Nikolai Tšernyševski

Nikolai Gavrilovitš Tšernyševski (ven. Николай Гаврилович Чернышевский; 24. heinäkuuta (J: 12. heinäkuuta) 1828 Saratov29. lokakuuta (J: 17. lokakuuta) 1889 Saratov) oli venäläinen kirjailija, radikaali journalisti ja poliitikko. Neuvostoliitossa häntä pidettiin V. I. Leninin edeltäjänä.lähde?

Nikolai Tšernyševski
Nikolay Chernyshevsky2.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 24. heinäkuuta 1828
Saratov, Venäjä
Kuollut 17. lokakuuta 1889 (61 vuotta)
Saratov, Venäjä
Kansalaisuus Venäjä
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkieli venäjä
Tuotannon kieli venäjä
Pääteokset
  • Taiteen esteettiset suhteet todellisuuteen
  • Mitä on tehtävä?
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Tšernyševski oli syntyjään köyhä papin poika Saratovista. Hän opiskeli pappisseminaarissa ennen pääsyään Pietarin yliopistoon 1846. Vuonna 1854 hän ryhtyi kriitikoksi ja kirjoitti esseitä filosofiasta. Hänen lopputyönsä ja teoksensa Taiteen esteettiset suhteet todellisuuteen on edelleen estetiikan perusteoksia.lähde?

Tšernyševskin määritelmä kauneudelle:

”Kaunis on olio, jossa näemme elämän sellaisena, jollaista sen pitäisi olla käsitystemme mukaisesti.”lähde?

Tšernyševski keskittyi kuitenkin sosiaalisiin ja taloudellisiin epäkohtiin ja ryhtyi englantilaisia utilitaristeja seuraten kannattamaan egoismia käyttäytymisen luonnollisena ohjenuorana. Hän oli länsimaalaismielinen ja vastusti slavofiileja. Maanomistajat syyttivät häntä luokkavihan lietsomisesta, vaikka hänen vallankumouksellisuutensa on kiistanalainen, hänet pidätettiin 1862. Vankilassa hän kirjoitti sosialistisen utopiaromaaninsa Mitä on tehtävä? (Što Delat?), jolle annettiin vahingossa julkaisulupa 1863. Tšernyševski tuomittiin 1864 pakkotyöhön ja karkotettiin Siperiaan. Hän sai palata Euroopan puoleiselle Venäjälle 1883. Hän palasi kotikaupunkiinsa 1889, jossa kuoli samana vuonna.lähde?

Tšernyševski toimitti 1854–1862 aikakauskirjaa Sovremennik, jossa julkaisemillaan radikaaleilla kirjoituksilla kansantalouden, historian ja kirjallisuuskritiikin aloilla hän herätti huomiota. Hän joutui vallankumouksellisten mielipiteidensä vuoksi 1864 pakkotyöhön Siperiaan. Vankeusaikanaan 1862–1863 hän kirjoitti kuuluisan nihilistisen tendenssiromaanin Mitä tehdä? Tšernyševski sai 1883 muuttaa Astrakhaniin, jossa hän jatkoi kirjallista toimintaansa. Hän käänsi venäjäksi muun muassa John Stuart Millin teoksen Principles of political economy ja varusti sen tärkeillä lisäyksillä. Kootut teokset ilmestyivät ulkomailla 1868–1870. Venäjällä niiden ilmestyminen sallittiin vasta 1900-luvulla.[1]

Tšernyševski sai erinomaisen kasvatuksen kotona ja opiskeli Pietarin yliopistossa, jossa hän kirjoitti 1855 maisterintutkielman Taiteen esteettiset suhteet todellisuuteen, jonka pohdiskelun kuitenkin opetusministeri A. S. Norov kielsi. Tšernyševski aloitti kirjallisen toiminnan jo 1853 ja kirjoitti Sovremennikiin 1855–1857 muutamia teräviä tutkielmia Aleksandr Puškinin ja Nikolai Gogolin kaudesta. Hän siirtyi kuitenkin nopeasti kirjoittamaan politiikasta ja taloudesta John Stuart Millin vaikutuksesta Venäjän talonpoikaiskysymyksen yhteydessä. Pian maaorjuuden lakkauttamisen jälkeen Sovremennik kiellettiin, ja Tšernyševski suljettiin Petropavlovskin linnoitukseen (1862), jossa hän oli kaksi vuotta. Vaikka todisteita poliittisista rikkomuksista ei ollut, hänet tuomittiin karkotukseen Siperiaan ankaraan valvontaan. Vasta 1883 hän pääsi heikentyneen terveytensä vuoksi palaamaan Astrakhaniin, jossa hän käänsi Max Weberin maailmanhistoriaa, ja 1889 hän pääsi muuttamaan synnyinkaupunkiinsa.[2]

Tšernyševskin painetut kirjoitukset saatiin julkaista, eräin poikkeuksin, vasta hänen kuolemansa jälkeen. Hänen parhaisiin kirjallisuuskriittisiin töihinsä kuuluvat tutkielmat Tolstoin teoksista Lapsuuteni ja 'Nuoruuteni sekä sotakuvaukset Krimiltä ja Kaukasiasta. Jo vankeudessa Pietarissa hän kirjoitti utopistisen yhteiskunta- ja avioliittoromaanin Tšto delat? (1885, suom. Mitä on tehtävä? Kertomus uusista ihmisistä). Vaikka romaani ei ollut taiteellisesti merkittävä ja se oli naiivi sommittelultaan, siitä tuli hyvin merkittävä, ja huolimatta sen leppoisuudesta ja näennäisestä harmittomuudesta sillä oli suuri vaikutus vallankumoukselliseen opiskelijaliikkeeseen. Se oli kielletty vuoteen 1900.[2]

Suomennetut teoksetMuokkaa

  • Taiteen esteettiset suhteet todellisuuteen. (Estetitšeskije otnošenija iskusstva k deisvitelnosti, 1855.). Suomentanut Kerttu Kyhälä-Juntunen. Moskova: Edistys, 1976.
  • Mitä on tehtävä? Kertomus uusista ihmisistä: Romaani. (Tšto delat? 1863.). Suomentanut Nikolai Jaakkola. Suomennoksen tarkastanut Marja-Leena Raunio. Moskova: Progress, 1982.

LähteetMuokkaa

  1. Tšernyševski, Nikolai. Tietosanakirja osa 9. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
  2. a b Tjernysjevskij, Nikolaj Gavrilovitj, Nordisk familjebok 29. 1919 (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa