Uudenmaan vaakuna on Uudenmaan historiallisen ja nykymaakunnan heraldinen tunnus. Sisäministeriön 18. tammikuuta 1962 vahvistama vaakunaselitys kuuluu: "Sinisessä kentässä kaksi aaltokoroista hopeahirttä ja niiden välissä kultainen, peräsimellä varustettu vene. Kilven päällä kreivikunnan kruunu."[1] Erotukseksi historiallisen maakunnan (ja Uudenmaan läänin) vaakunasta nykymaakunta ei käytä vaakunan päällä kreivikunnan kruunua.

Ahti Hammarin vuonna 1962 tekemään malliin perustuva nykymaakunnan vaakuna

Vaakunan historiaa

muokkaa
 
Uudenmaan maakuntalippu
 
Uudenmaan isännänviiri
 
Ruotsinkielisen Uudenmaan isännänviiri

Vanhin tunnettu Uudenmaan tunnus on 1300-luvulla käyttöön otettu sinetti, jossa on kuvattuna Pyhä Olavi valtaistuimellaan, käsissään valtakunnanomena ja kirves. Samaa aihetta oli käytetty myös Ahvenanmaan ja Satakunnan sineteissä.[2]

Uudenmaan vaakuna luotiin 39 vuotta myöhemmin kuin muut ruotsalaiset ja suomalaiset vaakunat, jotka piirrettiin Kustaa Vaasan hautajaisiin vuonna 1560. Uudenmaan luonne erillisenä maakuntana oli nuorempi kuin muiden maakuntien ja alkoi korostua vuoden 1600 paikkeilla. Vanhin tunnettu esimerkki Uudenmaan vaakunasta on peräisin vuodelle 1599 ajoitetusta Johannes Bureusin laatimasta riimukirjoitustaulusta. Taulun nimi on Runakenslanes läraspån, ja siihen sisältyvät kaikki maakuntavaakunat, myös Uudenmaan. Vaakunat kiertävät kehänä riimukirjaimia sisältävää taulua. Venettä esittävä vaakuna otettiin pian käyttöön muissakin yhteyksissä, kuten Kaarle IX:n 20 markan kolikossa vuonna 1606, kuparipiirroksena vuonna 1617 painetussa Ruotsin valtakunnan kaupunginlaissa, vuoden 1617 riikintaleerissa, vuoden 1618 Raamatussa, Kustaa II Aadolfin hautajaisissa kannetun lipun motiivina vuonna 1634 ja monissa muissa yhteyksissä. Myös Helsingin vaakuna on lähtöisin näistä vaakunoista.[3]

Vaakunan veneen on katsottu kuvaavan ruotsalaista uudisasutusta ja maakunnan sijainti meren rannalla, kun taas aaltokoroiset hirret on tulkittu kuvaavan maakunnan jokia.[4] Se ei siis viittaa kauppaan tai merenkulkuun, kuten heraldiset laiva-aiheet yleensä. Bureus mielsi uudisasukkaat hälsinglandilaisiksi.[3]

Historiallisen maakunnan lisäksi kruunullinen vaakuna oli Uudenmaan läänin tunnuksena vuoteen 1997 asti, sekä osana Etelä-Suomen läänin vaakunaa vuosina 1997–2009.

Vaakunan pohjalta on tehty myös maakuntalippu, ja sen värit esiintyvät Uudenmaan isännänviireissä.[4]

Galleria

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Europeana Heraldica extranet.narc.fi. Arkistoitu 2.7.2020. Viitattu 20.6.2020.
  2. Jussi Iltanen: Suomen kuntavaakunat, s. 13. Karttakeskus, 2013.
  3. a b Tarkiainen, Kari: Ruotsin Itämaa, s. 48. Svenska litteraturssällskapet i Finland, 2010.
  4. a b Maakuntatunnukset luovat kulttuuri-identiteettiä - Uudenmaan liitto www.uudenmaanliitto.fi. Viitattu 20.6.2020.