Varsinais-Suomen vaakuna

Varsinais-Suomen vaakuna on Varsinais-Suomen historiallisen ja nykymaakunnan heraldinen tunnus. Sisäministeriön 24.1.1963 vahvistama vaakunaselitys kuuluu: "Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi kultaista peistä; kumpaankin peitseen on kiinnitetty kaksikielekkeinen sininen lippu, jossa reunoihin ulottuva kultainen risti; peitsien päällikkeenä kruunullinen kultainen turnajaiskypärä. Kilven päällä herttuakunnan kruunu."[1]

Varsinais-Suomen vaakuna

Vaakunan historiaa

muokkaa

Ensimmäinen tunnettu Varsinais-Suomen alueen tunnus on vuodelta 1326 peräisin oleva sinetti, johon on kuvattu Jeesus-lasta sylissään pitelevä Neitsyt Maria.[2] Maria on muun muassa Turun tuomiokirkon suojeluspyhimys ja kaupungin vaakunassa onkin käytetty neljää liljaa, joiden on katsottu kuvaavan Mariaa. Myös Maarian vaakunassa on entisen kunnan nimeen ja keskiaikaisen kirkon suojeluspyhimykseen viitaten rukoileva Neitsyt Maria.

Varsinais-Suomen vaakuna on Satakunnan vaakunan ohella Suomen vanhimpia. Vaakunat ovat peräisin Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan pojalleen Juhanalle vuonna myöntämästä vaakunasta vuodelta 1557, jolloin Juhana sai Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueet herttuakunnakseen. Vaakunan on tulkittu vielä tällöin olleen Aurajoen eteläpuolisten Halikon ja Piikkiön kihlakunnat kattaneen Etelä-Suomen tunnus.[2] Vaakunan ritarikypärä-aiheen on tulkittu symboloivan herttuakunnan eteläosaan syntynyttä herttuan hovia, sekä alueen asemaa Ruotsin itäosien keskuksena.[3] Etelä-Suomen vaakuna vakiintui Varsinais-Suomen maakuntavaakunaksi 1800-luvulta alkaen.[2]

Varsinais-Suomen vaakunaa on käytetty osana maakunnan alueen kattaneiden läänien vaakunoita. Venäjän hallintokauden aikaan Turun ja Porin läänin vaakuna koostettiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan vaakunoista. Vuonna 1962 läänille vahvistettiin vaakuna, jonka heraldisessa oikeassa kentässä käytettiin Varsinais-Suomen vaakunaa, vasemman kentän ollessa Satakunnan vaakuna. Vuoden 1997 lääniuudistuksen myötä Varsinais-Suomi kuului osaksi Länsi-Suomen lääniä, jonka vaakuna koostettiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan vaakunoista. Varsinais-Suomen vaakuna on esiintynyt myös useiden sotilasyksiköiden tunnuksissa ja lipuissa. Ruotsin valtakaudella muun muassa Uudenmaan läänin jalkaväkirykmentti[4] ja Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentti[5] käyttivät vaakunaa lipuissaan, viittauksena rykmenttien historiaan vanhan Etelä-Suomen alueella.

 
Varsinais-Suomen isännänviiri.
 
Ruotsinkielisen Varsinais-Suomen isännänviiri. Vakiintunut koko maakunnan viiriksi.
 
Varsinais-Suomen liiton käyttämä maakuntaviiri.

Vaakunan värit esiintyvät myös Varsinais-Suomen perinteisissä isännänviireissä. Käytössä on sini-punainen viiri, sekä alun perin maakunnan ruotsinkielissä osissa käytetty puna-keltainen viiri. Varsinais-Suomen maakuntaliitto päätti vuonna 1970 maakunnan viirin väreiksi punaisen ja keltaisen, jonka jälkeen kyseinen malli on vakiintunut koko maakunnan viiriksi.[6] Lisäksi Varsinais-Suomen liitto käyttää maakuntaviiriksi kutsutta vaakunaviiriä, jossa kelta-punaisen viirin tyveen on asetettu maakunnan vaakuna.[7]

Galleria

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Europeana Heraldica extranet.narc.fi. Arkistoitu 23.6.2020. Viitattu 21.6.2020.
  2. a b c Jussi Iltanen: Suomen kuntavaakunat, s. 14. Karttakeskus, 2013.
  3. Maakuntavaakuna Varsinais-Suomen Liitto. Arkistoitu 30.9.2020. Viitattu 21.6.2020.
  4. Fana digitaltmuseum.se. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
  5. Standar digitaltmuseum.se. Viitattu 22.5.2021. (englanniksi)
  6. Jari P. Havia, Pentti J. Mäntynen: Liputusopas, s. 38-41. Suomalaisuuden liitto, 1996.
  7. Maakuntaviiri Varsinais-Suomen Liitto. Arkistoitu 20.5.2021. Viitattu 22.5.2021.