentaa esitelmäsi ja muokata sitä vaikket olisikaan kotona, tai missä ikinä esitelmääsi teetkään. Alasivujen ensisijainen päätarkoitus on tallentaa nimen omaan Wikipedian artikkeleiden muokkaamiseen liittyvää materiaalia. Esimerkiksi jos vieraskielisten artikkeleiden tallentamiseen ja kääntämiseen ja kääntmäisen jälkeen teksti voidaan suoraan kopioida artikkeliin ja tallentaa. --qWerk 31. tammikuuta 2008 kello 11.23 (UTC)

Verkossa esitelmien ja muiden dokumenttien tekemiseen on parempiakin paikkoja kuin tietosanakirja, esimerkiksi Google Docs ja vastaavat. --4. helmikuuta 2008 kello 19.57 (UTC)

Wikipedian linkin poistoehdotus mahdotonta?

Jos kerran pyritään siihen että "roskan" poistoehdotus tai poisto olisi helppoa, niin ainakaan minä en turhautumiseen asti ensikertalaisena pyörittyäni löytänyt keinoa ehdottaa

"Suomen vaakuna"

-artikkelin oheismateriaalilinkin

"Suomen vaakunan historiaa, Seppo Tuominen"

poistoa.

Artikkeli aloittaa varovasti esittämällä että Suomen vaakunaleijona on "Juudan leijona", ja jatkaa menemällä yhä syvemmälle arvailuihin, pseudotieteisiin ja mystiikkaan.

Lopuksi esitetään että Brittein saaren asukkaat polveutuvat juutalaisista, englanti on heprean sukulaiskieli, ja löytyypä yksityiskohtainen kertomus siitä minkänimiset juutalaiset maan asuttivat.

Matti Latvala 81.17.194.32 2. helmikuuta 2008 kello 10.21 (UTC)

Kiitos havainnosta,poistin tuon asiattoman linkin, ja kerroin muutoksesta yhteeneveto-kentässä. Jos tämä poisto näyttää muiden mielestä tihutyöltä, sen voi palauttaa. Siksi ohje on Wikipedia:Muokkaa sivuja rohkeasti. Toinen paikka, johon voit kertoa tällaisia havaintoja, on jokaiseen artikkeliin liittyvä keskustelusivu. Yst terv. --Tappinen 2. helmikuuta 2008 kello 10.27 (UTC)

Ongelma Wikikirjastossa.

b:Wikikirjasto:Poistettavat sivut/Koristehampun kasvatusopas on tullut hirveästi "ääniä" hamppufoorumista enkä oikein tiedä mitä pitäisi tehdä.--Tigru 3. helmikuuta 2008 kello 07.53 (UTC)

Ainakin nuo äänet,jotka ovat tulleet ip-osoitteelta varmaankin saisi hylätä. --MiPe ^(wikinät) 3. helmikuuta 2008 kello 08.00 (UTC)

Ja tietysti myös niiden, jotka eivät selvästikään ole varsinaisia Wikikirjaston muokkaajia, kuten Metsis ja Mikaat, joiden ensimmäiset ja ainoat muokkaukset ovat tulleet tuohon poistoäänestykseen. Wikimedia-hankkeissa yhteisö päättää, eivät ulkopuoliset kampanjoijat. –Ejs-80 3. helmikuuta 2008 kello 08.06 (UTC)

Suurin osa siellä oli jotain pelleilyääniä ja keksittyjä tunnuksia. --Johney 3. helmikuuta 2008 kello 08.11 (UTC)

Kiitos paljon.--Tigru 3. helmikuuta 2008 kello 10.36 (UTC)

Heh. Lukuisat lukijat protestoivat käyttämänsä kirjan poistoa ja se koetaan vain vandalismina. Hamppufoorumilla näytti muutama kymmenen protestoineen asiaa. Eihän wikibooksin käyttäjiä tietenkään kannata kuunnella.--ap4k 5. helmikuuta 2008 kello 00.23 (UTC)

Kuka täällä on puhunut vandalismista? Ei ole mielestäni järkevää, että poistoäänestyksissä hyväksyttäisiin sellaisilta henkilöiltä tulevat äänet, joilla ei ole minkäänlaista taustaa Wikikirjasto-hankkeen kehittämistyössä tai välttämättä edes yleiskuvaa projektin luonteesta ja tavoitteista (hankkeen kehittäjät voivat toki ennen ratkaisuaan harkita muiden esittämiä mielipiteitä – keskusteluosio on mainio paikka tätä tarkoitusta silmällä pitäen). Toisaalta se, että jo ensimmäisellä muokkauksellaan saisi äänestää poistoäänestyksissä, olisi toki mukava helpotus mahdollista sukkanukkeilua ajatellen. –Ejs-80 5. helmikuuta 2008 kello 00.48 (UTC)

Tuo kirja on kiertänyt netissä ainakin 15 vuotta. Ei siitä kukaan varsinaisesti hyödy, että se on myös wikibooksissa. Ehkä jotkut uskovat saavansa jotenkin mainosta asialleen sen kautta, että teksti löytyy myös wikibooksista. --ML 5. helmikuuta 2008 kello 11.10 (UTC)

Hamppuporukkaa virtaa yrittämään äänestää uusilla tunnuksilla... Onko vastaava saatukaan aikaan WP:ssa? --Aulis Eskola 5. helmikuuta 2008 kello 23.03 (UTC)

Noita äänestystä varten keksittyjä tunnuksia pitää vaan heivailla hylättyihin, että äänestyksellä olisi edes jotakin rotia. --Aulis Eskola 5. helmikuuta 2008 kello 12.56 (UTC)

Mitenkään erityisesti ottamatta kantaa tuohon äänestykseen, niin pääasiallisena poistoperusteena se, että sivuilla puhutaan kannabiksen käytöstä positiivisesti. on niinkuin huonoin poistoperustelu ikinä ja kuten ML totesi niin tuo on tosiaan kiertänyt netissä 15 vuotta joten se on ihan yksi lysti onko se Wikibooksissa vai ei. Ei se niin ihmeellinen kirja ole, että se pitäisi sensuroida. --Zache 5. helmikuuta 2008 kello 11.44 (UTC)

No miksi pitäisi kannustaa kannabiksen käyttöön myönteisillä ilmaisuilla? Minusta se erinomaisen hyvä peruste. --Ulrika 5. helmikuuta 2008 kello 11.47 (UTC)

Voisin mutista jotain moniarvoisesta yhteiskunnasta jne... ja siitä miten muidenkin kuin omaan maailmankuvaan mahtuvia aatteita/ajatuksia pitäisi voida mahtua wikibooksiin. Varsinkin kun tuossa on kyse suht harmittomasta asiasta. Mutta tiedä sitten, en ole wikibooksin aktiivinen osallistuja joten eipä minun mielipiteeni sikäli asiaan vaikuta. --Zache 5. helmikuuta 2008 kello 12.01 (UTC)

Lähinnä tuosta tuli mieleen, että pitäisikö tuosta kokeilla kirjoittaa wikipedia artikkeli jos sen saisi jostain lähteistettyä. Tuo, että on 15+ vuotta nettiä kiertänyt nettikirja on ihan mielenkiintoinen alakulttuuriilmiö. Tosin joku Zagrebin päiväkirja on vielä vanhempi ja painettu ihan kirjaksikin. --Zache 5. helmikuuta 2008 kello 12.08 (UTC)

Huomaavaiset tupakoitsijatkin vaativat suvaitsevaisuuden nimissä muita sietämään hengitysilman saastuttamisen. Vähän sama kuva tuosta tulee. Jos minulla olisi lapsia, en toivoisi heidän jonain iltana kömpivän kotiin marisätkä suupielessä. Ehket sinäkään ole lapsillesi jointia ojentamassa? Vai? Jos joku haluaa nautiskella elämästään sillä tavalla, ei hänen kuitenkaan tarvitse levittää ilosanomaa muille.--Ulrika 5. helmikuuta 2008 kello 12.10 (UTC)

Ero meissä lienee se, etten pidä tuota kirjaa verrannollisena jointin antamiseen alaikäiselle ja pidän kirjan sosiaalisen vaikutuksen polttamisen aloittamiseen minimaaliseksi verrattuna siihen, että jokaisesta kaupasta saa kassan vierestä tupakkaa. btw. Pitääkö tämä tulkita siten, että Wikibooksista sinun mielestäsi pitäisi poistaa vastaava opas jos se käsittelisi tupakankasvatusta? --Zache 5. helmikuuta 2008 kello 12.26 (UTC)

Tässä vaiheessa vedetään yleensä viinakortti esiin, mutta sinä tartuit tupakkaan, joka näkyy kuitenkin vielä toistaiseksi olevan sallittu myrkky, kun taas kannabis ei ole. --Ulrika 5. helmikuuta 2008 kello 12.32 (UTC)

Toki kun kerran tupakkakortin löit itse pöytään. Huomauttaisin muuten ettei tuo kirja ole laiton. --Zache 5. helmikuuta 2008 kello 12.46 (UTC)

Tästä tulen taas saamaan turpiini, mutta on kuitenkin todettava, että Wikipediaa ei sensuroida alaikäisten suojelemiseksi. "Wikipedia voi sisältää tietoa, jota jotkut lukijat pitävät epämieluisena tai loukkaavana...Wikipedian artikkelien tai kuvien ei voida taata olevan lapsille sopivia tai täyttävän tiettyjä sosiaalisia normeja. " --Joonasl (kerro) 5. helmikuuta 2008 kello 13.14 (UTC)

Wikikirjasto ei ole Wikipedia, ja voivat tehdä siellä ihan niin oudot sisällölliset linjaukset kuin itse haluavat (NPOV:ia lukuunottamatta, joka on Wikimedian erikseen mainitsema linjaus projekteille) --Zache 5. helmikuuta 2008 kello 13.18 (UTC)

Indeed, mutta voidaan tietenkin kysyä millainen NPOV on mahdollinen, jos näkökulmia ja mielipiteitä ryhdytään poistamaan sosiaalisten normien tai "loukkaavuuden" perusteella. --Joonasl (kerro) 5. helmikuuta 2008 kello 13.23 (UTC)

Asiahan ei tietysti mitenkään minulle kuulu, mutta myös wikipediassa on paljon "pipiä", mutta ilmaisuvapauden rajoissa laillista tavaraa, josta osa on ristiriidassa, mikä kenenkin, omien moraalisten arvojen kanssa. Minusta raja kulkee siinä, että jos joku materiaali kirjoissa on sinänsä laillista, niin se lienee laillista myös wikikirjastoon. Vrt. kertomukset vaikkapa profeetta Muhammedin lapsivaimoista, joka on täysin luonnollista monessa maassa - ja meilla kuvaa pedofiliaa, tai vaikkapa meidän länsimaisten mielestä näinkin normaali asia kuin possunkyljysten teko-ohjeet tai vaikkapa kotioluen valmistusohjeet (joka taas on monessa muussa paikassa laitonta). Jos tämä on suomen KIELINEN wikikirjasto (eikä esim. Suomen valtion), niin silloin en näe mitään laillista estettä hamppukasvatusohjeidenkaan olemiseen - etenkinkään, jos serveri on USAssa.... Tokihan yhteisö voi sitten alkaa vetää myös tarkempia moraalisia linjauksia - tällöin esim. omalta osaltani kannatan pornografiseksi katsomani materiaalin kieltämistä, koska haluaisin edistää omasta mielestäni "hyvää makua" wikikirjastossa. Muutoin riittänee se, että pysymme ilmaisuvapauden sisällä lain sallimissa rajoissa - ja semmoiseen tarvitsemme juridisen lausunnon, ei ehkäpä sitä, mikä meidän itse kenenkin mielestä on "moraalisesti" oikeaa.Tetopa 5. helmikuuta 2008 kello 12.56 (UTC)

Suvaitsevaisuus ja ilmaisuvapaus ovat kauniita sanoja. Niillä voi aina lyödä vastapuolta ja puolustaa mitä tahansa, ja niin tehdäänkin. Mutta enköhän minä nyt ole jo sanonut näkemykseni tähän huumekeskusteluun. Halusin tuoda tämänkin puolen esille, ettei keskustelusta jää sellaista kuvaa että kaikki wikipedistit ovat puolustamassa huumeita. --Ulrika 5. helmikuuta 2008 kello 13.02 (UTC)

Näin tehdäänkin, olen samaa mieltä - lakiin pohjautuvan ilmaisuvapauden (pitää vielä selvittää, mikä laki koskee USAssa olevaa palvelinta) vaihtoehtona on sitten mielestäni se, että yhteisö vetää eksplisiittiset ja selvät linjat siitä, mitä se suvaitsee ja tekee semmoisen "netiketin". Ja se on ihan ok. Tosin se vaatii vähän vaivaa ja ns. "arvokeskustelua" ja vaivaa - enemmän kuin ajoittaisen tekstin deletoinnin pohjautuen henkilökohtaisiin moraaliarvoihin. Tietystihän tuo yhteisöllinen arvolinja tulee myös äänestysten välityksellä - ja mahdollisesti myös tehokkaimmin niin, koska ne pakottavat ihmiset osallistumaan, toisin kuin jossain "kahvihuoneen uumenissa" oleva tynkäkeskustelu, johon ei ota osaa kuin pari-kolme ihmistä. Mutta, kuten sanoin, asia ei minulle kuulu, koska en ole ainakaan vielä wikikirjaston rek. käyttäjä, enkä siinä yhteisössä äänioikeutettu.Tetopa 5. helmikuuta 2008 kello 13.08 (UTC)

En tiedä, voiko tuollaisten kirjojen tuomista nykysääntöjen puitteissa estää, mutta negatiiivinen ilmiö tuo on. Hampunkasvatusopas löytyy netistä sadasta muustakin paikasta ja on kopioitu sellaisenaan, joten käytännön kannalta sen olemisella myös Wikikirjastossa ei ole merkitystä, ei sen enempää hampun kasvattajien kuin huumeiden vastustajien kannalta. Se on tuotu Wikikirjastoon selvästi päämääränä ajaa agendaa, eli tässä tapauksessa kannabiksen ""koristekasvatuksen"" esittämistä normaalina. Mainostaminen wikiprojekteissa on sinänsä ikävää, mutta tässä on erityisen ikävä piirre: kun kyseenalainen taho käyttää vähemmän kyseenalaista tahoa itsensä mainostukseen, niin kyseenalainen taho saa omalle asialleen ehkä parempaa mainetta, mutta vähemmän kyseenalaisen tahon maine vastaavasti huononee. Toivottavasti ainakaan pomminrakennusohjeita ei wikikirjastossa nähdä. --ML 5. helmikuuta 2008 kello 15.38 (UTC)

Se on sitä samaa profiilinkohotusyritystä kuin motskarijengin jäsenten vierailu Kanervan syntymäpäivillä.--Ulrika 5. helmikuuta 2008 kello 16.07 (UTC)

Wikiprojekti Kitarat

Wikiprojekti Kitarat on nyt perustettu. Kaikki aiheesta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleeksi projektiin. --♥k♦ SpaceAce ♠m♣ 4. helmikuuta 2008 kello 14.42 (UTC)

Suomen sisällissota

Tuolla mallineessa on taisteluiden kohdalla Ahjolan taistelu, mutta pitäisi olla ilmeisesti Ahvolan taistelu, josta taistelusta löytyy paljon lähdekirjallisuutta.

Korjattu. --Aulis Eskola 5. helmikuuta 2008 kello 12.36 (UTC)