Uudenmaan vaakuna

Uudenmaan vaakuna on Uudenmaan historiallisen ja nykymaakunnan heraldinen tunnus. Sisäministeriön 18.1.1962. vahvistama vaakunaselitys kuuluu: "Sinisessä kentässä kaksi aaltokoroista hopeahirttä ja niiden välissä kultainen, peräsimellä varustettu vene. Kilven päällä kreivikunnan kruunu."[1] Erotukseksi historiallisen maakunnan vaakunasta nykymaakunta ei käytä vaakunan päällä kreivikunnan kruunua.

Ahti Hammarin vuonna 1962 tekemään malliin perustuva nykymaakunnan vaakuna

Vaakunan historiaaMuokkaa

 
Uudenmaan maakuntalippu
 
Uudenmaan isännänviiri
 
Ruotsinkielisen Uudenmaan isännänviiri

Vanhin tunnettu Uudenmaan tunnus on 1300-luvulla käyttöön otettu sinetti, jossa on kuvattuna Pyhä Olavi valtaistuimellaan, käsissään valtakunnanomena ja kirves. Samaa aihetta oli käytetty myös Ahvenanmaan ja Satakunnan sineteissä.[2]

Varsinaisen vaakunansa Uusimaa sai 1500-luvulla. Vanhin tunnettu esimerkki on peräisin vuodelle 1599 ajoitetusta Johannes Bureusin riimukirjoitustaulusta, josta myös Helsingin vaakuna on lähtöisin. Vaakunan veneen on katsottu kuvaavan ruotsalaista uudisasutusta ja maakunnan sijainti meren rannalla, kun taas aaltokoroiset hirret on tulkittu kuvaavan maakunnan jokia.[3]

Historiallisen maakunnan lisäksi kruunullinen vaakuna oli Uudenmaan läänin tunnuksena vuoteen 1996 asti, sekä osana Etelä-Suomen läänin vaakunaa 1997-2009.

Vaakunan pohjalta on tehty myös maakuntalippu, ja sen värit esiintyvät Uudenmaan isännänviireissä.[3]

GalleriaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Europeana Heraldica extranet.narc.fi. Viitattu 20.6.2020.
  2. Jussi Iltanen: Suomen kuntavaakunat, s. 13. Karttakeskus, 2013.
  3. a b Maakuntatunnukset luovat kulttuuri-identiteettiä - Uudenmaan liitto www.uudenmaanliitto.fi. Viitattu 20.6.2020.