Vladimir Korolenko

Vladimir Galaktinovitš Korolenko (18531921[1]) oli venäläinen kirjailija. Hän oli kotoisin Lounais-Venäjältä Žitomiristä. Isä oli vanhaa kasakkasukua, äiti puolalainen. Korolenko valmistui ensin käytännölliselle alalle, kävi Pietarin teknologista opistoa sekä Moskovan maanviljelysakatemiaa, josta hänet erotettiin 1874 poliittisista syistä ja 1879 karkotettiin Pietarista, ensin Vjatkan kuvernementtiin, sitten Itä-Siperiaan, josta hän sai 1885 siirtyä Nižni Novgorodiin.[2]

Vladimir Korolenko
Vladimir Korolenko 1870-luvulla.
Vladimir Korolenko 1870-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt 1853
Kuollut 1921 (67–68 vuotta)
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Salanimi
Tuotannon kieli venäjä
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Korolenko oli vuodesta 1895 aikakauskirja Russkoje Bogatstvon toimittaja. Hänen ensimmäinen huomattava teoksensa oli Makarin uni (1885), joka erinomainen kertomus puolipakanallisesta jakuuttilaistuneesta Itä-Siperian venäläisestä. Karkotusajalta saatuja aiheita käsittelee kirja Siperialaisen matkamiehen muistelmia (1885). Lounais-Venäjällä liikkuvat kertomus Huonossa seurassa (1885), Metsä humisee (suom.), Sokea soittaja (1886; suom.) ja Yöllä (1888).[2]

Korolenko ei ole syvälle tunkeutuva psykologinen erittelijä, mutta hänen kaunis, värikäs tyylinsä, hieno ja herkkä tunne, tarkka todellisuuden havainto ja luja luottamus parempaan tulevaisuuteen tekevät hänen kertomuksensa erittäin miellyttäviksi. Suuren nälänhädän vallitessa vuonna 1892 hän kulki Itä-Venäjällä puutetta kärsivillä seuduilla järjestämässä avustusta ja lievensi näin toiminnallaan paljon hätää. Havaintonsa hän julkaisi kirjassa Nälkävuonna (1893). Niinikään hänen sanomalehtikirjoitustensa ansioksi on luettava, että joukko votjakkeja, jotka oli jo tuomittu kuolemaan ihmisuhrien toimittamisesta, joutuivat uudestaan tutkittaviksi ja syyttömiksi havaittuina vapautettiin.[2]

Suomennetut teoksetMuokkaa

  • Siperialaisten maanpakolaisten elämästä: "Metsä humisee": metsälegenda, suom. Hanna Pakkala, Hämeenlinna: Edlund 1898.
  • Sokea soittaja, suom. Jalmari Aalberg, Hämeenlinna: Väinö Andelin 1899. Sarja: Pieni yleiskirjasto, 3-4.
  • Sokea soittaja: (etyydi), uusimmasta, korjatusta ja täydennetystä painoksesta suom. Samuli S. Helsinki: Otava 1900. Sarja: Otavan romaanisarja, 7.
  • Huonossa seurassa: kertomus, suomentanut Lyyli Toikka, Hämeenlinna: Karisto 1910. Sarja: Kirjallisia pikkuhelmiä, n:o 31
  • Kurjuuden lapsia, Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, 1953
  • Makarin uni ja muita kertomuksia, suom. Eila Salminen, Hämeenlinna: Karisto 1980. ISBN 951-23-1678-1 Sarja: Venäläisen kirjallisuuden helmiä. (Alkuteokset: Son Makara; Les šumit; Mgnovenie. Metsä humisee ilm. aiemmin 1898 teoksessa Siperialaisten maanpakolaisten elämästä Hanna Pakkalan suomentamana ja Edlundin kustantamana. Sisältää novellit: Makarin uni (1883), Metsä humisee (1886) ja Silmänräpäys (1900).)

LähteetMuokkaa

  1. Vladimir Korolenko, Biografiasampo.fi, viitattu 19.6.2020
  2. a b c Korolenko, Vladimir, Tietosanakirja osa 4, palsta 1374, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.