Rivne
Rivne[1] (ukr. Рівне, puol. Równe, ven. Ровно, Rovno) on historiallinen kaupunki Länsi-Ukrainassa.[2] Se on Rivnen alueen pääkaupunki. Kaupungin väkiluku on 243 873 (2022).[3]
| Rivne (Рівне) |
|
|---|---|
 lippu |
 vaakuna |
  Rivne |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ukraina |
| Alue | Rivnen alue |
| Perustettu | ennen 1283 |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Viktor Tšaika |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 58,24 km² |
| Väkiluku | 243 873 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Suuntanumero(t) | +380 |
Rivne on mainittu teksteissä vuodelta 1283. Se kuului 1300-luvun puolivälin jälkeen Liettuaan ja 1569 Puola-Liettuaan. Vuoden 1793 Puolan jaossa se jäi Venäjälle. Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheissa se oli lyhytaikaisen Ukrainan kansantasavallan pääkaupunkina. Vuoden 1921 Riian rauhassa se jäi Puolalle. Vuoden 1939 Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaan Länsi-Ukraina liitettiin Neuvostoliittoon ja Ukrainan neuvostotasavaltaan. Kesäkuun 28. 1941 Rivne jäi saksalaisten valloittamaksi ja siitä tehtiin Ukrainan valtakunnankomissariaatin pääkaupunki. Tuolloin asukkaista noin puolet oli juutalaisia, joista 23000 marssitettiin metsään Sosenkiin ja teloitettiin 6.–8. marraskuuta. Jäljelle jääneet 5 000 sijoitettiin gettoon, jonka asukkaat lähetettiin heinäkuussa 1942 Kostopoliin, missä heidät surmattiin ja getto likvidoitiin. Puna-armeija valtasi kaupungin Rovnon taistelussa 2. helmikuuta 1944.
Kaupungin raitiovaunuliikenne alkoi vuonna 1974. Vuonna 1983 Rivne juhli 700-vuotispäiviään.
Valtatie M06, joka muodostaa osan eurooppatietä E40, kulkee Lvivistä Rivnen kautta Žytomyriin ja Kiovaan. Valko-Venäjän rajalta pohjoisesta saapuu ja kaupungin ohi etelään Hmelnytskyitä kohti Starokonnstantinoviin saakka kulkee valtatie M21. Rautatieyhteydet kaupungin eteläpuolelle Zdolbunivin risteysasemalle, Sarnyyn ja Koveliin. Kaupungissa on myös lentoasema. [2]
-
Rautatieasema. -
Elokuvateatteri Ukraina. -
Pyhän Nikolain luostaria.
Lähteet
muokkaa- ↑ Venäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Liite 1: Ukrainan paikannimiä. (pdf) (Rivne (ven. Rovno) sivulla 341) 2006. Teoksen näköispainos 2010 pdf-muodossa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, kotus.fi. Viitattu 14.3.2014.
- ↑ a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ Чисельність населення 2022 db.ukrcensus.gov.ua.
Aiheesta muualla
muokkaa- Rivne (Albertan ja Toronton yliopistojen Ukraina-tietosanakirjan artikkeli) Internet Encyclopedia of Ukraine, IEU. 2014. Canadian Institute of Ukrainian Studies (CIUS, University of Alberta/University of Toronto), encyclopediaofukraine.com. Viitattu 14.3.2014. (englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rivne Wikimedia Commonsissa
